Äiti on nyt vähän väsynyt
Mitä mä teen, missä vika?
Esikoiseni 6kk ei nukahda illalla muuten kuin äidin syliin, ja sekin on vaikeaa. Hyssytän häntä sylissäni, kunnes on puoliuninen, jolloin siirrän sänkyyn. Laulan ja silitän häntä, kunnes hän nukahtaa, tämä kestää yleensä 30min-45 min!
Hän nukahtaa yleensä klo 21 maissa, ensimmäinen huutoherätys on klo 23. Ei rauhoitu kuin maidolla. Tätä heräilyä jatkuu noin tunnin välein, joskus maksimissaan kahden. Viime yönä hän heräsi 9 kertaa. Jollain herätyksellä hän huutaa kuin hyeena, jollain on vaan virkeä ja melskaa. Hän nukkuu omassa sängyssään, mutta joskus joudun ottamaan hänet yön aikana viereen, mutta siinä hän herää myös pian melskaamaan.
Hän syö illalla puuron ja maitoa (puuroa syönyt reilun kuukauden) Mahavaivoja ei tunnustaisi olevan. Nälänkään ei siis pitäisi herättää. Kaikki ulkoiset asiat näyttäsi olevan hyvin.
Tassuttelu yöllä ei auta, huuto vain yltyy ja tutti ei kelpaa jos häntä ei nosta sängystä syliin. Sylissä hänet joutuu kirjaimellisesti nukuttamaan uudestaan keskellä yötäkin, joka voi kestää taas puolisen tuntia. Hampaita tuli ennen 5kk ikää kaksi, ja tätä on kestänyt nyt muutama viikko. Herkkäuninen hän tosin on ollut aina.
Olen väsynyt, apuja pliis.
Kommentit (41)
voit olla varma, mutta olet väärässä. Toki kuvailemiasikin tapauksia on varmasti, mutta harvemmassa.
On oikeasti lapsia, joilla vaan syystä tai toisesta ei se uni oikein onnistu. Ihan lapsesta itsestään johtuvista tekijöistä. Vaikka vanhemmat kuinka tekisi johdonmukaisesti "kaiken oikein". Huomaa, ettei sulla ole kokemusta lapsesta, joka ei nuku. Joten älä viitsi tietämättömyyttäsi syyllistää niitä, joissa ei syytä ole. Se, että lapsi nukkuu huonosti on ihan tarpeeksi rankkaa ilmankin.
kävelee vanhempien viereen yöllä, on se täysin normaalia. Se loppuu aikanaan.Se ei ole ongelma (patja lattialle tms). Ongelma on se, jos 6 kk herää 9 kertaa yössä.
on sallittua. Nukahtaisiko paremmin viereesi? Toiset nukkuu vaan huonommin, toisilla siihen on syy. Vatsavaiva on yleinen syy huonoon uneen, varsinkin jos tuntuu, että vaakatasossa ei nukkuisi, mutta pystymässä asennossa kyllä. Jossain vaiheessa ne syyt yleensä menee ohi. Älä stressaa liikaa vaan tosiaan tee se, miten parhaiten saat lapsen nukkumaan ja itse nukuttua.
T. yhden tosi unihäiriöisen esikoisen äiti, jolla taustalla oli allergioita ja joka nukkui ensimmäisen yön kertaakaan heräämättä vasta vähän yli kolmevuotiaana, jonka kaksi seuraavaa nukkui hyvin, mutta heräsi enemmän kuin kavereiden lapset ja jonka neljäs nyt 4 ja ½ v nukkui jo tovin hyvin, mutta taas pari kuukautta lähes joka yö kävellyt vanhempien väliin nukkumaan jossain vaiheessa yöllä.
Ja itse en vauvana koskaan oikein nukkunut myöskään ja ihan järkevä musta tuli.
paljonkin huonosti nukkuvista lapsista. Olen nimittäin autellut näitä ystäviäni näissä ongelmissa (nukkumalla heidän luonaan öitäni ja auttamalla unikoulun pidossa). Unihygienialtaan huonotkin lapset on saatu nukkumaan (5 kpl).
