Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

" Miksi aikuiset hankkivat toisilleen lahjoja?"

02.12.2005 |

En tajua näitä muka-aikuisia pyhimyksiä, jotka jaksavat ketjusta toiseen kummastella sitä, että mies ja vaimo ostavat joululahjoja toisilleen. Sitten sitä vedotaan, että " en tajua miksi aikuiset ostavat lahjoja toisilleen" . Ollaan niin aikuisia ja kypsiä ja henkeviä. " Nautimme muuten yhdessäolosta ja toistemme seurasta" . Niin, hehän eivät varmaan ollenkaan nauti yhdessäolosta ja perheen seurasta, jotka ostavat myös kumppanilleen lahjan...



Miksi lahjojen saaminen jouluna olisi vain ja ainoastaan lasten etuoikeus? Miksi aikuiset eivät ilahduttaisi myös toisiaan, kun jokainen (niin, todellakin jokainen) kuitenkin lahjan saamisesta pitää ja ilahtuu.



Tottakai minäkin voin ostaa itselleni kaupasta omilla rahoillani kauniita alusvaatteita tai ihanan korun yms. mutta on se tottavieköön ihan toista luokkaa, kun saan sen mieheni lahjana minulle! Tunne on tällöin ihan eri asia.



Rohkenenpa epäillä, että suurimpaan osaan näisä " typerää ostaa aikuisten kesken lahjoja-tyypeistä" pätee sanonta happamia sanoi kettu...;)

Kommentit (24)

Vierailija
1/24 |
02.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ihmeellistä jos lahjojen vaihtamista täällä ihmetellään! Miksei syyksi voi riittää se, että se on kivaa? Kivaa on nähdä ilahtunut je yllättynyt ilme ystävän tai puolison kasvoilla. Kivaa on huomata, että joku on minulle lahjaa hankkiessaan ajatellut juuri minua ja sitä, mistä minä voisin pitää.

Vierailija
2/24 |
02.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sinänsä ymmärrän, jos joku aikuinen ei niin kaipaa lahjoja - onhan joulussa tosiaan pääasia muussa kuin lahjoissa. Mutta ottaa päähän tuo kysely. Onko heille tosiaan aivan käsittämätöntä, että aikuiset tahtovat antaa toisilleen lahjoja? Mihin katoaa tahto ilahduttaa ja yllättää ihmistä, kun hän täyttää 18 (tai mikä ikä nyt otetaankaan rajaksi)?



Minusta aikuisille on mukavinta ostaa lahjoja - lasten lelut ja jutut ovat vieras maailma ja kummilastenkin mielenkiinnon kohteet yhtä ailahtelevia kuin sää. Läheisistä aikuisista tietää, mistä tulevat pitämään ja nauttimaan, heille on oikea nautinto ostaa jotakin, enkä malta odottaa, että saan ilahduttaa jouluna.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/24 |
02.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mustakin on tärkeintä se että hankkii toisele jonkun lahjan. Ei se mikä lahja on tai paljonko se maksaa..



Itte tykkään antaa ja saada vain siitä ajatuksesta että lahjan antaja on ajatellut juuri sinua. Lahjan saaminen lämmittää. Kun lapseni kasvaa niin lähetellään välillä kortteja ja piirustuksia postin kautta, koska mielestäni ihmiset lähettää liian vähän postia ja kaikkihan tykkää kun saa tutulta postia eikä pelkkiä laskuja!



Itse vien lahjan vanhemmille ja isovanhemille. En vaadi lahjoja itselleni koska lahja pitäisi antaa antamisen halusta eikä vastuusta.



Pidän muutenkin yllätyksistä, mikään ei piristä niin paljoa kuin joku ylläri ihan tavallisena harmaana arkisena päivänä!

Vierailija
4/24 |
02.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

Täysin samaa mieltä :-)



On ihanaa antaa ja saada lahjoja, erityisesti yllätyksiä. Miksi ihmeessä pitäisi olla niin vakavaa niin vakavaa ja aikuista (?), että tarkoituksella kieltäytyisi niin mukavasta asiasta.

Vierailija
5/24 |
02.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

Merkillistä nipoilua!



