Työnantaja, palkkaisitko henkilön, jonka viimeisin työhistoria yli 20 vuoden takaa?

korottamaan entistä tutkintoani ( ja koska pelotti hypätä suoraan työelämään..) Ekassa harjoittelupaikassa homma natsahti kohdilleen ja olen työskenellyt siellä siitä pitäen, vaikka opiskelen edelleen.

ainoa vaihtoehto, mutta konkreettisesti, onko aloitettava aivan alusta, vai onko "alallani" (vanhan koulutuksen perusteella) mahdollisuutta "päivitykseen"? Sellaista, jonka pohjalta olisi oikeasti mahdollista työllistyä?

aikuisoppilaitokset ja sieltä näyttötutkinnot. MUTTA sinuna en menisi ihan siitä, missä aita on matalin, vaan ihan oikeasti kurssittaisin itseni täyteen osaamiseen alalla.

Katso nuo ja käy siellä työkkärissä. Kyllä sulla kaikki pelimerkit on hanskassa, jos olet oikeasti näpäkkä tyyppi.

Eli tradenomiksi (tai restonomiksi joillakin aloilla). Itse opiskelin Haaga-Heliassa, enkä edes asu pääkaupunkiseudulla. Mutta vaihtoehtoja on runsaasti, erityisesti syksyisin alkaviin opintoihin.

Vanhasta tutkinnosta saa hyväksilukua, joten koko tutkintoa et joudu alusta loppuun asti suorittamaan.

mikä sun 20 vuoden paussin on aiheuttanut? Miksi olet ollut niin kauan pois työelämästä?



TÄTÄ minä kysyn, jos haet mulle opiskelemaan. Ja sitä, mitä nyt haluat, mihin aiot ja mitä olet valmis sen eteen tekemään.



Vuosien määrä ei ole mitään, tärkeintä on se, että itse ymmärtää, miksi ja mistä syystä, ja mitä seuraavaksi. Näin se vaan on, laajassa kaavassa, paitsi tietenkin hektisillä asiantuntija-aloilla, joilla ei voi pudota kärryiltä vuodeksikaan.



Mä olen oman alani (aikuisten ammatillinen koulutus) asiantuntija, ja aika tiukkana tässä, koska haluan toimia sen edistämiseksi, että ihminen löytää paikkansa työelämässä menneisyydestään huolimatta tai siitä hyvät puolet ammentaen. En suosittele tyhjää enkä luo turhia toiveita. Siksikin haluan, että mietit aika hyvin, mihin se 20 vuotta meni.



Ja sitten TSEMPPIÄ =)

että nuo "en ottaisi edes haastatteluun" -vastaukset ovat kyllä taatusti masentavia, mutta unohda! Valveutunut ja aikaansa seuraava työnantaja kyllä palkkaa myös aikuisena opiskelleen, joka sopii ko. duuniin hyvin. Tässä voin sanoa täysin sydämin, että tiedän, mistä puhun, työpaikkani kautta. Jos asut jollakin pikkupikkupaikkakunnalla, voi olla vaikeampaa, mutta vähänkin laajempi työssäkäyntireviiri auttaa asiaa kummasti. Oma asenne, oppimiskyky ja sitoutuminen ratkaisevat!

edelleen, ja lisäksi asiakaspalvelu. Pääkaupunkiseudulla asun, mahdollisuuksia ainakin sen puolesta on tarjolla.

Kiitos tsemppauksista ja vastauksistanne, rohkaisivat kovasti, tekisi mieli lähteä työvoimatoimistoon samantien!

tämä oli kauniisti sanottu ja niin totta. Aina ei voi tietää, mitä elämä tuo tullessaan ja jotenkin on vaan eteenpäin mentävä, vaikka sitten olisi 20 vuoden aukko työhistoriassa. Joku sen ymmärtää, kaikki eivät, toivottavasti ainakin ne, jotka painivat lapsensa mielenterveysongelmien kanssa.



Jotkut asiat on vaan laitettava etusijalle silloin, kun niiden aika on.

*yksi joka on useamman kerran yrittänyt olla työtön mutta jolle on aina tarjottu työtä*

Kymmenen vuotta vanha tutkinto ilman työkokemusta alalla tarkoittaa alasta riippumatta, ettei hakijalla ole riittävää ammattitaitoa. Kymmenen vuotta sitten opitut atk-taidot tai vaikkapa hygieniatietämys ovat vanhentuneita taitoja. Jos niitä taitoja ei ole edes kymmenessä vuodessa koskaan käytetty, niin niistä vanhentuneista tiedoista on hallinnassa ehkä muutama prosentti?