Se touhu on aika levotonta yöllä (tiedät varmaan), kun äiti on väsynyt ja lapsi kukkuu. En syyllistä, mutta kannattaa miettiä, mitä tekee sen lapsen kanssa. Se on nimittäin kumma, kun ne unihäiriöiset lapset viedään mummun luo nukkumaan tai sairaalaan unikouluun niin mitään ongelmaa ei ole.
On totta, että on lapsia, jotka heräilevät paljon yöllä, heidät on kuitenkin mahdollista saada itse nukahtamaan ilman äitiä.
Tässä muuten ei vielä ole tullut mainittua, että imettävien äitien pitää jättää kaikki piristeet pois ruokavaliostaan (eli tee, kahvi, kaakao, coca-cola, energiajuomat) sekä tupakka.
Näillä on tutkitustikin vaikutusta.
voit olla varma, mutta olet väärässä. Toki kuvailemiasikin tapauksia on varmasti, mutta harvemmassa.
On oikeasti lapsia, joilla vaan syystä tai toisesta ei se uni oikein onnistu. Ihan lapsesta itsestään johtuvista tekijöistä. Vaikka vanhemmat kuinka tekisi johdonmukaisesti "kaiken oikein". Huomaa, ettei sulla ole kokemusta lapsesta, joka ei nuku. Joten älä viitsi tietämättömyyttäsi syyllistää niitä, joissa ei syytä ole. Se, että lapsi nukkuu huonosti on ihan tarpeeksi rankkaa ilmankin.
Vauva heräili, yleensä halusi rintaa,joskus kävi tutti. Nukuin katkonaisesti ja olin väsynyt. Jaksoin "huudattaa" pojan pois yöimetyksestä (=herätyksistä) vasta 1v3kk iässä. Toivon että olisin tehnyt sen aiemmin. Tsemppiä! Esikoinen itki 3 yötä,,kuopus oikeastaan vaan yhden yön. Ja kaikilla paranee unet. Myös lapsi hyötyy jos oppii nukkumaan yhtäjaksoisesti.
kävelee vanhempien viereen yöllä, on se täysin normaalia. Se loppuu aikanaan.Se ei ole ongelma (patja lattialle tms). Ongelma on se, jos 6 kk herää 9 kertaa yössä.
on sallittua. Nukahtaisiko paremmin viereesi? Toiset nukkuu vaan huonommin, toisilla siihen on syy. Vatsavaiva on yleinen syy huonoon uneen, varsinkin jos tuntuu, että vaakatasossa ei nukkuisi, mutta pystymässä asennossa kyllä. Jossain vaiheessa ne syyt yleensä menee ohi. Älä stressaa liikaa vaan tosiaan tee se, miten parhaiten saat lapsen nukkumaan ja itse nukuttua.
T. yhden tosi unihäiriöisen esikoisen äiti, jolla taustalla oli allergioita ja joka nukkui ensimmäisen yön kertaakaan heräämättä vasta vähän yli kolmevuotiaana, jonka kaksi seuraavaa nukkui hyvin, mutta heräsi enemmän kuin kavereiden lapset ja jonka neljäs nyt 4 ja ½ v nukkui jo tovin hyvin, mutta taas pari kuukautta lähes joka yö kävellyt vanhempien väliin nukkumaan jossain vaiheessa yöllä.
Ja itse en vauvana koskaan oikein nukkunut myöskään ja ihan järkevä musta tuli.
Yritin vain kuvata taustana, että on kokemusta eri tasoilla siitä, että lapsi ei nuku. Se esikoinen nukkui ensimmäisen vuoden 30-45 min pätkissä yöllä, päivällä max 15 min pätkissä. Yöheräämisiä tuli siis reilusti yli 9. Ne hyvin nukkuneet lapset heräsivät ekan vuoden 4-5 kertaa yössä. Se neljäs taas vauvana vähän enemmän. Ja nyt 10 vuoden jälkeen edelleen se 4 v taas heräilee. Se ei olekaan mikään ongelma, se ei häiritse yhtään. Pointtina oli, että on jonkin verran kokemusta ja näkemystä asiaan. Ja siksi suosittelen mitä tahansa keinoa, mikä saa lapsen nukkumaan, vaikka muut olisivat sitä mieltä, ettei niin saa tehdä.
urani nukuttajana alkoi jo 10 vuotta sitten, kun au pair -tyttönä ollessani sain perheen 2- vuotiaan ensimmäistä kertaa nukkumaan yönsä läpi. Patja sängyn viereen ja siitä se lähti. Seuraavana yönä patja kauemmaksi jne.
