Pitkäaikasesta, vaikeasta aknesta kärsineille kysymys?

Söin Roaccutania 18-vuotiaana ja uusin kuurin 22-vuotiaana. Se oli ainoa keino puuttu rasvaiseen finniseen ihoon. Kuurin aikana iho oli pehmeä ja ihana. Vieläkin nelikymppisenä iho rasvóittuu helposti..

Minä olen joutunut osani vain hyväksymään. Akne on oikeasti tehnyt elämästäni aika helvetillistä aika ajoin. Se alkoi oireila jo 12-vuotiaana ja siitä yläasteen loppuun oli sitten pahasti kiusattu sen takia. Lukioaikana kokeilin Roaccutania ja sain epileptisen kohtauksen. Se siitä, enempää en ole uskaltanut sitä kokeilla. Jossain vaiheessa jälkeen parinkympin ihoni oli sihteellisen kunnossa, joskin tosi öljyinen. Lasten takia olen jättänyt tietysti välillä pillerit pois ja iho on räjähtänyt. Tosin uudelleen aloittaessa rauhoittunut. Minulla on ollut pari häiritsevää arpea ja rupesinpa niitä sitten hoidattamaan laserilla, jossa ei lääkärin mukaan ollut mitään riskejä. Tämä johti siihen että nykyään ihoni on, paitsi edelleen aknesta kärsivä, lopullisesti ja hirvitävästi arpeutunut väärin käytetystä laseroinnista. Minulla on hirveitä , pitkiä arpia eri suuntiin kasvoissani, joita ei paraskaan meikki täysin peitä. Ilman meikkiä oleminen ei tule kysymykseen vaikkei yhtään näppyä olisi naamassa. Asia on laitettu potilasasiamiehen kehoituksesta eteenpäin, mutta tod.näk. en saa mitään korvauksia, koska ei ole olemassa lähivalokuvia puhtaalla iholla ennen toimenpiteitä. Jouduin laitattamaan kalliita fillereitä ihoni alle, jotta sain sitä edes jotenkin kelvolliseen kuosiin. Kokonaan nämä pitkät arvet eivät kasvoistani poistu. Ikinä eikä millään. Täyteainetta pitää uusia n. puolen vuoden välein eli rahanmenoa riittää. En olisi ikinä uskonut mihin vielä huonon ihoni takia oikein joudun, mutta tässä sitä ollaan. Tämä myös pienenä varoituksena muille.