Pää hajoaa:// Hirveä vääntäminen siitä mitä 9,5v voisi harrastaa:/

poika pelasi jääkiekkoa ja halusi lopettaa sen. Vaihdettiin parkouriin ja on tykännyt tosi paljon.

Itse en muista harrastinko mitään kolmasluokkalaisena.Tod. näk. en. Sitten kun itseä alkoi kiinnostaa niin harrastin jotain lajia 1x viikko.Loput ajasta olin kotona ja kevarin kanssa kun halusin. Ei ollut kellekään mitään ongelmaa.

..tuo ei oikein ole vaihtoehto tämän lapsen kanssa. Hän ei pyöri kavereiden kanssa vapaa-ajalla, koulu ja tämä harrastus ainoat sosiaaliset kontaktit, ja liikunnalliset myöskin.

Ei millään haluttaisi antaa hänen vain lösmötä kotona koulun lisäksi, pidemmälläkäin tähtäimellä liikunnalinen harrastus olisi varmasti todella hyvä ja tärkeä asia eikä vain kunnon ylläpitämisen vuoksi.

ap

Itse en muista harrastinko mitään kolmasluokkalaisena.Tod. näk. en. Sitten kun itseä alkoi kiinnostaa niin harrastin jotain lajia 1x viikko.Loput ajasta olin kotona ja kevarin kanssa kun halusin. Ei ollut kellekään mitään ongelmaa.

Salibandy, koripallo.



Tenniskurssejakin voi käydä eikä tarvitse ketään paria.

Käy siellä 2xviikko ja nauttii... :)

Katsoin pikaisesti että ilm Hgin Malmilla olisi jotain mutta aikamatka sinnekin täältä Vantaan perukoilta arki-iltaisin kuskailla..

ap

poika pelasi jääkiekkoa ja halusi lopettaa sen. Vaihdettiin parkouriin ja on tykännyt tosi paljon.

että kumma isä, jos ei pysty pelaamaan poikansa kanssa tennistä, koska poika osaa huonommin. Toki ei isä siitä liikuntaa itselleen saa, mutta on kyllä itse tosi tosi huono, jos ei osaa poikansa tasoon omaa peliään mukauttaa.

Tarkista vaikka paikallislehdestä tai jostain nettisivulta, millaisia mahdollisuuksia paikkakunnallanne on. Tarjoa pojalle mahdollisuutta kokeilla eri lajeja.



Kyllä yksilölajejakin harjoitellaan porukassa. Miten olisi paini, painonnosto tai nyrkkeily? Painia on ainakin nuorillekin, miten lie noita muita. Entä esim. ammunta, joko aseella tai jousella?

Esim. koripallo, yleisurheilu, tanssi (hip hop tms.). Yksi mikä on tosi kiva sukupuolesta riippumatta on sirkus!



Entä sitten sähly? Lentopallo?

Meillä 12 vuotias poika lopetti nyt syksyllä koripallon, jota oli harrastanut nelisen vuotta.



Hän on myös laiskanpulskea ja voisi vaan pötköttää päivästä toiseen koneiden äärellä tai ilman, jos hänestä olisi kiinni.



Hän lopetti, koska ei juurikaan koululta ja harrastukselta (treenit 4 kertaa viikossa + peli) ehtinyt kavereita nähdä. Yritettiin suostutella, että kävis edes kahdesti viikossa treeneissä, mutta ei.. heillä joukkue muuttui niin paljon kesänaikana ja valmentajatkin vaihtui.. plaaplaa.



Hänellä on kavereita, mutta on todella laiska heitä tapaamaan koulun jälkeen. Saattaa viikonkin olla, että kun tulee koulusta kotiin ja jannuja käy ovella, mutta hän ei lähde tai pyydä sisälle. Herra vaan on.



Mitään muuta liikunnallista harrastusta hän ei kuulemma kaipaa. No, uimassa käydään perheenä pari-kolme kertaa kuussa ja miehen kanssa mietittiinkin, että alkavat pojan kanssa vaivihkaa käymään kerran-pari kertaa viikossa.



