Lue keskustelun säännöt.
Olen 2-vuotiaan yksinhuoltaja
08.11.2012 |
ja luonnollisesti se ainoa leikkikaveri kotona, kun ystäviä ei ole kylässä.
Leikimme aivan mielettömästi kotona ja suosittelen kaikille kokeiltavaksi kunnon heittäymistä leikin "armoille". Parasta terapiaa, mitä teidän.
Valitettavan usein se olen minä joka leikkii pihan lapsien kanssa muiden vanhempien seistessä rivissä ja koska juuri muutimme alueelle mietin vain, että he varmaan pitävät minua vähän vinksahtaneena. :D
Onko muita vanhempia, jotka "osaavat" leikkiä?
...tai ehkä minulta jäi pienenä leikit kesken.
T: 25-vuotias lapsi
Kommentit (6)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä todella arvostan vanhempia jotkaa osaa, jaksaa ja viitsii leikkiä lasten kanssa. Itsekin aina joskus yritän leikkiä. Mutta aika harvoin kyllä.
Luen, pelaan, laulan, piirrän, rakennan jne. lasten kanssa, mutta miten se onkin niin vaikeaa eläytyä johonkin roolileikkiin?
lapsena leikkiviä aikuisia. Ei tuntunut lainkaan aidoilta.
Nykyään pidän niitä idiootteina.
Minäkin olen ollut 2-vuotiaan yksinhuoltaja.
Musta oli ihana pienenä, jos joku aikuinen tuli leikkeihin mukaan. Ja osasi leikkiä.
Ihanaa, jos aikuinen osaa oikeasti osallistua lasten leikkeihin. Kaikki eivät osaa. Jotkut eivät kehtaa.
Itsekin olen usein se ainut äiti joka liukuu liukumäen tai taputtelee hiekkakakkuja, mutta tosi usein tulee lapsia lähellä, jotka ovat iloisia aikuisen läsnäolosta.
Ennen kuin kukaan pillastuu, niin mainitsen että osaan kyllä lapsen leikkiä myös itsekseen :)
Olen "aika" varma, että myös lapset viihtyvät, sillä kolmosen tavoin sitä kerää aika nopeasti ympärilleen joukon lapsia, jotka haluavat mukaan. :)
Olisi aivan loistavaa, jos aikuisetkin ryhtyisivät joukolla leikkimään puistoissa.
Ps. Yritän välttää sitä selittelyä, koska miksi vaivautua. ;)
Ap