En voi juottaa vauvaa pullosta...
Vauvani on nyt 3,5kk ikäinen ja rintamaito ei pidä enää nälkää kuin korkeintaan kaksi tuntia. Olen ehkä huono äiti, mutta alan olla väsynyt imettämään yötä päivää kahden tunnin välein. Myös vauva kaipaisi välillä pdemmät yhtäjaksoiset unet (ennen nukkui kokonaiset yöt).
Vauvaa ei ole koskaan voinut juotttaa pullosta, sillä sen jälkeen rinta ei enää kelpaa vaan siitä seuraa kamalia rintaraivareita. Pullosta yritettiin antaa ensimmäisen kerran kuukauden ikäisenä, jolloin lopetettiin yhtä nopeasti koska halusin turvata imetyksen. Kokeiltu on myös pari kertaa nyt vanhempana mutta ei.
Jos vauvaa uskaltaisi pullosta juottaa, aloittaisin iltaisin vellin antamisen jotta saisimme nukkua kumpikin yömme. Mutta kun en uskalla pulloa antaa. Mikä neuvoksi?
Kommentit (22)
nyt sait ainakin minusta aivan väärän kuvan. En todellakaan kuulu näihin imetysfanaatikkoihin, nimenomaan kyseenalaistin tuota tiheän imun kautta. Olen nuori äiti, ja kyseessä ensimmäinen lapseni. Mulla on kova halu tehdä ns. oikein nämä asiat, vaan on vaan niin helkutin vaikea tietää mikä sitten on loppujen lopuksi oikein. Neuvolatäti hokee kuinka arvokasta imetys on ja sitä ei pidä vaarantaa pullolla, itse alan olla h*lvetin väsynyt koko imettämiseen, netistä olen lukenut yhden avartavan keskustelun siitä kuinka äidit pilaa lastensa suoliston antamalla kiinteitä ennen puolen vuoden ikää jne jne jne. Ja se on viimenen mihin aion alkaa, että pumppaan päivät noita tissejä ja sitten juotan vauvalle maidon pullosta, siihen ei mulla enää huumorintajua riitä.
Mulla maitoa ei yksinkertaisesti riittänyt esikoisen kohdalla. Lisäksi imettäminen tapahtui rintakumin avulla ja rintakumi taas repi tissiä suoraan sanottuna kappaleiksi, iho meni todella huonoon kuntoon, jopa niinkin, että sillon tällön valui vertakin. Se oli siis yhtä tuskaa imettäminen. Neuvolassa toitotettiin, että kun sitkeästi yritän niin kyllä se iho siihen tottuu. Mä totesin kaikesta huolimatta, että siirryn kokonaan pulloon. En jaksanut sitä stressiä, mikä syntyi imettämisen takia, lisäksi väsymys ja arki siihen päälle oli liikaa. Elämä helpottui kummasti, kun siiryttiin kokonaan pulloon, vauvalla väheni vatsavaivat huomattavasti, ilmaa ei mennyt niin paljon mitä rintakumin kanssa meni. Nyt esikoinen on 2-vuotta ja hyvin kasvoi korvikkeella. Tällä hetkellä kuopus on 3 viikkoa vanha ja nyt huomaan saman, että maidontulo vähentyy ja vuava ei saa vatsaansa täyteen rintamaidon kanssa. Olen siis antanut jo suosiolla pullosta, mutta lisäksi imetän sillon tällön. Kuopuksen kohdalla en ole ottanut lainkaan stressiä siitä, jos imetys ei onnistu. Pullolla kasvaa ihan yhtä terveitä ja reippaita lapsia.
Joten relaa, ymmärrän tilanteesi, koska olin esikoisen kohdalla samanlainen. Stressasin imetystä todella paljon ja tuntui pahalta, kun en imettänyt ja joka paikassa sitä toitotettiin, että kyllä pitäis sitkeesti yrittää. Nyt jälkeenpäin olen todennut, että olin erittäin tyhmä, kun annoin tollaisten kommenttien sotkea maalaisjärkeäni.
Vauva imee joka syöttökerralla molemmat tissit "tyhjäksi" ..