Tekisitkö toista lasta tässä tilanteessa?
Olen 21v ja poikamme on nyt 1v6kk. Olen ylioppilas ja muita kouluja en ole kerennyt käydä kun halusin jäädä pojan kanssa kotiin, koska en halunnut viedä häntä niin pienenä hoitoon. Valmistuin aika hyvillä papereilla. Keväällä aion hakea kuitenkin yliopistoon ja mieheni opiskelee kolmatta vuotta amk:ssa. Minulla on ihan älytön vauvakuume!Mutta järki kuitenkin hokee, että pitää käydä koulut ennen toista lasta. Onko muita jotka on/oli samassa tilanteessa? Olisi ihana saada pojallemme pikkusisarus.
Kommentit (20)
lastakin jo " tehtynä" (työnantaja ei ehkä pelkää, että olisit heti jäämässä äitiyslomalle).
Jos maltat odottaa opintojen loppupuolelle ennen vauvaa, niin on pienempi riski, että opiskelusi jäisivät kesken.
ja sitten kouluun ja töihin. Yliopisto on aikataulujen suhteen joustava. Joten jos lapset sairastaa on helpompi olla kotona kuin töistä ja sitten kun valmistut ja menet töihin et ole työnantajan silmissä raskausriskitapaus.
ja vielä TEKEMÄSSÄ, omalla halutulla aikataululla, miten ITSE haluavat ja yrittävät säädellä luontoa. Kouluttamattomia äitejä, joilla ei mitään opetettavaa lapsille. Kamalaa.
Jos itse olet vanhempi kuin ap, niin ikä ei ole ainakaan tehnyt sinusta kypsempää!
jäädessään äitiysloman jälkeen kotiin ole aika yhteiskunnan elätettävina sitten? Onnea teille ap, ja toivottavasti saatte ihanan vauvan nyt tai sitten tulevaisuudessa!
Kolme siis tein ja välissä kävin kyllä pikaisesti hankkimassa 1-vuoden opinnoilla päivähoitajan tutkinnon, ettei ihan tyhjän pälle jäänyt. Kaduttanut ei missään vaiheessa ole ollut lasten teko, he ovat ihanimpia asioita maan päällä. Mutta sitä olen katunut että ne yliopisto-opinnot jäivät, ja kun perheellisen elämä vei pois opiskelupaikkakunnalta, ei jatko tuulut kyseeseen. Kolmannen ollessa 3 -v, aloitin opistotasoisen koulutuksen ja nyt olen suht hyvin palkatussa ammatissa, eli myöhäistä ei ollut, mutta silti minua jatkuvasti kaivelee ne yliopisto-opintojen keskeytys. Tunnen kuitenkin olevani pettänyt itselleni ne kunnianhimoiset tavoitteet, mita lukioaikana itsellä oli omasta urasta.
Jokainen elää yhteiskunna tukirahoilla jossakin elämänsä vaiheessa. Ap:lla sattuu vaan olemaan niin, että molemmat puolisot ovat yhtä aikaa tukivaiheessa elämässään.
Väliäkö sillä on, milloin ne yhteiskunnan tuet nostaa? Olet kai itsekin opskellut? Ollut äitiyslomalla? Kotihoidontuella? Entäs miehesi?
Höpsö olet.
Eli samssa tilanteessa aika monta perhettä. Oletko sinä saanut kotihoidontukea, asuntotukea, vanhempainrahaa? Jos olet, sinäkin olet elänyt tukien avulla.
Koska jokainen teistä kritisoijista on joskus elämänsä aikana nostanut samoja etuuksia kuin ap ja hänen miehensä nyt. Jokainen teistä työssäkävijöistä on aikanaan nostanut opintotukea ja asumislisää. Jokainen lapsen tehnyt saa äitiyspäivärahaa, lapsilisää ja kotihoidontukea. Ette te kieltäydy niistä rahoista, kun niitä tarjotaan ;) Ja kyllä, te olette ne ansainneet, koska olette maksaneet veroja. Mutta kävikö mielessä, että ap:n mies maksaa veroja palkastaan, samoin ap tulee aikanaan maksamaan montakymmentä vuotta veroja omasta palkastaan. Eli miksi pitää haukkua, että elää valtion rahoilla?