Surullista on sekin, jos ihmisellä ei ole edes mitään käsitystä siitä, ettei tiedä nykyajan työelämän vaatimuksista "mitään".

Jos olet valmistunut yo-merkonomiksi vuonna 1992, niin millainen maailma oli silloin? Siis opeteltiinko koulussa silloin jo käyttämään tietokonetta vai oliko käytössä sähköinen tekstinkäsittelylaite? Sun atk-taidot on opiskeltu ajalta ennen internettiä ja sähköistä kassakonetta, joten ei sillä tutkinnolla saadusta ammattitaidosta ole jäljellä kuin... en keksi mitä.



Merkonomit ja merkantit työllistyvät ennen ensisijaisesti myyjän tehtäviin. Tutkinnossahan opiskeltiin mm. mainosjulisteiden tekstaamista! Siis kuinka oikeaoppisesti kirjoitettiin päivän makkaratarjous siististi mainosjulisteeseen. Konekirjoitus ja tekstinkäsittely olivat myös tärkeitä oppiaineita. Tärkeitä taitojahan ne ovat vieläkin, mutta nykyisin jokaisen peruskoulun päättäneenkin oletetaan hallitsevan ne ja esim. taulukkolaskennan ja esitelmien teon Power Pointilla tms. ohjelmalla. Esim. kotisivujen tekeminen onnistuu monelta peruskoululaiselta, kun kymmenen vuotta sitten siihenkin oli vielä koodarien ammattikunta.



Voithan sä toki hakea sellaisia työpaikkoja, joihin ei vaadita koulutusta. Mutta niitäkin hakiessa on ehkä suorastaan parempi olla mainitsematta tuosta tutkinnostasi.

on yo-merkonomin paperit 7 vuoden takaa, jatkokoulutus ja opintoja vastaavassa työssä. Silti voin sanoa, että jos pelkkiä markkinoinnin hommia hakisin, niin on auttamattomasti vanhentunut tutkinto jo minullakin, kun en niitä hommia ole tehnyt. Joten kouluun mars.

TAHTOO HETI TIETÄÄ MITEN JOKU ONNISTUU LUSMUAMAAN TYÖTTÖMÄNÄ 20 VUOTTA!*yksi joka on useamman kerran yrittänyt olla työtön mutta jolle on aina tarjottu työtä*

mä haluan tietää kans.

t. sh

jos olet lesta. Teet 1. lapsen 20-vuotiaana ja viimeisen 45-vuotiaana. Kun vielä viimeisenkin turvin olet kotihoidontuella 3v, sinulle tulee 28 vuoden tauko työelämästä!

Osaatko venäjää tai harvinaisia kieliä?

En palkkaisi.

Tämä vastaaja osui naulan kantaan: "mikä sun 20 vuoden paussin on aiheuttanut? Miksi olet ollut niin kauan pois työelämästä?



TÄTÄ minä kysyn, jos haet mulle opiskelemaan. Ja sitä, mitä nyt haluat, mihin aiot ja mitä olet valmis sen eteen tekemään.



Vuosien määrä ei ole mitään, tärkeintä on se, että itse ymmärtää, miksi ja mistä syystä, ja mitä seuraavaksi. Näin se vaan on, laajassa kaavassa, paitsi tietenkin hektisillä asiantuntija-aloilla, joilla ei voi pudota kärryiltä vuodeksikaan."



Olennaista todella on oman elämän tuntemus, menneisyyden ja tulevan hahmottaminen.



t. työhönottaja

t. lusmu

TAHTOO HETI TIETÄÄ MITEN JOKU ONNISTUU LUSMUAMAAN TYÖTTÖMÄNÄ 20 VUOTTA!*yksi joka on useamman kerran yrittänyt olla työtön mutta jolle on aina tarjottu työtä*

mä haluan tietää kans.

t. sh

TAHTOO HETI TIETÄÄ MITEN JOKU ONNISTUU LUSMUAMAAN TYÖTTÖMÄNÄ 20 VUOTTA!*yksi joka on useamman kerran yrittänyt olla työtön mutta jolle on aina tarjottu työtä*

mä haluan tietää kans. t. sh

ole huoleti, en ole ollut koskaan elämässäni työttömänä työnhakijana, en myöskään toimeentulotuen saajana. Työelämästä jättäytyminen on ollut oma valintani, lestadiolainenkaan en ole. Lapsilisää olen tosin saanut, mutta ehkäpä sinäkin, jos sinulla on lapsia :), että yhtä lusmuja taidetaan olla :).

