Ovatko huomattavasti itseään vanhemman kanssa heilastelevat yleensä ikäistään kypsempiä?
Kommentit (15)
Puhun nyt teineistä ja nuorista aikuisista.
ihan kuin haki isähahmoa itselleen, ei todellakaan ollut kypsempi itse.
Yleensä ovat sellaisia, joilla on elämänhallinta hieman hukassa tai huono isäsuhde tms.
Mä kanssa sanoisin että keskumäärin lapsellIsimpia. Kaikki ketä minä tiedän, niin isäsuhde on ollut huono.
kaikilla näillä, jotka tunnen (siis naisilla), on huono isäsuhde. Isä on ollut epäluotettava ja aiheuttanut paljon pettymyksiä. Hän ei ole ollut sellainen isä, johon voi turvata hyvinä ja huonoina hetkinä.
Ehkä silloin kypsemmässä iässä olevalta mieheltä haetaan sitä hyväksyntää ja turvaa, jota omalta isältä ei ole saanut.
Toi isäsuhde on hyvä pointti. Pätee toiseen tuntemaani...
Yleensä ovat sellaisia, joilla on elämänhallinta hieman hukassa tai huono isäsuhde tms.
Myöskin huomattavasti itseään nuoremman kanssa seurustelevat tuntemani tapaukset ovat jotenkin "viallisia". Eivät siis kelpaa omanikäisilleen vaan pakko hakea nuorempaa ja vähemmällä elämänkokemuksella varustettua, joka ei ehkä osaa kyseenalaistaa huonoa suhdetta :/
Myöskin huomattavasti itseään nuoremman kanssa seurustelevat tuntemani tapaukset ovat jotenkin "viallisia". Eivät siis kelpaa omanikäisilleen vaan pakko hakea nuorempaa ja vähemmällä elämänkokemuksella varustettua, joka ei ehkä osaa kyseenalaistaa huonoa suhdetta :/
En koskaan seurustellut nuorena enkä sosiaalisesti kömpelönä saanut mitään kunnon kontaktia vastakkaiseen sukupuoleen. 25-vuotiaana tuntui sitten todella utopistiselta ajatus, että seurustelisi itsensä ikäisen kanssa. Nehän olivat niin valtavasti kokeneempia ja kypsempiä kuin minä. Ei tyttöjä enää, vaan ihan aikuisia naisia, jotka etsivät kokenutta MIESystävää, ei POIKAystävää. Pelotti muuten jonkin verran. Tuntui, etten millään tasolla olisi heille sitä, mitä haettiin. Enkä minä kokenut noin kokeneiden olevan sitä, mitä minä halusin. Tyttöystäväksi valkkautui 25-vuotiaana siis 18-vuotias.
Missä menee "oman ikäisen" ja "itseään vanhemman" raja?
seurusteleeko 16-vuotias 25-vuotiaan kanssa vai 40-vuotias 60-vuotiaan kanssa.
Mä menin 19-vuotiaana naimisiin 34-vuotiaan kanssa ja koen että olin itse ikäistäni paljon kypsempi. Minua ei kiinnostanut yhtään ikäisteni menemiset ja juhlimiset, koin olevani täysin valmis vakiintumaan ja perustamaan perheen. Ikäisteni puheenaiheetkaan eivät oikein kiinnostaneet, kun olin jo kouluiässä pohtinut pääosin syntyjä syviä.
Toisaalta on sitten sellaisiakin tyyppejä jotka hakevat vanhempaa miestä koska haluavat jonkinlaista auktoriteettia, isähahmoa, eivätkä hae tasaveroista kahden aikuisen suhdetta.
Mieheni on 10 vuotta vanhempi ja olin 21 kun seurustelumme alkoi. Suhteemme on tasavertainen ja rakastava, kiihkeä ja keskusteleva.
Isäsuhteeni on hyvä ja on aina ollut. Ei meillä ole ollut juurikaan mitää ihme kitkaa, ei väkivaltaa tms. Isä on aina ollut osa elämääni (vanhempani asuvat yhdessä)
En koe, että olisin paljon ikäistäni kypsempi tai ollut silloin 21-vuotiaanakaan. Rakastuin ja se oli menoa.
On aika alkeellista (av-mamma-tasoa) psykologiaa alkaa höpisemään huonoista isäsuhteista ja tehdä yleistyksiä.
Seurustelin 23-24-vuotiaana itseäni 13 vuotta vanhemman miehen kanssa, mutta koin että olimme "samanikäisiä". En siis hakenut mitään vanhempaa isähahmoa, auktoriteettia tai vastaavaa.
ja kyllä: he ovat kypsempiä kuin ikäisensä.