Jos lapsi on oppinut 4-vuotiaana lukemaan
ja viisivuotiaana lukee jo ilman tavutusta pidempiäkin tekstejä ihan sujuvasti, sekä osaa ekan luokan matikkaa ongelmitta, niin kannattaisiko laittaa jo kuusivuotiaana kouluun? Vaiko 7-vuotiaana suoraan tokalle? Sosiaalisesti myös ihan fiksu/normaali lapsi.
Kommentit (75)
Aikoinaan 80-luvulla mä menin kouluun vuotta aiemmin eli sinä vuonna kun täytin 6. Tosin olen syntynyt tammikuussa, joten melko pian (joululomalla) täytin 7, ja meidän luokalla oli ihan loppuvuodestakin syntyneitä, joten mä en ollut joitakin kuin viikkoja nuorempi. Mutta:mä en ollut koskaan ollut tarhassa! Mun äiti oli kotiäiti; silti pärjäsin sosiaalisestikin. Tokalla meidän luokalle tuli kakkosluokan kertaava poika, joka oli mua 2v vanhempi. Olin häntäkin 'parempi'. Lapset on niin erilaisia! Koskaan en ole kärsinyt, päinvastoin aikuisena olikin jo hauskaa olla muita nuorempi :)
Aikoinaan 80-luvulla mä menin kouluun vuotta aiemmin eli sinä vuonna kun täytin 6. Tosin olen syntynyt tammikuussa, joten melko pian (joululomalla) täytin 7, ja meidän luokalla oli ihan loppuvuodestakin syntyneitä, joten mä en ollut joitakin kuin viikkoja nuorempi. Mutta:mä en ollut koskaan ollut tarhassa! Mun äiti oli kotiäiti; silti pärjäsin sosiaalisestikin. Tokalla meidän luokalle tuli kakkosluokan kertaava poika, joka oli mua 2v vanhempi. Olin häntäkin 'parempi'. Lapset on niin erilaisia! Koskaan en ole kärsinyt, päinvastoin aikuisena olikin jo hauskaa olla muita nuorempi :)
Ei tule mieleen yhtään negatiivista seikkaa. Henkisestikin olin ihan samalla tasolla muiden kanssa, ja lukiossa osa pääsi kuitenkin bilettämään aikaisemmin (vaihtarina olleet).
Itselläni samat kokemukset kuin sinulla, olen tällainen entinen ihmelapsi. MUTTA en usko että monikaan sopeutuu vanhempien luokkakavereiden juttuihin kun nämä tulevat murrosikään, itse en ainakaan olisi sopeutunut.
Niin, eli ET ole samanlainen tapaus kuin minä. Minulla murrosikä meni ohi 7. luokan alkuun mennessä (alkoi 4. luokalla). Enkä ole väittänyt olevani mikään "ihmelapsi", vaan ainoastaan että kehitykseni tapahtui eri ikäisenä kuin keskimäärin, ja että minulle oli haittaa siitä että minuun suhtauduttiin ikäni eikä kehitystasoni mukaan. En tiedä voiko sen haitan määrää edes kuvitella, jos ei ole kokenut vastaavaa. Mutta oletan sen olevan samaa luokkaa kuin vaikkapa transseksuaaleilla, joita kohdellaan väärän sukupuolen mukaisesti, tai homoilla, joita kohdellaan heteronormatiivisesti. Se on todella kaikenkattava ja kokonaisvaltainen ongelma, jonka joutuu johtaamaan lähes jokaisessa arkielämän tilanteessa. Onneksi omalla kohdallani se meni ohi aikuisena. Lapsuudesta ja nuoruudesta jääneet jäljet ovat kuitenkin edelleen olemassa ja haittaavat elämääni yhä.
Eikä koululuokissa suosita mitään nuorempia neropatteja, vaan kaikki voi vaikeutua entisestään.
Eipä suosittu varhaiskypsiä neropatteja yhtään sen enempää. Kehitystasoa vastaava ryhmä olisi jokaiselle se paras vaihtoehto, eikö se ole itsestään selvää? Eivät lapset siitä fyysisestä iästä tee numeroa, jos tulevat hyvin toimeen keskenään (= ovat samalla kehitystasolla) ja jos aikuiset eivät ohjaa kiinnittämään asiaan huomiota.
