Miten suhtautuisit jos olisit yrittänyt saada lasta jo kaksi vuotta ilman tulosta?

jälkeen pääsee kyllä tutkimuksiin. Fiilikset ei ylipäätään ole kovin juhlavat keskenmenojen ja varsinkaan tuulimunan jälkeen pääsipä tutkimuksiin tai ei. Molemmat on kyllä koettu (1 tuulimuna ja 7 keskenmenoa). Tutkimuksiin päästiin tosiaan 2 perättäisen keskenmenon ja sen tuulimunan jälkeen, mutta mitään ei löytynyt.

Olisin varmaan tyytynyt osaani, koska silloin aiempaa kokemusta lapsista ei olisi lainkaan ollut.

2v yrityksen jälkeen alettiin miettiä, että mitäs tehdään jos sitä lasta ei tulekaan ja alettiin pohtia vaihtoehtoja.

3v kohdalla oltiin päätetty, että ok ja ei haluta lähteä selvittelemään syitä tai hankkia hoitoja, vaan päätimme ns. "jatkaa" elämäämme.

5v kohdalla olin sitten yllätysyllätys paksuna ja piti taas pistää suunnitelmat uusiksi.



Eli te olette tilanteessa,jossa pitää laittaa niitä omia ja yhteisiä arvoja uusiksi ja miettiä miten tärkeä lapsi teidän arvoasteikolla lopulta on...

kokemusta on.

jälkeen se 2 vuotta, sain kyllä Clomit. 2-3 lapsi sai alkunsa helposti mutta 4. tehtiin 4 vuotta (ko aikana 2 km). Ja pääsin lapsettomuustutkimuksiin vaikka ikääkin oli n 40v - miksi ei pääsisi??



Ensimmäisellä kerralla sitä tietty suri ihan älyttömästi, 4. yritettäessä ymmärsi jo että km on osa elämää ja sen tarkoitus on poistaa todennäköisesti epäkelvot yksilöt. Olin silti äärimäisen onnellinen kun saatiin tuo kuopus aikaiseksi:D

Lääkäri totesi, että ei onnistu luomuna. Onnistui vahingossa.

Ja pääsin lapsettomuustutkimuksiin vaikka ikääkin oli n 40v - miksi ei pääsisi??

raskaaksi tuleminen (vaikka se menisi kesken) aina nollaa sen vaaditun vuoden yrityksen, ennen kuin pääsee tutkimuksiin?

Ap

4 vuotta meni

Vierailija - 15.11.12 11:52 (ID 15907048)





Lääkäri totesi, että ei onnistu luomuna. Onnistui vahingossa.





tosin meni vaan 7v.:)

sinne varmasti pääsee

Menisin yksityiselle, jos suinkin jostain saisin rahat revittyä siihen. Ottaisin vaikka lainan.

Minulla sellainen tilanne, ettei voida mennä mihinkään tutkimuksiin vielä, sillä todellisia yrityskiertoja kahden vuoden aikana on liian.



Olen kahdesti tullut raskaaksi, tulos: ku ja km.



Raha ei ole ratkaiseva asia, meillä olisi varaa mennä tutkimuksiin. Kohdulkoisen kohdalla lääkäri ei nähnyt tarvetta tutkimuksille, sillä olen kuitenkin tullut raskaaksi. Pitää luottaa, että meidän kohdalla kyse on nyt vain huonosta tuurista.



Tutkimuksiin meno olisi käytännössä myös suht vaikeaa, sillä matkaa klinikoille tulisi 200-400 km. Miten poissaolot töistä järjestyisivät?



Olen masentunut ja ahdistunut asiasta, ja ajattelen joka päivä sitä saammeko koskaan lasta :(



Yritystä jatketaan edelleen. En voi luovuttaa, en niin kauan kuin aikaa vielä on.

vuoden yrityksen, vaikka se tuntuukin tosi epäreilulta. Näin ainakin minulle sanottiin koko ajan. Mutta tosiaan 3:n peräkkäisen keskenemenon/tuulimunan jälkeen otettiin tutkimuksiin. Minulla on yksi lapsi, keskenmenoja tullut ennen ja jälkeen lapsen.

hyväksyisin kohtaloni ja alkaisin keskittyä muihin asioihin, ja paneskelisin entiseen malliin.

paitsi 1 lapsi on jo, ja nyt ei melkein 2 vuoden yrityksen jälkeen yhtään alkanuttakaan raskautta. Tutkimuksissa on tosin käyty ja 2 inssiäkin tehtiin ilman tulosta. Varmaan tekin pääsisitte yksityiselle tutkimuksiin (Väestöliitto on aika edullinen/mahdollinen tavalliselle palkansaajalle)?



Tunteet ailahtelevat. Jokakuukautinen pettymys on ihan hirveää. Välillä olen ollut ihan aidosti masentunut. Tunnen katkeruutta ja elämä tuntuu epäreilulta.



Kuitenkin olen jaksanut aina nousta suosta ja toivoa taas. Mulla on tietysti jo se yksi lapsi, joka tuo iloa jokaiseen päivään, ettei sillä lailla voi verrata lapsettoman tilanteeseen. Yritän iloita muista asioista, mutta en ole vielä edes päästänyt sitä mahdollisuutta mieleeni, että jäämme yksilapsisiksi. Rankkaa on.



Parisuhde ei ole onneksi kärsinyt vaan pikemminkin lujittunut yhteisestä tavoitteesta, mutta tietty intohimon hiipuminen prosessin aikana on ollut minulle rankkaa, tunnen itseni vanhaksi ja ei-haluttavaksi.



Voimia kaikille, jotka ovat samassa tilanteessa!

Mulla kesti ekan raskauden aikaansaanti (hoidoilla) 2 vuotta, meni kesken. Seuraava raskaus, onnistunut, 2 vuotta myöhemmin.



Mene yksityiselle, jos vaan on rahaa siihen.

Luulen, että emme ole yrittäneet vielä tarpeeksi, ja tarpeeksi usein. Siksi en kehtaa halkeutua vielä mihinkään tutkimuksiin. Nyt olen ottanut yrityksen todella tosissaan, ja en aio jättää yhtään yrityskiertoa välistä tai vähemmälle yritykselle, jos mitenkään mahdollista.



Ajan kuluminen on kaikista pahin asia. Keskenmenosta ja kohdunulkoisesta pääsin hyvin yli. Mutta ajan kuluminen. Se on saanut minut surulliseksi ja epätoivoiseksi. Biologinen kello tikittää uhkaavasti.



Olen jopa niin epätoivoinen, että suunnittelin jo miehen työmatkalle mukkaan lähtemistä toiselle puolelle maata, sillä ovulaatio olisi juuri siihen aikaan, enkä halua missata sitä... :D



Ap