Ihanaa muistaa läheistä aikuista tarkoin harkitulla lahjalla. Kaiken lisäksi aikuiset helposti arvostavat lahjoja PALJON enemmän kuin lapset, jotka helposti saavat liikaa lahjoja eivätkä niihin jaksa paneutua.

Vierailija
6/24 |
02.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kerran pidettiin joulu, ´kun olimme sopineet etteivät aikuiset osta toisilleen mitään, niin kyllä oli ankea joulu!!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/24 |
02.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tosin joskus on tehty niin, etta ei ole ostettu toisillemme, vaan yhdessa ostettu jotain isompaa, esim. huonekalu.

Vierailija
8/24 |
02.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tosin meillä on joskus jätetty lahjat ostamassa (ja käyty yhdessä katsomassa jotain kivaa molemille) mutta en hetkeäkään väitä, että lahjattomuus olisi jotenkin hienoa ja ah niin aikuismaista... Lahjoja on ihana miettiä ja antaa ja tietysti myös saada :)



Ja kuten muillakin, toki joulu on meille ennen kaikkea yhdessä oloa ja ainutlaatuisesta tunnelmasta nauttimista. Silti siinä yhdessä voi myös avata rakkaansa antaman paketin, eikä se ainakaan tunnelmaa laske, päinvastoin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/24 |
02.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

" hyvitystä" . Esim: mies on ihan kusipää, laukkaa vieraissa eikä ajattele koko perhettään MUTTA sitten jouluna/äitienpäivänä/tms ostaa valtavat lahjat. Ja odottaa, että nämä korvaavat kaikkien muiden vuoden päivien törttöilyt ja sikailut. Ja sitten näistä lahjoista pitäisi olla ihan über-otettu.

Vierailija
10/24 |
02.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä on rahat tiukalla ja koska lasten jouluun kuuluu niin suuressa määrin lahjat, lapset saavat lahjoja. Me aikuiset tyydymme vaan nauttimaan toistemme seurasta, josta nautimme kyllä arkisinkin, vaikka tietenkin meitäkin ilahduttaisi mahdollisuus antaa toiselle lahja/lahjoja. Jostain eli kaikesta kun vaan on säästettävä, niin tämä on sellainen " järkiratkaisu" , johon vähäisten rahavarojen käyttö tuntuisi turhalta. Joskus ostamme toisillemme muka lahjana jotain tarpeellista mutta se tuntuu jotenkin niin tyhmältä sanoa että tässä sulle joulupaperissa niitä partahöylän teriä kun sanoit että ne on loppuneet.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/24 |
02.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

Luulen että tuo ihmettely " miksi aikuiset ostaa toisilleen lahjoja" on ollut vastaus näihin useisiin tuskastuneisiin kyselyihin " mitä ihmettä sille ja sillekin voisin ostaa, kun kaikkea jo on" . Esim. yhdessä ketjussa joku kyseli mitä oikein ostaisi miehelleen jolle mikään ei kelpaa. Miksi ihmeessä sellaiselle pitää väkisin jotain ostaa joka ei HALUA mitään?



Me ainakin mieheni kanssa nautitaan toisistamme ja yhdessäolosta ilman että kiusataan itseämme ja toisiamme pakollisilla lahjahankinnoilla. Me yksinkertaisesti inhoamme lahjojen ostamista (emme kertakaikkiaan keksi mitään kenellekään) emmekä myöskään tykkää niitä saada, koska inhoamme kaikkea turhaa kamaa, ja itse voimme hankkia kaiken tarvitsemamme ja haluamamme. Meillä se ei ole rahasta kiinni, ja ehkäpä juuri siksi meille rahaa kertyykin jatkuvasti lisää, kun emme tykkää tuhlata emmekä ostella mitään turhaa krääsää.



Olemme onnellisia siitä, ettei tarvitse stressata eikä ostella lahjoja kenellekään eikä niitä saadakaan!

Vierailija
12/24 |
02.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

enkä voi sietää lahjojen ostamista! Rahasta ei ole kiinni (sitä olisi vaikka muille jakaa), mutta en vain osaa enkä keksi mitään kenellekään. Siksi en halua lahjoja saadakaan. Itse kuitenkin osaan parhaiten ostaa itselleni sitä mitä tarvitsen ja haluan.