Seuranta-aika 3 kk tuon jälkeen ja poika nukkui klo: 21-06.00 yhdellä herätyksellä (tutti suuhun).
Tottakai on vähemmän unta tarvitsevia lapsia, mutta kenenkään lapsen ei tule herätä 30 min välein, koska se on jo pitkään jatkuessa merkittävä riski terveydellekin (puhumttakaan äidin mielenterveydestä).
voit olla varma, mutta olet väärässä. Toki kuvailemiasikin tapauksia on varmasti, mutta harvemmassa.
On oikeasti lapsia, joilla vaan syystä tai toisesta ei se uni oikein onnistu. Ihan lapsesta itsestään johtuvista tekijöistä. Vaikka vanhemmat kuinka tekisi johdonmukaisesti "kaiken oikein". Huomaa, ettei sulla ole kokemusta lapsesta, joka ei nuku. Joten älä viitsi tietämättömyyttäsi syyllistää niitä, joissa ei syytä ole. Se, että lapsi nukkuu huonosti on ihan tarpeeksi rankkaa ilmankin.
kun esikoisesi heräili 15 min välein päiväunilta?
Muistatko vielä? Miten huomasit, että hän heräsi?
Ihan ekoja kertoja?
kävelee vanhempien viereen yöllä, on se täysin normaalia. Se loppuu aikanaan.Se ei ole ongelma (patja lattialle tms). Ongelma on se, jos 6 kk herää 9 kertaa yössä.
on sallittua. Nukahtaisiko paremmin viereesi? Toiset nukkuu vaan huonommin, toisilla siihen on syy. Vatsavaiva on yleinen syy huonoon uneen, varsinkin jos tuntuu, että vaakatasossa ei nukkuisi, mutta pystymässä asennossa kyllä. Jossain vaiheessa ne syyt yleensä menee ohi. Älä stressaa liikaa vaan tosiaan tee se, miten parhaiten saat lapsen nukkumaan ja itse nukuttua.
T. yhden tosi unihäiriöisen esikoisen äiti, jolla taustalla oli allergioita ja joka nukkui ensimmäisen yön kertaakaan heräämättä vasta vähän yli kolmevuotiaana, jonka kaksi seuraavaa nukkui hyvin, mutta heräsi enemmän kuin kavereiden lapset ja jonka neljäs nyt 4 ja ½ v nukkui jo tovin hyvin, mutta taas pari kuukautta lähes joka yö kävellyt vanhempien väliin nukkumaan jossain vaiheessa yöllä.
Ja itse en vauvana koskaan oikein nukkunut myöskään ja ihan järkevä musta tuli.
Yritin vain kuvata taustana, että on kokemusta eri tasoilla siitä, että lapsi ei nuku. Se esikoinen nukkui ensimmäisen vuoden 30-45 min pätkissä yöllä, päivällä max 15 min pätkissä. Yöheräämisiä tuli siis reilusti yli 9. Ne hyvin nukkuneet lapset heräsivät ekan vuoden 4-5 kertaa yössä. Se neljäs taas vauvana vähän enemmän. Ja nyt 10 vuoden jälkeen edelleen se 4 v taas heräilee. Se ei olekaan mikään ongelma, se ei häiritse yhtään. Pointtina oli, että on jonkin verran kokemusta ja näkemystä asiaan. Ja siksi suosittelen mitä tahansa keinoa, mikä saa lapsen nukkumaan, vaikka muut olisivat sitä mieltä, ettei niin saa tehdä.
se vauva huusi!
