Lue keskustelun säännöt.
Sanokaa et mun elämä on joskus vielä elämisen arvosta!
21.11.2012 |
Nyt ei siltä tunnu, sinnittelen vaan päivästä toiseen. Ei mitään motivaatiota tai suuntaa. Ymmärrän kyllä niitä joiden pää ei tätä kestä ja jotka päätyy lopettaan tän itse. Koska vaikka ei olisi kamalaa kärsimystä, niin millä tää tyhjyys pitäsi täyttää? Miksi täällä ollaan? Äidit tietty tietää elämän tarkotuksen, mutta mites me muut?
Kommentit (15)
Kerro jotain konkreettista tilanteestasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pelkkää yksinäisyyttä, tylsyyttä, arkisia rutiineja. Ei mitään mistä tulisi aitoa merkityksen tunnetta. En pidä työstäni mutta pakko sitä on tehdä. Ei ole mitään erityisiä harrastuksia mitä kiinnostaisi. Ei ole ystäviä eikä tuttuja. Olen vanhapiika ja lapseton. Tekisi tosiaan mieli eliminoida itseni pois kitumasta, mutta taidan olla liian nahjus saadakseni edes sitä aikaan. Niinpä vaan odotan että joku syöpä tai joku korjaisi, kun tarpeeksi dokaan ja edistän hidasta itsetuhoa huonoilla elintavoilla.
Työpaikka, talous kunnossa, ihmissuhteet o.k., rakkaus puuttuu, ikä painaa. Ja maailmantuska. En ole koskaan pystynyt motivoitumaan samanlaisista asioista kuin muut, esim et jee, tulee joulu, laitan koristeita ja lähetän kortteja. Tai et pitäs hankkia se koira tai viherkasvi. En sit vaan jaksa kun mietin aina et mikä pointti? Haluisin tietää miks h*lvetissä mutkin on tänne laitettu oleskelemaan ja kuluttaan aikaani...
Jumala antaa elämälle tarkoituksen.
Kuulostat myös hieman masentuneelta.. ei ole normaalia jos normiolotila on tuollainen..
"Niinpä vaan odotan että joku syöpä tai joku korjaisi, kun tarpeeksi dokaan ja edistän hidasta itsetuhoa huonoilla elintavoilla." Just samaa harrastan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jumala antaa elämälle tarkoituksen.
Kuulostat myös hieman masentuneelta.. ei ole normaalia jos normiolotila on tuollainen..
Jumalaakin on huudeltu,aika useinkin, mut se on tainnut kans unohtaa mun olemassaolon.
Pari kuukautta reppu selässä maailmalla avartaa kummasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
niin mikset pyri itse tekemään elämästäsi kiinnostavampaa ja hauskempaa? Lähde matkalle ja aloita jokin uusi yhteisöllinen harrastus. Jokin erikoisempi tanssikurssi (esim flamenco?) tai vaikka taistelulaji. Sitä kautta saisit myös ystäviä ja uutta haastetta elämään.
Mistä asioista olet kiinnostunut?
Jumala antaa elämälle tarkoituksen.
Kuulostat myös hieman masentuneelta.. ei ole normaalia jos normiolotila on tuollainen..
Mä olin nuorena helluntaiuskovainen mutta usko loppui noin 10 vuoden päästä. Tulin siihen lopputulokseen ettei mitään Jumalaa tai Jeesusta ole olemassa, että koko uskonto on aika sairaalloista harhakuvitelmaa.
Mun tapauksessa tässä on varmaan joku keski-iän kriisikin, on ihan normaalia neljänkympin paikkeilla katsella taaksepäin ja miettiä mitä on saanut aikaan. Mä olen katsonut ja todennut, että en ole saanut mitään aikaan, en parisuhdetta, en ihmissuhteita, en lasta - tai no, tutkinnon alalta jota vihaan ja työn jota teen haluttomasti kuin keskitysleirivanki.
t. 4
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ongelma noiden kaikkien uusien harrastusten kanssa, tai siis mun itseni kanssa, on se, että ne ovat "vaan" ajanvietettä. Jos en tiedä miksi täällä ollaan, en voi kuluttaa aikaani järkevästi. Pitäis kai vaan heittää aivot narikkaan ja olla miettimättä liikaa, mutta kun en pysty, ilman sitä tarkoitusta. Se ei löydy ajanvietteestä, sen tiedän. Jos löytäisin jonkun tavan jolla oikeasti kokisin olevani hyödyksi edes jollekin, voisin varmaan olla tyytyväinen. Mutta tarvitsisin myös jotain aika isoa haastetta, nyt elämä on jotenkin vaan liian olematonta. Tai en tiedä, rakkaus kai on joidenkin elämän tarkoitus, ehkä sekin vois riittää?