Pelaamiselle laitoin ehdon, että ulkoilla pitää se parisen tuntia päivässä, että pelata voi.. No, heppu sitten keinuu puolituntia ja seisoa höpöttää toisen. Kouluaikana tulee se eka tunti täyteen...... ARGH!



Mä olen pyytänyt sitä lenkille mukaan, mutta nyt on kuulemma niin, ettei kehtaa näyttäytyä mun kanssa. Ehdotin, että mennään pimeellä ja eritahtia. ;) (niin, kyllä se kaupoilla yms käy mun kanssa)



Vuosi sitten ostettiin sille scootti, että sillä käy tekemässä temppuja yms. Siinäkin sitten kävi niin, että hän kyllä joskus lähti scoottaamaan, mutta muut teki temppuja ja meidän poitsu nojaili sivussa ja katteli.



Odotan lunta, että saan houkuteltua nuotiolle hiihtäen... Sen luistelukin on paikallaan seisomista.



Liikuntatunneilla osallistuu mielellään. Vaikkei niin hyvä olisi, mutta innostusta riittää, eikä se siellä koskaan valita. Opettajan kertomaa ja samaa sanoi valmentaja koriksessa. Saisin tsempparin usein, kun hyvällä mielellä oli aina mukana.



Kun ei meidän kanssa kummosesti suostu liikkumaan, niin olis saatava johonkin urheiluseuraan liikkumaan.



Tosin sain idea tässä viikolla, kun lähellä on toimiva VPK. Se on suht fyysisesti raskasta harrastusta, että jos siitä innostuis. Keinot on monet. ;)



Toivottavasti tekin saatte lapsen liikkumaan ja touhuilemaan. :) Tsemppiä!

Onko sanonut mitään toiveita? Kokemuksesta voin sanoa, että lapsi ei jaksa kauaa harrastaa vain vanhempien mieliksi. Lapsella ei mielestäni edes täydy olla mitään harrastusta, kunhan löytää itselle miellyttävää tekemistä (jota voi olla aivan hyvin piirtäminen, musiikki jne). Olen itse kärsinyt todella paljon siitä että jouduin nuorempana harrastamaan kilpaurheilua. Harvalle lapselle sopii kilpailuhenkisyys ja 2-4xviikossa treenit. Pahimmillaan menee ilo niin liikuntaan kuin harrasteluun kokonaan. Yksilölajit sopivat myös nuoremmille, ja usein niihin harjoitellaan ryhmissä, en ymmärrä miksi yksilölajit eivät sopisi? Voi nimittöin olla niinkin, että poikasi ei esim tykkää jalkapallosta nimenomaan sen takia kun ei ole joukkuelajeista. Mielestäni avaintekijänä on se mitä poikasi haluaa harrastaa, muuten et tule löytämään mitään kestävää, pitkäjänteisyyttä kasvattavaa harrastusta.

Missä päin Vantaata? Onko lähellä Keravan rajaa? Keravalla ainakin voi harrastaa parkouria.

ap

Missä päin Vantaata? Onko lähellä Keravan rajaa? Keravalla ainakin voi harrastaa parkouria.

Tätä en Suomi-junttilassa ymmärrä. Onko kuvataide, viulunsoitto tai tanssi liian tyttömäisä lajeja?

Miksi nykyäidit kasvattavat jokaisesta pojasta lippispäistäjunttikiekkoilijapalloilijaa?

Suomen urhot, taas uusi junttisukupolvi joka ei tajua taiteesta tai musiikista mitään mutta palloa osaa potkia räkä poskella.