Tilanne oli sama heti syntymän jälkeen. Kun vauva oli hereillä, se huusi. Taustalla oli tosi pahat allergiat, mutta kaikki vakuutti, että eihän noin pienellä voi allergioita olla. Kaikki meni mun maidon läpi. Vasta useiden kuukausien jälkeen saatiin tilanne - iho ja pahimmat kivut - rauhoittumaan, mutta edelleen suolisto-oireet jäi. Silloin ei ollut samalla tavalla tietoa allergioista saatavilla ja kun reagoi ihollaan niin pahasti kaikkeen en edes hoksannut ajatella suolisto-oireita - oli siis sille maidollekin sitten lopulta allerginen, tiedän sen nyt kun neljäs lapsi oli myös maitoallegikko. Joten ekat vuoden allergiat vaikutti. Ei pystynyt juuri nukkumaan vaakatasossa, pystyasennossa paremmin. Päiväunet meni sitterissä sitten kun asiaa tajuttiin, siinä sai nukuttua vartin pätkissä enemmänkin, eli oli väsynyt, laitoin sitteriin, nukahti, huusi vartin päästä, heiluttelin sitteriä, nukahti, lopetin heiluttamisen (tähän meni se 1-2 min, heräsi vartin päästä huutaen. 3 varttia oli ihan max. Kun oltiin jo 6 kk iässä, oli tän jälkeen ihan pirteä ja jaksoi seuraaviin 3x15 min päikkäreihin. Ja sitten taas pirteenä iltaan. Joskus vähän alle vuoden iässä pystyi jo nukkumaan sängyssä ja silloin saattoi ne päiväunet olla sen 30-45 min putkeen ja sitten heräsi pirteänä. Ekassa viestissä ehkä valehtelin, se 30-45 min välien yöllä herääminen kesti vain sinne n.7-8 kk ikään saakka. Sitten alkoi nukkua 1½-2 h pätkiä...
huonosta nukkumisesta vaan allergiasta.
Ja lapsella oli jopa iho-oireita, joten niiden jäljille on suht helppo päästä.
Ruoka-aineallergiaiset lapset oireilevat usein muillakin oireilla kuin huonolla yönukkumisella (eli on ihottumaa, huonoja päiväunia, paukuttelua, runsasta pulauttelua, löysiä ulosteita).
Tällaista lastahan ei saa nukkumaan ennekuin allergiat on löydetty.
Selvästi huomaa, että alkuperäinen on edelleen uupunut tuon 10 v jälkeen.
Usein äidin uni häiriintyy useiksi vuosiksi lapsen huonon nukkumisen jälkeen, vaikka lapsi jo nukkuisikin ihan hyvin.
se vauva huusi!
Tilanne oli sama heti syntymän jälkeen. Kun vauva oli hereillä, se huusi. Taustalla oli tosi pahat allergiat, mutta kaikki vakuutti, että eihän noin pienellä voi allergioita olla. Kaikki meni mun maidon läpi. Vasta useiden kuukausien jälkeen saatiin tilanne - iho ja pahimmat kivut - rauhoittumaan, mutta edelleen suolisto-oireet jäi. Silloin ei ollut samalla tavalla tietoa allergioista saatavilla ja kun reagoi ihollaan niin pahasti kaikkeen en edes hoksannut ajatella suolisto-oireita - oli siis sille maidollekin sitten lopulta allerginen, tiedän sen nyt kun neljäs lapsi oli myös maitoallegikko. Joten ekat vuoden allergiat vaikutti. Ei pystynyt juuri nukkumaan vaakatasossa, pystyasennossa paremmin. Päiväunet meni sitterissä sitten kun asiaa tajuttiin, siinä sai nukuttua vartin pätkissä enemmänkin, eli oli väsynyt, laitoin sitteriin, nukahti, huusi vartin päästä, heiluttelin sitteriä, nukahti, lopetin heiluttamisen (tähän meni se 1-2 min, heräsi vartin päästä huutaen. 3 varttia oli ihan max. Kun oltiin jo 6 kk iässä, oli tän jälkeen ihan pirteä ja jaksoi seuraaviin 3x15 min päikkäreihin. Ja sitten taas pirteenä iltaan. Joskus vähän alle vuoden iässä pystyi jo nukkumaan sängyssä ja silloin saattoi ne päiväunet olla sen 30-45 min putkeen ja sitten heräsi pirteänä. Ekassa viestissä ehkä valehtelin, se 30-45 min välien yöllä herääminen kesti vain sinne n.7-8 kk ikään saakka. Sitten alkoi nukkua 1½-2 h pätkiä...