Siitä olen samaa mieltä, että näiden asioiden objektiivinen mittaaminen on varmasti vaikeata. Etenkin lapsen ollessa 4-vuotias.
t. Tuo jolle vastasit
Harkitsin samaa. Päädyttiin siihen että menee ikäistensä kanssa kouluun, enkä ole katunut ratkaisua.
Lapsi on luokkansa parhaimpia nyt vielä ainakin pari vuotta. Toinen vaihtoehto olisi ollut se, että ekat pari vuotta olisi ollut muiden kanssa samalla viivalla, sen jälkeen olisi voinut milloin hyvänsä roolit kääntyä toisin. Ongelmia olisi voinut tulla yläasteella murkkuiässä kun muut kehittyy sekä fyysisesti että psyykkisesti nopeammin.
Mulla juuri päinvastainen kokemus. Olen varmasti lapsena sairastetun pitkäaikaisen sairauden vuoksi aina kehittynyt älykkyydessä 1-2vuotta muita myöhemmin.
Henkisesti olin pikkuvanha ja näin itse missä mennään.
Esimerkiksi historia, biologia, kielet kaikki ne upposivat 1-2v muita myöhemmin minulle. Sen sijaan sellaiset oppiaineet, jossa vaadittiin loogista päättelyä, niissä olin aina hyvä.
Matematiikasta vetelin kymppejä, mutta lukuaineet takkusivat vaikka tein paljon muita enemmän töitä. Leikin nukeilla vielä kun luokkakaverit leikkivät poikaystävillään.
Olin tietyllä tavalla aina muita jäljessä. Pojat alkoivat kiinnostaa ihastusmielessä silloin kun muut kokivat jo ensimmäisiä sänkyleikkejään. Oudointa hommassa oli se, että itse tiesin 11-vuotiaasta tilanteeni. Näin oman kehittymättömyyteni muiden silmin. Siksi feikkasin koko nuoruusikäni. Teeskentelin jotain muuta mitä oikeasti olin, jotta en jäisi ulkopuoliseksi.
Aamulla heräsin aina aikaisin lukemaan päivän oppiaineita, jotta pysyisin jollain lailla mukana tunnilla. Illat piti viettää kavereiden kanssa. Vaikka pojat ei kiinnostaneet, piti teeskennellä että ne kiinnosti.
Minusta kehittyi hyvä ihmistuntija ja pääsin melko nuorena Mensaan.
Itselläni samat kokemukset kuin sinulla, olen tällainen entinen ihmelapsi. MUTTA en usko että monikaan sopeutuu vanhempien luokkakavereiden juttuihin kun nämä tulevat murrosikään, itse en ainakaan olisi sopeutunut.
Niin, eli ET ole samanlainen tapaus kuin minä. Minulla murrosikä meni ohi 7. luokan alkuun mennessä (alkoi 4. luokalla). Enkä ole väittänyt olevani mikään "ihmelapsi", vaan ainoastaan että kehitykseni tapahtui eri ikäisenä kuin keskimäärin, ja että minulle oli haittaa siitä että minuun suhtauduttiin ikäni eikä kehitystasoni mukaan. En tiedä voiko sen haitan määrää edes kuvitella, jos ei ole kokenut vastaavaa. Mutta oletan sen olevan samaa luokkaa kuin vaikkapa transseksuaaleilla, joita kohdellaan väärän sukupuolen mukaisesti, tai homoilla, joita kohdellaan heteronormatiivisesti. Se on todella kaikenkattava ja kokonaisvaltainen ongelma, jonka joutuu johtaamaan lähes jokaisessa arkielämän tilanteessa. Onneksi omalla kohdallani se meni ohi aikuisena. Lapsuudesta ja nuoruudesta jääneet jäljet ovat kuitenkin edelleen olemassa ja haittaavat elämääni yhä.Eikä koululuokissa suosita mitään nuorempia neropatteja, vaan kaikki voi vaikeutua entisestään.