Ymmärrän täysin ap:n ongelman. Kaikki lapset eivät ole elohopea -tyyppiä. Ja tänä päivänä pelit koukuttaa sisälle. Minun 3-luokkalaisella pojalla on yksi liikuntaharrastus (1xvko), lisäksi kulkee koulumatkat. Siinä juuri ja juuri tarpeeksi, jonkin verran ulkoilee kavereiden kanssa. Mutta samoin kuin ap:n lapsi, helposti jumittuisi sisälle pelaamaan, jos vain saisi. Onneksi urheiluharrastus mieleinen ja mahdollisesti tuntimäärää voisi jo miettiä lisääkin.

Itseasiassa tässä on just menossa joku muutostilanne. Aiemmin ollut parkourilla oma sali Hoplopin yhteydessä, josta se muutti pois Palopellonkadulle. Nyt kuulema koko Spurtti loppuu Keravalta, ja keskittyy Järvenpäähän. Spurtin tiloissa toiminta on kuitenkin jatkumassa, joten kannattaa seurailla tilannetta. Uudet sivut kuulema avautuvat joulukuussa, jossain näin nimen Koko perheen liikuntakeskus, mutta en tiedä onko se vielä virallinen nimi. Spurtin parkourit ovat olleet tosi kalliita, muistaakseni yli 200 euroa per lukukausi, toivotaan että uudet yrittäjät saavat pyöritettyä halvemmalla.

http://www.motion4fun.com/index.php?q=Junioriohjaus



On ihan Järvenpään aseman lähettyvillä tuo halli ja on oikeesti huippuharrastus... :)



3 kertaa voi käydä kokeilemassa ilmaiseksi ja jatkaa, jos poika kiinnostuu.



-Tuo, joka jo hehkutti kössiä... :)

Tässä vielä linkki Keravan uuteen liikuntakeskukseen, ei siis ole kokemusta tästä, mutta parkouria siis myös löytyy

http://pompit.fi/14-sample-data-articles/86-etusivuartikkeli

Tätä en Suomi-junttilassa ymmärrä. Onko kuvataide, viulunsoitto tai tanssi liian tyttömäisä lajeja?

Miksi nykyäidit kasvattavat jokaisesta pojasta lippispäistäjunttikiekkoilijapalloilijaa?

Suomen urhot, taas uusi junttisukupolvi joka ei tajua taiteesta tai musiikista mitään mutta palloa osaa potkia räkä poskella.

Kun ne on vaan soittaneet viulua ja vähän piirustelleet.

Se on hyvä, että ihmisellä on liikunnallisia harrastuksia. Niin ja pojat nyt vaan usein on niin paljon energisempiä, että niille on syytäkin järjestää järkevää liikunnallista harrastustoimintaa, jotta pääsevät sitä energiaansa kuluttamaan.

Parkour kiinnostaa usein sellaisia poikia, joita ei perinteisemmät lajit innosta. Myös VPK ja tanssi ovat useille pojille vaihtoehtoisia liikuntalajeja. Karate ja paini voisivat olla myös kivoja.



Kaikki nuo ylläolevat ovat ehkä sellaisia etteivät vedä puoleensa niitä kaikista urheilullisimpia ja kilpailuhenkisiä lapsia. Varmasti löytyisi kuitenkin seuraa ja kivaa tekemistä ryhmässä, josta voisi saada kavereita:)



Jalkapallossa kuten muissakin suosituissa poikien joukkuelajeissa voi olla todella tavoitteellisesti urheilevia lapsia ja asenne eri kuin niissä yksilölajeissa joissa pääpaino ei ole kilpailuissa. Uskon että jalkapallossakaan ei ole kiva käydä, jos tavoite on aika erilainen kuin muilla joukkueessa ja usein valmentajallakin.



Eli jos jalkapallo on teillä kivireki ja poika ei halua jatkaa, niin anna lopettaa. Unohda myös käsityksesi että vain joukkuelaji olisi sosiaalista, kyllä ne yksilölajit ihan yhtä sosiaalisia ovat. Ennakkoluulottomasti vaan lapsi kokeilemaan uusia harrastuksia, ehkä se oma juttu löytyy sieltä joukosta.