Eiköhän ne tule sitten n 2-3 vkon iässä.
Toisekseen, nuo allergiat aiheuttivat sen, että vauvan uni häiriintyi ja siksi hän ei koskaan oppinut nukkumaan, vaikka allergiaoireet helpottivat.
se vauva huusi!
Tilanne oli sama heti syntymän jälkeen. Kun vauva oli hereillä, se huusi. Taustalla oli tosi pahat allergiat, mutta kaikki vakuutti, että eihän noin pienellä voi allergioita olla. Kaikki meni mun maidon läpi. Vasta useiden kuukausien jälkeen saatiin tilanne - iho ja pahimmat kivut - rauhoittumaan, mutta edelleen suolisto-oireet jäi. Silloin ei ollut samalla tavalla tietoa allergioista saatavilla ja kun reagoi ihollaan niin pahasti kaikkeen en edes hoksannut ajatella suolisto-oireita - oli siis sille maidollekin sitten lopulta allerginen, tiedän sen nyt kun neljäs lapsi oli myös maitoallegikko. Joten ekat vuoden allergiat vaikutti. Ei pystynyt juuri nukkumaan vaakatasossa, pystyasennossa paremmin. Päiväunet meni sitterissä sitten kun asiaa tajuttiin, siinä sai nukuttua vartin pätkissä enemmänkin, eli oli väsynyt, laitoin sitteriin, nukahti, huusi vartin päästä, heiluttelin sitteriä, nukahti, lopetin heiluttamisen (tähän meni se 1-2 min, heräsi vartin päästä huutaen. 3 varttia oli ihan max. Kun oltiin jo 6 kk iässä, oli tän jälkeen ihan pirteä ja jaksoi seuraaviin 3x15 min päikkäreihin. Ja sitten taas pirteenä iltaan. Joskus vähän alle vuoden iässä pystyi jo nukkumaan sängyssä ja silloin saattoi ne päiväunet olla sen 30-45 min putkeen ja sitten heräsi pirteänä. Ekassa viestissä ehkä valehtelin, se 30-45 min välien yöllä herääminen kesti vain sinne n.7-8 kk ikään saakka. Sitten alkoi nukkua 1½-2 h pätkiä...
tässä on nyt kyse kahdesta eri asiasta.
1) täysin terve lapsi ei nuku yöllä vaan alkaa heräileen n 5-6 kk iässä tihenevästi yöllä
2) allergiset tai muuten fyysisesti vialliset lapset, joilla on joku vaiva, joka estää nukkumisen
Nämä tulee erottaa toisistaan. Jos unikoulu ei 4-5 yön jälkeen ala helpottamaan tilannetta, on syytä kysyä asiantuntijan neuvoa.
nyt kun olet jo antautunut tohon laulu ja hyssyttely suuntaan, on aika kääntää kelkka. Meillä lapset ovat aina nukahtaneet hiljaisuuteen.
Laita lapsi sänkyyn, kun hän on hyvin syönyt ja juonut iltapalansa. Rauhallisesti, mutta etenevästi iltapesut, vaipanvaihodt ja yöpuku päälle (Huom: ei keskeytyksiä, ei telkkari apäällä, ei musiikkia jne). Sitten lapsi sänkyyn, taputtelet häntä jonkin aikaa ja jää sängyn viereen istumaan tai makaamaan, mutta vaikka lapsi huutaisi itsensä uupumiseen asti niin älä pukahda sanaakaan tai ota häntä syliin. Välillä voit hellästi laskea käden hänen päälleen. Olet läsnä, mutta hiljaa (näin hän ei koe eroahdistusta).
