ANOPEISTA taas..mutta toisinpäin! Miten miehesi ja äitisi tulevat toimeen keskenään?
Kommentit (8)
Ymmärtää kuitenkin että se liittyy hänen luonteeseensa.
Aitia tosin ihmetyttaa (siis tosiaan ihmetyttaa, ei suututa tms) , kun mieheni " ei tottele" (=tee aina niinkuin aitini neuvoo, ja neuvoahan pitaa sitten aina ja kaikessa...) ja miesta taas aitini jatkuva sotkeutuminen muiden tekemisiin arsyttaa. Mutta onneksi vain lievasti, tulevat ihan hyvin toimeen, kun harvakseltaan vieraillaan :)
itse en oikein voi sietää äitiäni, harmittaa kun hän pitää miehestäni.
olisinpa ottanut miehen jota hän inhoaa niin ei tarviis sielläkään käydä....
Äitini on aika voimakas ihminen mutta mieheni teki jo alussa (16-vuotiaana =)) selväksi ettei hänen yli kävellä ja sen jälkeen on ollut hyvät välit.=)
Seurustelumme alussa äiti sanoi että mukava poika. Senhän kanssa voi vaikka riidellä. Olivat heti rentoja keskenään ettei tarvinu esittää mitään.
mutta yrittävät käyttäytyä, kun harvoin tapaavat. Mieheni ei lähde kovin mieluusti anoppilaan kylään, enkä kyllä ihmettele. Onneksi asuvat aika kaukana...
Mä en sit taas voi sietää omaa anoppiani, eikä se muo. On sukset tosi pahasti ristissä.
Halailee ja juttelee sen kanssa ihan kuten meidän omien lastensakin. Äiti on hyvin äidillinen ja lämmin ja mies tyypillinen suomalainen tuppisuu:) Niitä yhdistää tupakoiminen, käyvätkin yhdessä röökillä kun ollaan kylässä.
Kyllä nyt toimeen tulevat, mutta eipä mitään ylimpiä ystävyksiäkään ole.
Ihan erilaisia ihmisiä luonteiltaan.