Lapset on asia erikseen, heillä ei ole rahaa ja siksi ymmärrän että toivovat kaikenlaista ja heille osaa toiveiden mukaan ostaa sitä mitä haluavat. Mutta aikuiset ihmiset, jos jotain toivovat niin mikseivät osta sitä itse? En ymmärrä!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/24 |
02.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

en voi väittää, että en ilahtuisi esim. mieheltäni saamista lahjoista.



Mutta sitten esim. sukulaiset... huoh... Olisi todellakin ihanaa kun saisi sovittua, että ei osteta lahjoja. Yleensä meillä ei ole näin tiukkaa mitä tänä vuonna (isot yllärimätkyt yms.), nyt ne pakkolahjat ärsyttää entistä enemmän. Olisi kiva viedäkin hyvillä mielin joku joulukukka plus herkkukori/viinipullo tms. mutta kun saat takaisin sen yli kymmenen pakettia... Ja kauheeta " romua" . Mun mielestä jos ei keksi mitään niin ostaa sitten jotain " käyttötavaraa" (just esim. syötävät/kynttilät yms.) tai olisi ostamatta (näiden kanssa on ihan turha koittaa tehdä mitään sopimuksia, rikkoo ne aina!), mutta kun ei ja mä en ihan oikeasti enää tiedä mihin niitä joka vuosi erilaisia laseja, kuppeja, kippoja yms. tunkisin!



Huh mitä tilitystä ;-)

Vierailija
14/24 |
02.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

äiti ei saanut mielestäni tarpeeksi lahjoja. Nimenomaan tarkkailin sitä, antaako isä mitään. Kerran olin onnessani, kun isä antoi äidille kellon. Se oli mielestäni hienouden huippu!



Asia tuli mieleeni viime jouluna, kun 3vee tyttöni sanoi huolestuneena pakettikasansa takaa, että eikö äiti saa mitään... Sitten oli kaikki hyvin, kun sain muutaman pehmeän paketin ja kauniin korun, kaikki miehen ostamia.



Eli joo, meillä antaa vanhemmat toisilleen lahjoja.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/24 |
02.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

sinulle iloa? Menetät paljon jos et osaa ottaa vastaan hellittelyä. Ehkä osaat sen sitten jossain muussa muodossa...

Vierailija:


enkä voi sietää lahjojen ostamista! Rahasta ei ole kiinni (sitä olisi vaikka muille jakaa), mutta en vain osaa enkä keksi mitään kenellekään. Siksi en halua lahjoja saadakaan. Itse kuitenkin osaan parhaiten ostaa itselleni sitä mitä tarvitsen ja haluan.

Lapset on asia erikseen, heillä ei ole rahaa ja siksi ymmärrän että toivovat kaikenlaista ja heille osaa toiveiden mukaan ostaa sitä mitä haluavat. Mutta aikuiset ihmiset, jos jotain toivovat niin mikseivät osta sitä itse? En ymmärrä!

Vierailija
16/24 |
02.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija:


äiti ei saanut mielestäni tarpeeksi lahjoja. Nimenomaan tarkkailin sitä, antaako isä mitään. Kerran olin onnessani, kun isä antoi äidille kellon. Se oli mielestäni hienouden huippu!

Asia tuli mieleeni viime jouluna, kun 3vee tyttöni sanoi huolestuneena pakettikasansa takaa, että eikö äiti saa mitään... Sitten oli kaikki hyvin, kun sain muutaman pehmeän paketin ja kauniin korun, kaikki miehen ostamia.

Eli joo, meillä antaa vanhemmat toisilleen lahjoja.

Nyt muistin, että niin mäkin tarkkailin äidin lahjoja. Ja muistan hyvin ne muutamat kerrat kun tuli oikein paha mieli äidin puolesta kun ei saanut lahjoja tai sai jotain oikein tosi " moukkamaista" (isäpuolellani ei ole aina oikein " silmää" näihin lahja-asioihin, näin kauniisti sanottuna ;-)).