Kaikki huuto ja riehuminen, mikä seuraa, on vain hänen keinonsa yrittää hallita. Varmasti annat hänelle hellyyttä ja syliä päivällä paljon ( ja yönkin edestä).
Sama juttu yöllä, käsi hellästi päälle (hinaa vaikka sänkyn sun sängyn viereen), mutta älä anna maitoa tai ota syliin. Huutoa kestää yleensä 2-3 yötä.Jos mies ei kestä, pistä nukkumaan muualle vähäksi aikaa korvatulppien kanssa.
Tiedän, että olet väsynyt, mutta jakasa tämä niin helpottaa.
mikä on mun mielestä myös ihan ok SITTEN KUN lapsi syö päivässä 5 ateriaa JA on lääkärin kanssa todettu terveeksi.
vaan aluperäinen tiettyyn lainaukseen vastaava.
Ja niin, en olekaan sanonut, etteikö unihäiriön takana olisi ollut allergia (ja kun ne allergeenit meni täysin mun maidosta vauvan elimistöön, niin kyllä, lapsi reagoi niihin jo heti synnytyslaitoksella maitoani juodessa, pätevät allergialääkärit ovat tämän todenneet näin myöhemmin mahdolliseksi).
Pointtina on se, että kun lapsi ei nuku hyvin, siihen yleensä on syy. Vaikkei se olisi niin selvä kuin tässä tapauksessa allergia oli. Monella on vatsavaivoja, vaikkei olisi allergiaa, jotka tekee nukkumisen hankalaksi. Monella on allergiaa, jota ei todeta. Monella on muita esimerkiksi neurologisia syitä, jotka ei aiheuta mitään muuta eikä ole siis sairauksia, mutta ovat fyysisiä syitä, joille "ei voi mitään". Ja ei niitä ruveta tutkimaan, koska vauvan huonosti nukkuminen on kuitenkin aika normaalia.
Pointtina se, että vanhemman toiminta ei läheskään aina ole syy eikä ratkaisu ongelmaan. Usein vain aika on, esim. aivojen neuronien kehittyminen, ja sitä odotellessa on tärkeää, että tavalla tai toisella lapsi ja vanhempi saa riittävästi unta. Jos vanhempi lakkaisi stressaamasta siitä, että "asiantuntijat" antaa päteviä ohjeita kuinka takuuvarmasti lapsen saa nukkumaan ja potemaan huonommuutta siitä kun ei kaikesta huolimatta saa, auttaisi vanhempaa ihan älyttömän paljon enemmän kuin hyvää tarkoittavat "kyllä minä tiedän" neuvot. Kun sinä et ikinä voi tietää mistä todellisuudessa ne ongelmat johtuvat.
on todettu monessa eri lähteessä lapselle vahingolliseksi. Mitä sitten jos vanhempi joutuu vaikka vuoden silittelemään sitä nukahtavaa lasta. On aika kamalaa, että lapsi saa tuntea rakkautta, hellyyttä ja hyväksyntää ja olonsa turvalliseksi, eikö olekin. Meillä on lapsia silitetty ja niille on laulettukin ja silti ovat siinä 2-3 -vuotiaina alkaneet ihan itse nukahtaa omiin sänkyihinsä. Silti edelleen nyt ihan isoina nauttivat siitä läheisyyden hetkestä, jonka joskus saavat, kun istahdan sängylle ja silitän ja laulan. Teini-iässäkin. Ihan kamalaa.
hänen vieressään ollaan, häntä pidetään kädestä tai kättä pidetään esim käden päällä, selän tai vatsan päällä.
Ainoa pointti on siinä, että huutoon ei reagoida antamalla maitopulloa (mietipä mikä seurasu sillä voi olla esim tulevan mielihyväsyömisen kannalta) tai sylissä hyssytellä.
