läksyjen vienti kavereille

4 km vähän reilu eli matkaa ihan kivasti.



ap

Eikö ne sairaan lapsen kamat ole sen sairaan lapsen kotona eikä sinun lapsesi selässä repussa???

Meillä jos lapsi on ollut sairaana, hän tai vanhempi soittaa opelle tai luokkakaverille ja kysyy mitä koulussa tehtiin ja mitä läksyjä tuli niin ei jää niin jälkeen. Jos koulukirjat on koulussa ja edessä esim viikonloppu jolloin lapsi saattaisi olla voimissaan ottamaan läksyt kiinni, niin vanhempi tai sisarus kantaa kirjat koulusta kotiin.

mistä aineista tuli läksyä ja miltä sivuilta. Onko lapsellasi tapana kantaa aina muidenkin koulukirjat kuin omansa? :O

Ihan sama käytäntö on meilläkin. Lähellä asuva luokkatoveri tuo läksyt ja kirjat.

Aamulla lukujärjestyksestä katsotaan, mitä kirjoja tarvitsee ja mitä ei tarvitse.

lapsi nyt kolmannella ja siinä missä ekalla ja tokalla läksyt kysyttiin opelta, nyt on tapana juuri tuo, että kaveri tuo läksyt ja jos ne läksykirjat ovat pulpetissa, niin myös ne. Systeemi on ihan toimiva, mutta asummekin lähekkäin eli ei tarvi läksyjen tuojan kiertää monta sataa metriä. Jos olisi pitkät matkat, ehdottaisin opettajalle, että kysytään läksyt häneltä ja vaikka vanhempi tai sisarus hakee kirjat koulusta. Ekalla ja tokalla lukujärjestys vaihteli ja kirjat pidettiin koulussa, nyt voisi periaatteessa pitää kotona ja ottaa mukaan vain ne kirjat, mitä sinä päivänä koulussa tarvii, mutta valtaosa kirjoista on kyllä yleensä pulpetissa (joko ei tule läksyjä tai lapsi on tehnyt läksyt pakollista aiemmin ja vienyt sitten aiemmin kouluun).

koulussa eli kaikki joutuu kaveri kantamaan, nytkin lapselle joka asuu koulukyydityksen päässä eli matkaa tulee kaksinkertaisesti lisää eli koulumatka tänään n. 14km yhteensä (aamulla 4 km, kaverin luo 8 km josta pari kilsaa oikoreittiä metsän läpi kotiin). Eli aika rankkaa mutta näin menee koulun säännöt.

tuo teille ne kirjat?

meidänkin lapsen alakoulussa oli tapana, että koulukirjat säilytettiin koulussa pulpetissa. Tämä johtui siitä, että opettaja käytti jotain pedagogisesti varmaan hirveän edistyksellistä joustavan lukujärjestyksen menetelmää, jossa siis kotiin ilmoitettiin vain, että minkä kellonaikojen välissä tänään on koulua ja kotona kävivat VAIN ne kirjat, joista kulloinkin oli läksyä. Niitä ei ollut montaa kerralla ja lapsi tietysti tuppasi vielä niistäkin osan unohtamaan. Koulussa opettaja sitten opetti asioita toisiinsa liittyvinä kokonaisuuksina, projektitöitnä ja ryhmätöinä jne.



Tästä sitten seurasi monia ongelmia juuri tämmöisissä tilanteissa, kun tuli poissaoloja ja niitä olisi pitänyt kotona "ottaa kiinni" - mutta kirjat olivat koulussa. Meille ongelmia tuli muutenkin, sillä meidän lapsi kaipasi selvästi enemmän struktuuria, vaikka myönnän, että kasvatustieteen uusien tuulien mukaisesti opettaja toimi ihan fiksusti ja hienosti - lapset vaan kun eivät ole kaikki niiden uusien tuulien mukaisia. Meillä oli myös se selkeä ongelma, että niitä kirjoja ei saanut esim vanhemmat haettua koulusta, koska siihen aikaan kun vanhemmat neljän jälkeen pääsivät töistä, koululla oli jo kaikki ovet lukossa. Meillä tosin niitä ei sitten tuonut kukaan kaverikaan, lapsi vaan sai haukkumiset kouluun palatessaan ja muista jäljessä ollessaan.



Mun mielestä on aivan selvä, että jos opettaja halua akirjoja säilytettäväksi koulussa, hänen on tyydyttävä siihen, että poissaolleet oppilaat EIVÄT tee läksyjä ennen kuin ovat tulleet takaisin kouluun ja sittenkin siihen menee muutamia päiviä (koska esim viikon poissaolojen jälkeen sitä kurottavaa on enemmän kuin yhdessä illassa pystyy kuromaan). Opetuksen tahdin on otettava tämä huomioon, jos kerran opettaja haluaa näin menetellä. Tai jos tahti ei pysty joustamaan, ja kirjojen on oltava koulussa, opettajan pitäisi suunnitella joku tapa, jolla oppilas pystyy selvittämään asiat itselleen ilman kirjojakin. Sen voisi sitten välittää kipeänä olevan oppilaan tiedoksi vaikka wilmalla tai helmillä tai tavallisella sähköpostilla.

taitaa olla ihan yleinen raja, ainakin täällä päin suomea.

oleva kaveri tuo mutta nyt nämä koulukyyditytettävän sairastelijan kaveritkin sairaana, eli yleensä ei ihan näin hankalaa eli ei yleensä tuota 14 km matkaa mutta tuo normaalimatkakin on karmea talven myrskyissä.

mutta olen samaa mieltä, että nuo jäsentymättömät koulupäivät, joiden oppiaineista ja työskentelytavoista ei etukäteen tiedä, eivät sovi kaikille. Meidän pojalla oppimistulokset paranivat selvästi, kun kolmannella tuli kunnon lukujärjestys ja samalla jämptimpi ope (vaikka ekatoken opekin oli kiva).

ts. lapseni ei juoksisi pitkin metsiä kahdeksaa kilometriä kaverin läksyjen vuoksi.

Kyllä kouluasiat on open ja kodin asia, ei siihen kuulu kavereita sotkea.

vaikka edellä totesin, että systeemiä pitäisi muuttaa, on tunnetusti helpompi muuttaa omaa toimintaansa kuin toisen, varsinkaan oikeassa olemaan tottuneen luokanopettajan. Niinpä ap:n tilalla tekisin niin, että kehottaisin lastani tulemaan suoraan koulusta kotiin tavaravuorineen ja sitten me vietäisiin illalla yhdessä autolla ne kaverin tavarat perille asti. Kymmenkunta ylimääräistä kilometriä talsittavaksi kaikkien kamojen kanssa on todella turhaa. Jos tietäisin etukäteen, voisin hakeaa lapsen autolla jo suoraan koulusta jos tuollainen tavaravuori olisi kannettavana.

josta luokkakaverin vanhempi tulisi ne noutamaan, koska välimatka on noin pitkä? Niin meilläpäin ainakin menetellään.

Meillä ainakin saa jos matkaa on vähintään 3km. Näin siis Rovaniemellä.



-en ole ap-

Meillä ainakin saa jos matkaa on vähintään 3km. Näin siis Rovaniemellä.

-en ole ap-

ekalla saa muttei myöhemmin ellei ole ihan katuvaloton tai todella vaarallinen tie.

jos joku on pois.

Meillä on kyllä se käytäntö että jos jonkun aineen kirjaa ei ole kotona sillä hetkellä niin läksyt tehdään sitten kun taas pääsee kouluun eli jälkikäteen. Tämä siis jos sairaspoissaolo on suht lyhyt.