Vierailija
17/24 |
02.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hyvä pointti tuo että lapset oppivat tätäkin kautta että jokainen on arvokas ja ansaitsee lahjan. Kyllä minusta voi hyvin panna pakettiin jotain arkista, villasukat, yöpaita, suklaarasia. Ei lahjan tarvitse aina olla kallista ja turhaa. Jouluhan on antamisen ja saamisen juhlaa. Ja myös vielä se, että eihän juhla ole juhla jos sitä ei juhlista, joten kyllä jotain pientä erikoishuomiointia voi jouluun liittää. Sehän on sentään sanottu vuoden suurimmaksi juhlaksi.

Vierailija
18/24 |
02.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jo lapsuudesta muistan sen, että joulu oli nimenomaan lasten juhla, eivätkä vanhempani koskaan antaneet toisilleen lahjoja. En itsekään ole koskaan ostanut vanhemmilleni lahjoja, kun he ovat aina sanoneet, etteivät halua mitään, vaan inhoavat kaikenlaisia kippoja ja pyttyjä ja muuta turhaa. Heillä on kaikkea mitä tarvitsevat ja itse ostavat sitten jos jotain puuttuu.



Kun kasvoin aikuiseksi, lakkasin myös automaattisesti saamasta lahjoja. Olisi tuntunut suorastaan lapselliselta saada vielä lahjoja. Samaa perinnettä olemme noudattaneet myös mieheni kanssa. Olemme onneksi niin samanlaisia, ettei kumpikaan halua lahjoja, ei ostaa eikä saada. Inhoamme kaikkea krääsää ja turhuuksia, ja käyttötavarat ostamme mieluummin itse itsellemme.



Onneksi meillä ei ole sellaisia sukulaisia jotka väkisin tuputtaisivat lahjojaan, ja vietämmekin joulut aina kotona vain oman perheen kesken. Myös lapsemme ovat tottuneet siihen, että joulu on lasten juhla, ja vain he saavat lahjat meiltä, mutta eivät muilta, sillä olen kaikille, kummeille ym. sanonut ettei tarvitse lahjoja ostella. En halua että kukaan stressaantuu meidän lasten lahjojen takia ja toisaalta en halua sitäkään kautta turhaa rojua kotiimme.



Me olemme onnellisia ja tyytyväisiä näin.



t.kolmen äiti

Vierailija
19/24 |
02.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

Rahaa palaa ihan käsittämätön määrä, ja stressi on valtava, kun kaikilla jo on kaikkea. Sitten tulee ostettua turhaa koristekrääsää ym.



Meidän suvussa ei aikuisille osteta joululahjoja. Musta se on paljon helpompaa ja kivempaa. Toki lapsen mummoloihin, isomummolohin ja kummeille viedään joulutähdet ja suklaata, mutta siinä se.



Miehen kanssa ei osteta toisillemme joulu- , synttäri- eikä mitään muitakaan lahjoja. Ei jakseta nähdä sitä vaivaa ;) Mua ei ole asia koskaan häirinnyt, eikä miestäkään.



Toiset meistä ei vaan jaksa ostella joululahjoja, ja nähdä sitä vaivaa ja stressiä, jotta saadaan kaikille siskoille ja veljille ja kummeille ja kaimoille ostettua kivoja lahjoja.



Musta ylipäänsä tyhmä tapa aikuisten kesken ostella lahjoja, eikö joulukukka tms. olisi riittävä? Sen kyllä ymmärrän, että puolisot haluavat lahjoa toisiaan, mikäs siinä :)

Vierailija
20/24 |
02.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

Etenkin mieheni kanssa ilman muuta halutaan ostaa toisillemme jotain. Molemmat ostamme myös itse itsellemme, mutta esim. tänä vuonna sovittiin, ettei nyt joulun alla kauheasti ostella itselle, ettei tule ostetuksi jotain, mitä löytyykin paketista... Lisäksi meillä on tapana hakea kirpparilta huumorilahjoja. Esim. joku vanha käsittämätön matkamuistoesine voi herättää sen verran hyvät naurut, että kuittaa 20 tai 50 sentin hintansa sillä moninkertaisesti. Että se niistä kalliista hankinnoistakin!



Lisäksi olen huomannut, että 6-vuotias tyttö tarkkailee myös aikuisten lahjansaantia :) Ihmettelisi, jos niitä ei meillä olisi.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: viisi yksi seitsemän