Mun lapset on todellakin huudatettu 2 yötä 8 kk iässä, kun yöt alkoivat käydä rikkonaisiksi ja olin aivan poikki. Unikoulu ei sulje pois hellyyttä. Miedän 4- ja 6-vuotialle lauletaan illalla 3 unilaulua (sininen uni, tupakkarulla ja peikolla lapsia on 11 (jokaisen oma toive, yksi siis äidin oma toive) ja luetaan sadut. Sitten pusitaan ja halitaan. 4-vuotias kömpii yöllä sänkyymme ja saa tulla. Aamuisin köllötellään siellä kaikki ja nautitaan toistemme kainalossa. Aivan vitsi, että muutaman yön "huudatus" veisi nämä asiat lapsilta pois.
On sullakin ajatuksenjuoksu.
on todettu monessa eri lähteessä lapselle vahingolliseksi. Mitä sitten jos vanhempi joutuu vaikka vuoden silittelemään sitä nukahtavaa lasta. On aika kamalaa, että lapsi saa tuntea rakkautta, hellyyttä ja hyväksyntää ja olonsa turvalliseksi, eikö olekin. Meillä on lapsia silitetty ja niille on laulettukin ja silti ovat siinä 2-3 -vuotiaina alkaneet ihan itse nukahtaa omiin sänkyihinsä. Silti edelleen nyt ihan isoina nauttivat siitä läheisyyden hetkestä, jonka joskus saavat, kun istahdan sängylle ja silitän ja laulan. Teini-iässäkin. Ihan kamalaa.
Nyt faktaa pöytään ja äkkiä. Sen verran ahdistava väite!
Mä hajoon tähän, jos en saa tehdä kaikkeeni että lapseni alkaa nukkuun. Teen kohta itsarin!
Mikä dosentti ja missä kehitysmaassa?
on todettu monessa eri lähteessä lapselle vahingolliseksi. Mitä sitten jos vanhempi joutuu vaikka vuoden silittelemään sitä nukahtavaa lasta. On aika kamalaa, että lapsi saa tuntea rakkautta, hellyyttä ja hyväksyntää ja olonsa turvalliseksi, eikö olekin. Meillä on lapsia silitetty ja niille on laulettukin ja silti ovat siinä 2-3 -vuotiaina alkaneet ihan itse nukahtaa omiin sänkyihinsä. Silti edelleen nyt ihan isoina nauttivat siitä läheisyyden hetkestä, jonka joskus saavat, kun istahdan sängylle ja silitän ja laulan. Teini-iässäkin. Ihan kamalaa.
mahdoton alkaa tutkia niitä neurologisia syitä, jos esim. allergiat on poissuljettu. Mikään ei estä kokeilemasta unikoulua, varsinkin kun siitä saa monet avun. Jos lapsella on vaikka ADHD, niin se päinvastoin hyötyy siitä, että unikoulua yritetään. Pitkäjaksoinen yöuni on kaikkien aivoille ja aineenvaihdunnalle hyväksi. Se on ihan tutkittu fakta.
Mä oon nähnyt riittävästi niitä äitejä, jotka tekee todellakin kaikkensa (juu, äidit yltävät ihmeellisiin suorituksiin näissä asioissa, aina uhrautuvat äidit) ja ovat aivan loppu, kun nukkuvat puoli vuotta keinutuolissa. Selkä paskana, parisuhde paskana, psyyke paskana. Siitä se on helppo ponnistaa. Yleensä nää tilanteet menee liian pitkälle, kun mennään vaan siihen "lapsen tahtiin", kun lapsi on jo 9 kk ja syö ruokaa ja maito on jo vähemmällä.
vaan aluperäinen tiettyyn lainaukseen vastaava.
Ja niin, en olekaan sanonut, etteikö unihäiriön takana olisi ollut allergia (ja kun ne allergeenit meni täysin mun maidosta vauvan elimistöön, niin kyllä, lapsi reagoi niihin jo heti synnytyslaitoksella maitoani juodessa, pätevät allergialääkärit ovat tämän todenneet näin myöhemmin mahdolliseksi).
