Melkonen episodi kaupassa.
Olen töissä kaupan palvelutiskillä.
Tiskille tuli minkkiturkki rouva joka tahtoi grillatun broilerin, ei sen, eikä sen, no ei se eikä tuo vaan tuo noin tuolta, sen alimmaisen sieltä niin mistä näkyi tyyliin yksi siipi.
No minähän sen kaivoin sieltä ja juuri kun olin saamassa sen pois tiskistä sen takajalat tippuivat (oli ilmeisesti ylikypsä)
Rouva alkaa huutamaan mulle että mä olen niin avuton kun en saa kanaa edes pussiin ja osaankohan mä edes ruokaa tehdä?
Vatsasin rouvalle että Tehän tässä valmiiksi grillattua olette ostamassa joten en lähtisi arvostelemaan mun ruuanlaittotaitoja.
Muija alko huutaan vielä kovempaa ja paineli kauppiaan koppiin, kello löi kaksi ja mä lähdin kotiin.
Vähän jännittää huominen töihin meno:D Saankohan kenkää?
Kommentit (30)
Onneksi ei enää tarvitse tehdä noita hommia! Hyvänä päivänä jaksoin hymyillä, mutta huonona päivänä kyllä lopulta vittuilin takaisin. Ja jumalauta miten häijyä ja henkilöön menevää vittuilua olenkaan saanut kuulla yrittäessäni vain hoitaa työni mahdollisimman hyvin ja kohteliaasti. En vain näe, mitä syytä kenelläkään on sellaisessa tilanteessa ruveta sylkykupiksi. Ei se asiakas oikeasti ole yhtään asiakaspalvelijan yläpuolella, ja hän voi vaihtaa liikettä, jos palvelu ei miellytä; ja jos ei missään baarissa tarjoilla, on syytä katsoa peiliin. Jotain vastuuta luulisi asiakkaankin ottavan käytöksestään, ja useimmat asiakkaathan ovat ammatissa kuin ammatissa hyvin mukavia, joten kauppiaalla on kyllä yleensä varaa valita.
En itse ap:n tilanteessa ehkä olisi vastannut henkilökohtaisuuteen henkilökohtaisuudella, mutta jotain ilkeää olisin varmasti pistänyt eukolle takaisin. Ja jos olisin asiakkaana ollut seuraavana jonossa niin olisin kyllä nostanut ap:lle peukkua pystyyn.
menisivätkin muualle, ja pysyvästi. Valitettavasti suurin osa niistä, jotka jossain vaiheessa uhoaa alkavansa asioida jossain muualla, jatkaa vakiasiakkaina niin kuin mitään ei olisi koskaan tapahtunutkaan.
En käsitä, mikä saa huutamaan noin pienestä asiasta ja vieläpä ihan tahallisesti loukkaamaan. Ihan hyvin nainen olisi voinut sanoa, että tahtoo toisen eikä huoli tuota, josta irtosi takajalat. Minkälainen ihminen raivoaa kaupassa asiasta, joka on mitätön ellei suorastaan yhdentekevä?
Ymmärrän sen, jos häntä olisi loukattu jotenkin. Tai jos ap olisi tehnyt jotain epärehellistä ja epäreilua. Tosin silloinkin varmaan voisi asiasta huomauttaa terävästi. Mutta huutaminen! En käsitä.
Tämän takia totean, että ap teki oikein. Ei asiakaspalvelijaakaan saa kohdella ihan miten vaan.
Asiakaspalveluun ei sovi, jos näpäyttää asiakasta.
Pitää kestää ne huonommatkin kommentit ja se henkilökohtaisuuksiin meneminen.
Kenkää tulee ap, jos jatkat tuolla tyylillä.
Olen itse entinen mestarimyyjä ja pitkään olin kaupan alalla.
Kauppiaat ei siedä tuollaista käytöstä.
mutta broiskujen grillaaja voi saada tylytystä, kun ei kerran osaa niitä tehdä. Koneet ja ajastimet, hohhoijaa.
Sorry, tiedän ettet mielelläsi myönnä sitä, mutta näin se on. Ammattitaitoa on se, että antaa asiakkaan kommentin mennä kuin vesi hanhen selästä ja jatkaa palvelua ystävällisesti. Sitten takahuoneessa voi haukkua sen hullun ämmän työkavereille.
Asun USAssa jossa saa yleensä erinomaista asiakaspalvelua. Myyjät ym. on ammatitaitoisia ja ylpeitä työstään. Ei tulis mieleenkään että asiakasta "näpäytettäis" ja " koulutettais".
Ammattitaitoinen myyjä tajuaa että asiakkaalla on huono päivä ja/ tai huonot käytöstavat eikä myyjän tarvitse alentua samalle tasolle.
Mutta Suomessa saakin usein todella surkeeta palvelua.
Hyvä asiakaspalvelija ei ota itseensä.
Mestarimyyjäkoulutus antaa avaimia kohdata asiakkaan oikein ja todellakin kauppiaat välittää asiakkaistaan, eikä ole valmiit menettämään niitä.
Mun työnantajat on olleet kaikki kauppiaita eli omistavat itse kauppansa.
Sellainen sanonta on, että yksi asiakas kertoo yhdelletoista huonosta palvelusta.
Minä ainakin ymmärrän täysin,itse tehnyt vuosia asiakaspalvelu-työtä ja voin sanoa että johonkin se kamelinselkä katkeaa...
Olin eräässä ruokakaupassa töissä jossa asiakkaina pääsääntöisesti ns.pukumiehiä, tuli kyllä hieman huoramainen olo kun piti kuunnella ties mitä paskaa hymy naamalla. Ulkonäköä kommentoitiin ja irstasta huumoria sain kuunnella ihan tarpeeksi.
Tämä lähinnä nauratti mutta kertoo kyllä tarpeeksi kyseisen työn luonteesta. Eräs pyörätuolissa asioinut mies henkilö juoksutti mua aina ja juoduin pakkaamaan hänen tavaransa samalla kun ukko tuijottaa persettä. Yritin olla asiallinen koska pitäähän nyt vammaisia ymmärtää jne. ja asiakashan on tunnetusti oikeassa. Vuodenpäivät äijä kävi jokapäivä ja aina oli joku unohtunut punnita ja ostokset piti pakata tietyllä tapaa,eräs kaunis päivä herra nousikin seisomaan ihan tukevilla jaloilla käveli ja haki muovikassi!!!
Hallelujaa :)
Olen ollut asiakaspalvelija ja joskus vaan keittää yli. Ei sille mitään voi. Nää minkkiturkit on ne tylyimmät. Ota nuhteet vastaan kuin nainen, ei tästä potkuja tule. Sano pomolle, että olet pahoillasi (voit pitää sormet ristissä selän takana) ja ettei toistu enää.
Minkkiturkki sai varmaan elämänsä sätkyt. Jos siitä hyvästä tulee potkut tai varoitus, niin onhan se kurjaa ja mutta taisi se vähän aikaa olla sen arvosita :) Ja seuraavalla kerralla vaan pidetään ne mölyt mahassa.