Eipä suosittu varhaiskypsiä neropatteja yhtään sen enempää. Kehitystasoa vastaava ryhmä olisi jokaiselle se paras vaihtoehto, eikö se ole itsestään selvää? Eivät lapset siitä fyysisestä iästä tee numeroa, jos tulevat hyvin toimeen keskenään (= ovat samalla kehitystasolla) ja jos aikuiset eivät ohjaa kiinnittämään asiaan huomiota.Siitä olen samaa mieltä, että näiden asioiden objektiivinen mittaaminen on varmasti vaikeata. Etenkin lapsen ollessa 4-vuotias.
t. Tuo jolle vastasit
pääsisiköhän aikaisemin eskariin? Siinä tulisi varmaan tuntumaa koulukypsyydestä. Miten jaksaa tehtäviä ja miten toimii ryhmässä ja miten osaa joitakin itsenäisesti suoritettavia juttuja. Entä pituus? Mun poika oli lyhyt ja loppuvuodesta syntynyt niin oli ala- ja ylästeen luokkien ja varmaan koulun lyhyin ja se oli aika raastavaa paikoin. Tytöille se ei varmaan niin suuri juttu.
Mulla juuri päinvastainen kokemus. Olen varmasti lapsena sairastetun pitkäaikaisen sairauden vuoksi aina kehittynyt älykkyydessä 1-2vuotta muita myöhemmin.
...
Minusta kehittyi hyvä ihmistuntija ja pääsin melko nuorena Mensaan.
Jos ajattelisin yksioikoisemmin, sanoisin tähän vain lyhyesti että tuskinpa oikea Mensan jäsen sanoisi: "Kehittyä älykkyydessä". Älykkyys on synnynnäinen ominaisuus.
Mutta no, enpä nyt ryhdy kertomuksesi totuudenmukaisuutta sen kummemmin arvioimaan. Tiedän nimittäin, että loogis-matemaattisesti henkilö voi olla hyvinkin älykäs, vaikka puhuukin asioista hassusti.
Jos kertomuksesi on totta, sanoisin että olet älylläsi onnistunut paikkaamaan kehitystasosi puutteet ja siksi olet varmaankin ollut ihan suht. oikealla luokka-asteella, vaikka jotkut taitosi ovatkin kehittyneet jälkijunassa. Onnitteluni! Kaikille muille ei ole käynyt yhtä onnekkaasti.
kouluun vuotta aiemmin, vaikka päiväkodista jopa painostivat.
On nyt kutosella ja on suuri ero kutosen tyttöihin ja seiskan tyttöihin. Ainakin täällä seiskan tytöt kilvan kilpailee siitä, kuka on menettänyt neitsyyden ja sidukkapulloja kannetaan iltaisin ja porukkaa lappaa tupakalle.
Kutoset on vielä ihan lapsia ja en usko, että heistä kukaan on vielä harrastanut seksiä pojan kanssa.
Tässä vaiheessa panin kädet kyynärpäitä myöten ristiin, että tyttö saa olla vielä vuoden lapsi. Ja ei ole tylsistynyt koulussa. On onneksi niin oma-aloitteinen, että on osannut itsekin hakea virikettä itselleen. Eri on toki jos lapsi on ulkoaohjautuva ja ei suostu tekemään mitään ylimääräistä, ellei koko ajan käsketä ja yrittää mennä sieltä, mistä aita on matalin. Sellainen tylsistyykin kun ei viitsi itse yrittää mitään, vaan tekee vain sen, mikä on helpointa. Mutta en usko, että ylemmillä luokillakaan olisi sen ahkerampi jos tekee vain sen, mitä ulkopuolinen käskee.
Olen monesti miettinyt, että olisi sittenkin pitänyt laittaa vuotta aikaisemmin kouluun. Oppi lukemaan 5 v samaan aikaan kun kaksi vuotta vanhempi siskonsa opetteli koulussa lukemaan. Muutenkin oli paljon kehittyneempi kuin siskonsa ja sellainen pikkuvanha. On syntynyt vielä helmikuun alussa.
No en laittanut testeihin ja meni normaalisti kouluun, mutta on ollut paljon ongelmia kaverisuhteissa aina, koska on ollut muita jotenkin aikavampi. Kaikki kaverit on aina olleet vanhempia, on ollut niiden kanssa enemmän samalla aaltopituudella. Kuukautisetkin alkoi aikaisin.
Nyt vasta 7lk:lla kun on tullut uusi luokka ja paljon uusia kavereit tuntuu, että hän on löytänyt oman ikäisiä kavereita.