Pointtina on se, että kun lapsi ei nuku hyvin, siihen yleensä on syy. Vaikkei se olisi niin selvä kuin tässä tapauksessa allergia oli. Monella on vatsavaivoja, vaikkei olisi allergiaa, jotka tekee nukkumisen hankalaksi. Monella on allergiaa, jota ei todeta. Monella on muita esimerkiksi neurologisia syitä, jotka ei aiheuta mitään muuta eikä ole siis sairauksia, mutta ovat fyysisiä syitä, joille "ei voi mitään". Ja ei niitä ruveta tutkimaan, koska vauvan huonosti nukkuminen on kuitenkin aika normaalia.
Pointtina se, että vanhemman toiminta ei läheskään aina ole syy eikä ratkaisu ongelmaan. Usein vain aika on, esim. aivojen neuronien kehittyminen, ja sitä odotellessa on tärkeää, että tavalla tai toisella lapsi ja vanhempi saa riittävästi unta. Jos vanhempi lakkaisi stressaamasta siitä, että "asiantuntijat" antaa päteviä ohjeita kuinka takuuvarmasti lapsen saa nukkumaan ja potemaan huonommuutta siitä kun ei kaikesta huolimatta saa, auttaisi vanhempaa ihan älyttömän paljon enemmän kuin hyvää tarkoittavat "kyllä minä tiedän" neuvot. Kun sinä et ikinä voi tietää mistä todellisuudessa ne ongelmat johtuvat.
Unikoulu ei ole mitenkään haitallinen.
Se ei poissulje rakkautta, hellyyttä, turvallisuutta ja hyväksyntää. Mieti nyt itsekin, kuinka naurettavalta kuullostat!
Jos et pysty sitä kuulemaan, niin perustele tuo väitteesi.
Aivosi vaikuttavat pehmeiltä. Olisi todella mielenkiintoista kuulla muitakin näkemyksiäsi. Asiaan kuin asiaan.
Aloita vaikka seuraavista asioista: pitäisikö Suomessa olla edustuksellinen presidentti, pitäisikö verotusta keventää, olisiko palomiesten jäätävä nuorempana eläkkeelle?
on todettu monessa eri lähteessä lapselle vahingolliseksi. Mitä sitten jos vanhempi joutuu vaikka vuoden silittelemään sitä nukahtavaa lasta. On aika kamalaa, että lapsi saa tuntea rakkautta, hellyyttä ja hyväksyntää ja olonsa turvalliseksi, eikö olekin. Meillä on lapsia silitetty ja niille on laulettukin ja silti ovat siinä 2-3 -vuotiaina alkaneet ihan itse nukahtaa omiin sänkyihinsä. Silti edelleen nyt ihan isoina nauttivat siitä läheisyyden hetkestä, jonka joskus saavat, kun istahdan sängylle ja silitän ja laulan. Teini-iässäkin. Ihan kamalaa.
http://www.refluksilapset.fi/oireetvauvalla.html, yöt yleensä tosi levottomia ja juuri tuollaisia kuin kuvailet...tiheään herää syömään, on itkuinen, ei halua että lasketaan selälle nukkumaan (vetää selkää kaarelle). Voisiko olla tästä kyse? Usein taustalla ruoka-aineallergia (esim. lehmänmaidolle, johon voi todellakin reagoida äidinmaidon kautta). Allergioissa ei ole aina mukana esim. iho-oireita, niinkuin jotkut asiasta tietämättömät lääkärit väittävät.
mikä järki sut on saanut lähteen tohon, että laulat yli 30 min? Jos on pakko laulaa, niin eiks 6 kk ikäiselle lapselle riitä yksi laulu?
Ei 6-vuotiaankaan aivot ota illalla vastaan 30 min konserttia, ei ota kyllä missään nimessä 6 kk:n ikäisenkään. Onko täysin hukassa, minkälaiset vauvan aivot ovat?
Lukisitko lapsellesi, 6 kk:n ikäiselle 30 minuuttia illalla?
Jos luet, niin hänhän luulee, että luet koko yön eli kun hän yöllä havahtuu, niin hänen aivonsa janoavat tuota lukemista.
Kun kotoan on rauhallista ja hiljasita illalla lapsen nukahtaessa, hän nukahtaa myös yöllä, kun on samanlaiset olosuhteet.