Kiitos vielä kaikille asiallisesti vastanneille, ehkäpä se tästä.

Minkälaisissa töissä merkonomit ja merkantit nykyisin muuten ovat? Varmaan monenlaisia urapolkuja, ja niitä olisi hauska kuulla.



Muistan itse, että täällä oli kauppiksessa matkailulinja. Sieltä valmistui siis matkatoimistoon työhön meneviä merkonomeja. Harva varmaan on enää niissä töissä, kun useimmat varaavat lentonsa ja hotelliyöpymisensä itse netissä. Lentokenttien virkailijat taisivat ennen olla pääsääntöisesti näitä matkailumerkonomeja. Nykyisin heistäkin on iso osa korvattu lähtöselvitysautomaatilla ja netissä tehtävällä lähtöselvityksellä.



Muistelen, että valmistuneista merkanteista ja merkonomeista moni meni siis ihan liikkeeseen myyjäksi. Siis ihan kahvilan tai huoltoaseman kassaksi, ruokakauppaan, rautakauppaan, vaatekauppaan. Ylipäätään silloin oli enemmän erikosiliikkeitä ja siten myyjän paikkojakin.



Eikös ollut jotain markkinointia ja kirjanpitoakin suuntautumisena? Mihin ne menivät? Varmaan moni on päätynyt kirjanpitäjäksi, mutta siihenkin on sitten täytynyt jatkokouluttautua(?) Mihin ne markkinointi-ihmiset sijoittuivat? Aikanaan niitä "kaupparatsun" töitä oli paljon, oli kaiken maailman tilpehöörille ja hyrpyttimelle piirimyyjää ja aluemyyjää. Vaadittiinko niihinkin hommiin aikoinaan koulutus? Vaikea kuvitella, että esim. kaupan myyjältä vaadittaisiin jotain ammattitutkintoa nykyisin.

Entisenä omaishoitajana sinulla olisi varmasti hyvä mahdollisuus päästä esim. oppisopimuskoulutuksen kautta lähihoitajaksi. Tai jos mahdollista, niin hae esim. sosionomi-koulutukseen amk-puolelle. Töitä riittää.



Tuo merkononi/tradenomin koulutus kyllä huonommin työllistää.

Siivojia tarvitaan aina, etenkin suomalaisia.

Tein nuorena lapset ja sitten olin 9 vuottta kotiäitinä. Tänä aikana tosin suoritin maisterintutkinnon tietotekniikan alalta. Pelkäsin kovin että minun on varmasti vaikea päästä töihin koska ei ole yhtään työkokemusta, olen vielä ulkomaalainen ja "väärää sukupuolta" hommiini. Hain suuriin kansainvälisiin yrityksiin kun ajattelin että niissä on vähemmän ennakkoluuloja, ja ensimmäinen haku tärppäsi.



Ei se aina niin mene että ei voi saada työtä jos on vähän epäedulliset lähtökohdat paperilla. Mutta jos lannistuu niistä lähtökohdista niin paljon ettei edes tarmokkaasti hae, on aivan varma ettei työtä löydy.

Koulutuskin vanhentunut.

Toisaalta motivaatio korkea, lapset jo kouluikäisiä, ahkera, tunnollinen, ei (oletettavasti) sairaspoissaoloja.

Masennuin totaalisesti käydessäni työvoimatoimiston sivuilla, ja kuitenkin itselläni sellainen olo, että joku saisi minusta oivan työntekijän.

Kovasti epäilisin tuota kohtaa ei sairauspoissaoloja. Suurimmalle osalle pitkään töistä pois olleelle työelämä on niin iso shokki, että se on ihan fyysisesti tosi rasittavaa. Ja kun kroppa on liian kovilla, niin sairaslomiahan siitä seuraa. Alku voi vielä mennä ihan jees, mutta 3 kk sisään potkaisee.

Jos on ollut vaan kotona, niin ihan sellainen joka-aamuinen aikaisin herääminen, aamutoimien tekeminen ja töihin lähteminen voi olla jo tosi raskasta. Ja sitten pitäisi olla koko päivä pystyssä, kun on tottunut välillä sohvalla pötköttelemään ja päikkäreitä nukkumaan. Tuohon päälle pitäisi vielä tehdä jotain ja omaksua uuttakin, niin ei sitä tottumaton vaan jaksa.

Useimmiten kotona olleilla on aika vääristynyt käsitys omasta tekemisen tasostaan ja toi yllä mainittu kuulostaa aika hullulta, kunnes siihen itse tutustuu.