Koulu muuten menee ihan ok. Ei mikään 10 oppilas, mutta yli 8 oppilas kuitenkin. 1-4 lk tuntui että meni siivillä. Koskaan ei ollut läksyjä, tehtävät oli helppoja, eikä motivaatiota tehtäviin juuri ollut.
Mutta onneksi nyt kaikki tuntuu menevän hyvin.
Olen itse mennyt vuonna 2004 kouluun 6-vuotiaana, ja olen nyt 9. luokalla. Äitini sanoi, että mene katsomaan keskusteluja tästä aiheesta. Nyt kun katsoin, niin eivät ne kauhean järkeviltä näytä. Ei esimerkiksi lapsuus mene pois, jos jätät esikoulun välistä, koska sehän on lähes samanlainen kuin 1. luokka. En ole fyysisesti, tai henkisesti jäljessä luokkalaisiani. 8. luokan kevätkeskiarvo oli lukuaineista 7.7, ja paikalliseen lukioon tarvitaan 7.2, joten sinnehän olen menossa. Fyysisestikään en ole jäljessä muita luokkalaisiani, koska pojan kasvu alkaa 7. luokalla nousemaan kovaa tahtia.
Terveisin 9. luokkalainen -98
jes, mun lapsella alkoi kuukautiset 9v ja onneksi se kulkee vanhempien lasten kans niin pääsee kokeileen niiden vanhempien juttuja. On niin kypsä ikäisekseen kun on saavuttanut sukukypsyyden ajoissa. Ajattelin jo pillerit hommata sille kun on niin kypsä 10 vuotias.
ylpeä aaveemamma varkaiskypsästä tytöstään
Olen monesti miettinyt, että olisi sittenkin pitänyt laittaa vuotta aikaisemmin kouluun. Oppi lukemaan 5 v samaan aikaan kun kaksi vuotta vanhempi siskonsa opetteli koulussa lukemaan. Muutenkin oli paljon kehittyneempi kuin siskonsa ja sellainen pikkuvanha. On syntynyt vielä helmikuun alussa.
No en laittanut testeihin ja meni normaalisti kouluun, mutta on ollut paljon ongelmia kaverisuhteissa aina, koska on ollut muita jotenkin aikavampi. Kaikki kaverit on aina olleet vanhempia, on ollut niiden kanssa enemmän samalla aaltopituudella. Kuukautisetkin alkoi aikaisin.
Nyt vasta 7lk:lla kun on tullut uusi luokka ja paljon uusia kavereit tuntuu, että hän on löytänyt oman ikäisiä kavereita.
Koulu muuten menee ihan ok. Ei mikään 10 oppilas, mutta yli 8 oppilas kuitenkin. 1-4 lk tuntui että meni siivillä. Koskaan ei ollut läksyjä, tehtävät oli helppoja, eikä motivaatiota tehtäviin juuri ollut.
Mutta onneksi nyt kaikki tuntuu menevän hyvin.
se älykkään lapsen keskiarvo, kuka kannattaa panna kouluun vuotta aiemmin kun se on niin viisas ja oppinut lukemaan 5 vuotiaana ja on melkein mensan jäsen.
Jos mun pennulla olis ka 7.7, panisin sen kunnolla lukemaan. En ainakaan kehuis, että mun lapsi on niin viisas, että panin sen vuotta aiemmin kouluun.
Mutta kaipa av.mamma pitää kaikkea yli kutosen keskiarvoa loistavana ja aikaisin alkaneita kuukautisia mensan testien pääsyvaatimuksena.
Voi jeesus, näitä juttuja :DDDDDD
Olen itse mennyt vuonna 2004 kouluun 6-vuotiaana, ja olen nyt 9. luokalla. Äitini sanoi, että mene katsomaan keskusteluja tästä aiheesta. Nyt kun katsoin, niin eivät ne kauhean järkeviltä näytä. Ei esimerkiksi lapsuus mene pois, jos jätät esikoulun välistä, koska sehän on lähes samanlainen kuin 1. luokka. En ole fyysisesti, tai henkisesti jäljessä luokkalaisiani. 8. luokan kevätkeskiarvo oli lukuaineista 7.7, ja paikalliseen lukioon tarvitaan 7.2, joten sinnehän olen menossa. Fyysisestikään en ole jäljessä muita luokkalaisiani, koska pojan kasvu alkaa 7. luokalla nousemaan kovaa tahtia.