Enemmän mä nostan hattua opiskelijoille, jotka samalla tekevät lapsia. Heillä rahat sentään menevät johonkin oleelliseen ja järkevään (lapsen elättämiseen, mikä muuten ei pienillä tuloilla mitään herkkua ole), kuin niille opiskelijoille, joilla on varaa ryypätä ja rellestää se osa opintotuestaan, jonka jotkut toiset käyttävät lastensa vaatteisiin ja ruokiin - siitä kuitenkaan valittamatta, koska he ovat valinneet sen tavan elää.
Tsemppiä vaan ap:lle, olen ollut tismalleen vastaavassa elämäntilanteessa, ja tein sen toisen lapsen ennen opiskelua. Tiesin, etten olisi malttanut rauhassa opiskella amk -opintoja (4v), kuumeillen samaa aikaa toista lasta. Lisäksi en halunnut kamalan isoa ikäeroa lapsilleni.
Nyt olisi sitten pian amk:ssa aloittaminen käsillä, itse asiassa tammikuussa aloitan, pienempi on 1,5 vuotias ja isä jää kotiin töistään siihen saakka että pienempi on 2v. Sitten menevät päiväkotiin.
olin kotona hänen kanssaan 3-vuotta. Sitten opiskelin 4-vuotta ja tein töitä melkein 6-vuotta ja sain toisen, ikäeroksi tuli 13 vuotta. Ensivuoden alusta palaan töihin ja mielessä siintää vielä se kolmas, tavoitteena ennen 45-vuotispäivää.
suosittelen hankkimaan samaan syssyyn myös työpaikan ennen seuraavaa lasta.. Koska VOI OLLA että koulutuksesi ns. vanhenee sillä välin kun hoidat uutta lasta kotona..
Mä tekisin toisen lapsen tässä välissä...
Lähdin opiskelemaan mutta en voinut yhtään keskittyä kun mielessä pyöri vain vauva. Opinnot jäi sit kesken kun se toinen teki tuloaan. Olisi kannattanut vaan tehdä se toinen niinkuin sydän sanoi. Kyllä opiskella ehtii ja töitä tehdä. Minäkin nyt työelämässä.
paitsi minä en ole käynyt lukiota enkä yhtään mitään.
me tehdään toinen tähän samaan syssyyn :)
good luck!
Yliopisto-opiskelujen kanssa ei tule ongelmaa, se on kuitenkin aika joustava laitos.
Kun teillä joka tapauksessa on jo lapsi niin kyllähän toinenkin siinä samalla hoituu.
Voi käydä muuten niin, että kun ensin opiskelet jotain 5v, sen jälkeen pitääkin löytää työpaikka, eikä kesken määräaikaisen uskalla jne. Lapsen saanti lykkäytyy hamaan tulevaisuuteen.
Jos lapset on valmiiksi tehty kun valmistut, sulla on ehkä paremmat mahikset työnhakijana.
olen kotihoidontuella, mies opintotuella ja käy opintojen ohella töissä. Ihan hyvin pärjätään.Ollaan saatu säästettyä rahaakin ihan kivasti. Ei minua toisen lapsen saaminen rahallisesti pelota. Mielestäni elämässä pitää olla muutakin kuin raha ja sen alituinen ajatteleminen. Ap.
me tehtiin se toinen. Nyt olen aloittamassa opinnot unelma alallani! Pojat on kevään vielä kotona hoidossa (palkattiin hoitaja kotiin) ja ens syksynä, kun kirppukin on 2v niin menevät päiväkotiin. Suosittelen tekemään näinpäin on sitten motivaatio kohdallaan opiskella!!
Parempi se sitten on opiskella kun toinenkin on tehty, jos se on koko ajan melkeimpä mielessä.
yo:ssa vierähtää äkkiä viisi vuotta ja lapsien kanssa enemmän (toiset sitten taas ovat tehokkaampia).
Toisaalta taas yliopisto on myös niin joustava laitos, että jossain määrin voit ehkä tehdä molempia.. siis silloin tällöin jonkin kurssin, mutta se taas on ihan sinun elämäntilanteesta ja jaksamisesta kiinni (älä ala rehkimään liikaa)
minäkin tekisin lapsen, kun haluaisin pienen ikäeron
Tosi vaikea saada töitä, jos opiskelet ensin ja sitten jäät äitiyslomalle + mahdolliselle hoitovapaalle ja vasta sitten yrität hankkia työkokemusta. Mieluummin sitten niin, että toinen lapsi nyt ja vasta sitten opiskelemaan ja opintojen ohessa on nykypäivänä ehdottomasti hankittava työkokemusta.
meillä oli juuri sama tilanne ja kaikki meni oikein hyvin. Aloitan koulun ensi syksynä ja lapset menee hoitoon.