Nyt nopeasti maailmalle! Vähän tuulettamaan omaa päänuppia, ja katsomaan miltä elämä näyttää jossain muualla. Olisiko sulla mahdollisuutta lähteä vapaehtoistyöhön jonnekin muutamaksi kuukaudeksi, ihan erilaiseen ympäristöön. Mulle ainakin on ollut todella hyväksi nähdä maailmaa oman elämänpiirin ulkopuolella. Voihan olla että löydät jonkinlaisen elämänilonkin siellä reisussa.
!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt nopeasti maailmalle! Vähän tuulettamaan omaa päänuppia, ja katsomaan miltä elämä näyttää jossain muualla. Olisiko sulla mahdollisuutta lähteä vapaehtoistyöhön jonnekin muutamaksi kuukaudeksi, ihan erilaiseen ympäristöön. Mulle ainakin on ollut todella hyväksi nähdä maailmaa oman elämänpiirin ulkopuolella. Voihan olla että löydät jonkinlaisen elämänilonkin siellä reisussa.
!
Olen samanlainen kuin ap siinä että minusta ajanviete ei anna merkitystä elämään, se että olisi vähän vähemmän ankeaa tai että olisi jopa hauskaa. Merkitys tulee jostain syvemmästä kuin itsensä viihdyttämisestä, joka oikeastaan on vain perimmäistä kysymystä pakoon juoksemista. Ja se perimmäinen kysymys on, että mikä on elämän, ja erityisesti minun elämäni, merkitys ja tarkoitus, mikä on minun paikkani osana maailmankaikkeutta ja ihmiskuntaa. Joillekin ilmeisesti riittää vastaus että elämän tarkoitus on vain elää ja viihdyttää itseään matkoilla ja harrastuksilla siinä matkan varrella, mutta minä en ole ikinä pystynyt siihen tyytymään.
t. 4
Tunnistan nuoremman itseni täysin ajatuksistasi.
Mulla auttoi se että myönsin etten ole liian fiksu terapiaan.. sekä mielialalääke. Pyrin ja pääsin myös lääketieteelliseen lähempänä 30. ikävuotta.
Nykyään teen työtä joka on raskasta ja jolla 'tarkoitus', seurustelen toista vuotta hyvän miehen kanssa jonka olemassaoloon en uskonut ja odotan esikoistani. Perusluonnettani en saanut vaihdettua mutta kykenen uskomaan tavallisen elämän rationaaliin ja arvostamaan sen voimaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
matkustelua ajanvietteenä. Ajattelin, että kun katselee maailmaa, köyhyyttä, rikkautta, erilaisia ihmiskohtaloita, oma elämä useinmiten asettuu jotenkin eri valokeilaan kuin ennen. Näin ainakin minulle tapahtui. Eli sellainen perusteelinen keikautus ikäänkuin ravistelee hereille.
Mutta olen kyllä tavannut sellaisiakin maailmanmatkaajia jotka ovat tulleet sellaiseen tulokseen 'kaiken nähtyään', että mikään ei lopultakaan merkitse yhtään mitään.
t. 14
Nyt nopeasti maailmalle! Vähän tuulettamaan omaa päänuppia, ja katsomaan miltä elämä näyttää jossain muualla. Olisiko sulla mahdollisuutta lähteä vapaehtoistyöhön jonnekin muutamaksi kuukaudeksi, ihan erilaiseen ympäristöön. Mulle ainakin on ollut todella hyväksi nähdä maailmaa oman elämänpiirin ulkopuolella. Voihan olla että löydät jonkinlaisen elämänilonkin siellä reisussa.
!Olen samanlainen kuin ap siinä että minusta ajanviete ei anna merkitystä elämään, se että olisi vähän vähemmän ankeaa tai että olisi jopa hauskaa. Merkitys tulee jostain syvemmästä kuin itsensä viihdyttämisestä, joka oikeastaan on vain perimmäistä kysymystä pakoon juoksemista. Ja se perimmäinen kysymys on, että mikä on elämän, ja erityisesti minun elämäni, merkitys ja tarkoitus, mikä on minun paikkani osana maailmankaikkeutta ja ihmiskuntaa. Joillekin ilmeisesti riittää vastaus että elämän tarkoitus on vain elää ja viihdyttää itseään matkoilla ja harrastuksilla siinä matkan varrella, mutta minä en ole ikinä pystynyt siihen tyytymään.
t. 4
Ev