Faktoja kiusaamisesta:
- Kiusaamista on jokaisessa koulussa.
- Kiusattu lapsi ei hyvin todennäköisesti kerro sitä kenellekään aikuiselle.
- Aikuisilla on aina ruusuisempi kuva koululaisten väleistä kuin mitä todellisuus lasten välillä on
- Koulussa KAIKKI lapset tietävät kyllä kuka on "se, jota me ei hyväksytä" tai "se vammanen" tai "se outo". Tähän riittää tosiaan väärät vaatteet, vääränlainen juoksutyyli, tapa puhua tms. Jos lapsi on erityislapsi niin on kuin hänen päänsä päällä vilkkuisi punainen varoitusvalo.
- Opettajalle tai vanhemmalle kertominen ei yleensä auta. Hyvin usein se pahentaa tilannetta. Aikuisten näkövinkkelistä kiusaaminen saattaa loppua, mutta oikeasti se vain vajoaa maan alle.
Muistelkaapa omaa kouluaikaanne. Kuka oli "se"? Minä ainakin muistan. Vaikka en kiusaamiseen koskaan osallistunutkaan, niin halveksin minäkin häntä syvästi. Niin kuin koko 300 oppilaisen koulun jokainen oppilas. Aikuisten näkökulmasta kiusaamiseen ei ollut mitään syytä.
Kommentit (3)
aikuisille pitää kertoa ja aikuisten pitää puuttua ja kiusaaminen pitää tuomita ankarasti.
Ei sitä muuten saada loppumaan ollenkaan.
kun aikuiset harrastavat sitä, ja vielä keksivät miljoonittain selityksiä, miksi se on oikeutettua.
Vaikkapa tältä palstalta löytyy pilvin pimein esimerkkejä siitä.
Onneksi on poikkeuksia, eli kiusattu kertoo ja asiaan puututaan, kiusaaminen loppuu,
valitettavasti tiedän myös, että kiusattu kertoo, asiaan ei puututa juuri ollenkaan ja lopulta kiusattu joutuu vaihtamaan koulua...