Terveisin 9. luokkalainen -98
se älykkään lapsen keskiarvo, kuka kannattaa panna kouluun vuotta aiemmin kun se on niin viisas ja oppinut lukemaan 5 vuotiaana ja on melkein mensan jäsen.
Jos mun pennulla olis ka 7.7, panisin sen kunnolla lukemaan. En ainakaan kehuis, että mun lapsi on niin viisas, että panin sen vuotta aiemmin kouluun.
Mutta kaipa av.mamma pitää kaikkea yli kutosen keskiarvoa loistavana ja aikaisin alkaneita kuukautisia mensan testien pääsyvaatimuksena.
Voi jeesus, näitä juttuja :DDDDDD
Olen itse mennyt vuonna 2004 kouluun 6-vuotiaana, ja olen nyt 9. luokalla. Äitini sanoi, että mene katsomaan keskusteluja tästä aiheesta. Nyt kun katsoin, niin eivät ne kauhean järkeviltä näytä. Ei esimerkiksi lapsuus mene pois, jos jätät esikoulun välistä, koska sehän on lähes samanlainen kuin 1. luokka. En ole fyysisesti, tai henkisesti jäljessä luokkalaisiani. 8. luokan kevätkeskiarvo oli lukuaineista 7.7, ja paikalliseen lukioon tarvitaan 7.2, joten sinnehän olen menossa. Fyysisestikään en ole jäljessä muita luokkalaisiani, koska pojan kasvu alkaa 7. luokalla nousemaan kovaa tahtia.
Terveisin 9. luokkalainen -98
Osa lapsista on niin älykkäitä, etteivät pärjää koulussa ollenkaan. Sosiaaliset taidot ovat jääneet uupumaan,
Tuntemani koulun aikaistajat ovat olleet ennemminkin fiksuja kuin erityisen (akateemisesti) älykkäitä.
On tainnut äiti vain haluta päteä ja tunkenut kakaransa vuotta aiemmin kouluun kun "mun Nico-Petteri on niin viisas, että osaa lukea ja laskea pluslaskuja. Se on tuleva professori"
se älykkään lapsen keskiarvo, kuka kannattaa panna kouluun vuotta aiemmin kun se on niin viisas ja oppinut lukemaan 5 vuotiaana ja on melkein mensan jäsen.
Jos mun pennulla olis ka 7.7, panisin sen kunnolla lukemaan. En ainakaan kehuis, että mun lapsi on niin viisas, että panin sen vuotta aiemmin kouluun.
Mutta kaipa av.mamma pitää kaikkea yli kutosen keskiarvoa loistavana ja aikaisin alkaneita kuukautisia mensan testien pääsyvaatimuksena.
Voi jeesus, näitä juttuja :DDDDDD
Olen itse mennyt vuonna 2004 kouluun 6-vuotiaana, ja olen nyt 9. luokalla. Äitini sanoi, että mene katsomaan keskusteluja tästä aiheesta. Nyt kun katsoin, niin eivät ne kauhean järkeviltä näytä. Ei esimerkiksi lapsuus mene pois, jos jätät esikoulun välistä, koska sehän on lähes samanlainen kuin 1. luokka. En ole fyysisesti, tai henkisesti jäljessä luokkalaisiani. 8. luokan kevätkeskiarvo oli lukuaineista 7.7, ja paikalliseen lukioon tarvitaan 7.2, joten sinnehän olen menossa. Fyysisestikään en ole jäljessä muita luokkalaisiani, koska pojan kasvu alkaa 7. luokalla nousemaan kovaa tahtia.
Terveisin 9. luokkalainen -98
Osa lapsista on niin älykkäitä, etteivät pärjää koulussa ollenkaan. Sosiaaliset taidot ovat jääneet uupumaan,
Tuntemani koulun aikaistajat ovat olleet ennemminkin fiksuja kuin erityisen (akateemisesti) älykkäitä.
toisilla alkaa 9-vuotiaana, toisilla 16-vuotiaana, siihen vaihteluun mahtuu ihan hyvin joku vuotta nuorempi