Lue keskustelun säännöt.
Tiedätkö tunteen, kun on kokenut niin surullisia tapahtumia elämässä, ettei mikään
Kommentit (23)
kovin pieni asia saa enää hätkähtämään?
koskaa ole voinut asiat olla pahemmin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kun ei jaksaisi enää edes yhtä pientäkään vastoinkäymistä vaan kun on ihan loppu.
edelleen jotkut ns pienetkin murheet tuntuvat ja liikaa.
Ja välillä on sellainen tunne että mikään ei voi onnistua, koska maailmankaikkeudella on jotain henkilökohtaisesti sua vastaan.
kohtuun kuolleen ensimmäisen lapsenlapseni synnytyksessä oman suruni lisäksi synnyttävää esikoistani tukiessani :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voimia teille ja meille kaikille. Pahimmassa kriisissä on vaikea ymmärtää että elämään voi tulla muitakin värejä kuin mustaa, mutta jaksamista, ehkpä meillä kaikilla on omat ongelmat ja mustat kaudet. Vielä niitä värien kajastuksia ja värejä jonain päivänä alkaa näkyä! :)
kun siitä suosta noustuaan päättää, että jonkinlaisen oikeuden on toteuduttava. Herää sellainen taistelutahto, että sillä voisi melkein siirtää vuoria.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kun siitä suosta noustuaan päättää, että jonkinlaisen oikeuden on toteuduttava. Herää sellainen taistelutahto, että sillä voisi melkein siirtää vuoria.
eikä lopultakaan saa mitään parempaa aikaseksi vaan täytyy edelleen vaan pelata niillä korteilla mitkä on sattunut saamaan
Olen perinyt tämän jo "äidinmaidossa". Äitini on joutunut kokemaan niin kovia, että en osaa olla kovin empaattinen muiden ihmisten vähäpätöisiä huolia ja murheita kohtaan. Ajattelen vain, että yrittäisi arvostaa sitä että perheensä on hengissä ja katto pään päällä.
Sitten eräänä päivänä omallekin kohdalleni sattui poikkeuksellisen ikävä tapahtuma. Luulen, että selvisin siitä vertaisryhmääni paremmin, koska tiedän että äitikin on selvinnyt hirveistä koettelemuksista. Entistä vähemmän minulta nyt riittää ymmärrystä ihmisten pieniä, tavallisia murheita kohtaan. Etenkin itse aiheutetut ikävyydet ovat täyttä evvk-osastoa.
Keksin kyllä aina jotain tuen ilmauksia ja lohduttavia sanoja näissä tilanteissa, mutta salaa kelaan että onpa tuokin elämässään vähällä päässyt kun noin pienestä asiasta viitsii ottaa noin pahat pultit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
edelleen jotkut ns pienetkin murheet tuntuvat ja liikaa.
kovia kokeneita :)
kovin pieni asia saa enää hätkähtämään?
koskaa ole voinut asiat olla pahemmin?
kilpaileville.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja välillä on sellainen tunne että mikään ei voi onnistua, koska maailmankaikkeudella on jotain henkilökohtaisesti sua vastaan.
myös masennuksen oire. Tutkituta pääsi, jos olet tosissasi. Mutta ei haittaa jos kyse on ohimenevästä tunteesta.
Ja välillä on sellainen tunne että mikään ei voi onnistua, koska maailmankaikkeudella on jotain henkilökohtaisesti sua vastaan.
myös masennuksen oire. Tutkituta pääsi, jos olet tosissasi. Mutta ei haittaa jos kyse on ohimenevästä tunteesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Keksin kyllä aina jotain tuen ilmauksia ja lohduttavia sanoja näissä tilanteissa, mutta salaa kelaan että onpa tuokin elämässään vähällä päässyt kun noin pienestä asiasta viitsii ottaa noin pahat pultit.
joillakin herkkyys säilyy kovista kokemuksista huolimatta ja hyvä niin.
En olisi kauhean iloinen tuollaisesta kovuudesta, paatuneisuudesta ja katkeruudesta, joka viestistäsi läpi paistaa
edelleen jotkut ns pienetkin murheet tuntuvat ja liikaa.
kovia kokeneita :)
Keksin kyllä aina jotain tuen ilmauksia ja lohduttavia sanoja näissä tilanteissa, mutta salaa kelaan että onpa tuokin elämässään vähällä päässyt kun noin pienestä asiasta viitsii ottaa noin pahat pultit.
joillakin herkkyys säilyy kovista kokemuksista huolimatta ja hyvä niin.En olisi kauhean iloinen tuollaisesta kovuudesta, paatuneisuudesta ja katkeruudesta, joka viestistäsi läpi paistaa
T. Tuo jota lainasit
Keksin kyllä aina jotain tuen ilmauksia ja lohduttavia sanoja näissä tilanteissa, mutta salaa kelaan että onpa tuokin elämässään vähällä päässyt kun noin pienestä asiasta viitsii ottaa noin pahat pultit.
joillakin herkkyys säilyy kovista kokemuksista huolimatta ja hyvä niin.En olisi kauhean iloinen tuollaisesta kovuudesta, paatuneisuudesta ja katkeruudesta, joka viestistäsi läpi paistaa
T. Tuo jota lainasit
sama (käytin vääränlaista ilmaisua)
Toivottavasti muuten osaat iloitakin ;)
Toivottavasti muuten osaat iloitakin ;)
Mutta huomaan, että kärsivällisyyteni loppuu helposti varsinkin sellaisten ihmisten kohdalla, jotka ongelmoivat huomattavan pienistä murheista ja antavat niiden vaikuttaa elämäänsä jotenkin kaikenkattavan kielteisesti. Siis että pienikin vastoinkäyminen voi värittää koko elämän kurjaksi pitkäksi aikaa. Tällaisessa seurassa en kehtaa näyttää omaa iloani ja onnellisuuttani, koska pelkään että se koettaisiin kielteisesti.
En usko että näitä kannattaisi alkaa kouluttamaan positiivisemmiksi (tuskin vaikuttaisi ainakaan myönteisesti), mutta en hirveästi jaksa ottaa osaakaan siihen murehtimiseen. Ratkaisuni on toistaiseksi ollut se, että olen näiden kanssa vain vähemmän tekemisissä. Haluaisin oppia empaattisemmaksi ja olen yrittänyt opetella, mutta pelkäänpä että huonoin tuloksin.
Mutta huomaan, että kärsivällisyyteni loppuu helposti varsinkin sellaisten ihmisten kohdalla, jotka ongelmoivat huomattavan pienistä murheista ja antavat niiden vaikuttaa elämäänsä jotenkin kaikenkattavan kielteisesti. Siis että pienikin vastoinkäyminen voi värittää koko elämän kurjaksi pitkäksi aikaa.
Ulkopuolisen silmissä "sama" vastoinkäyminen voi olla oikeutetusti aivan erilainen riippuen siitä, kuka sen kokee. Samalla tavalla kuin joku pienehkö somaattinen sairaus voi heikolle vanhukselle olla se viimeinen niitti, mutta perusterveelle työikäiselle läpihuutojuttu. Myös psyyken puolella voi olla samalla tavoin täysin oikeutettua ja ymmärrettävää, että joku ei kestä kokemusta, joka toiselle olisi helpommin käsiteltävä.
koskaa ole voinut asiat olla pahemmin?