Kotitöiden jakamisesta
Olen kotona lapsen kanssa, tällä hetkellä vielä äitiyslomalla. Tätä ennen olemme jakaneet kotityöt aina, myös kun olin töissä.
Tyttömme on ihana ja vilkas, ja päivät kuluvatkin nopsaan. Teen täällä päivisin ns. perussiivoa, eli likaisia vaatteita, tiskiä, tms ei kämpässä ole, ja ruoka on joka päivä valmiina miehelle kun hän tulee kotiin. Teen ihan mielelläni kaikki nämä kotihommat, vaikka päivät aika työntäyteisiä ovatkin.
Mutta nuo isommat siivoamiset... mieheni kyllä siivoaa oma-aloitteisesti, mutta vähän vihjailee siihen malliin, että mun pitäisi nekin hoitaa. Ei siis ilkeästi, vaan esim. tänään heitti, kun vähän valittelin väsymystä kun oli rankka yö (tyttö kävi tissillä 3 kertaa ja itkeskeli flunssaansa), että juu on se kotiäidin elämä rankkaa, mutta halasi päälle...
Tämä nyt oli ehkä vähän huono esimerkki, mutta kautta rantain on sellainen fiilis.. Ja toisin kuin yleensä, tää herra on vihjailevaa laatua.
Isommilla siivoamisilla tarkoitan siis koko asunnon perusteellista imurointia (imuroin kyllä viikollakin, mutta en kerralla koko kämppää), lattioiden perusteellista pesua, lakanoiden vaihtoa jne, ja tuolloin minä pesen myös vessan, joskus pesuhuoneen (seinät/lattiat nurkkia myöden).
Kuuluisiko minun hoitaa kaikki kodin siivoamiset?
Ja perusteluita, annan lisäinfoa myöh....
Kommentit (21)
minä pidän yllä siisteyttä, eli hoidan ylläpitosiivouksen ( keittiön siistiminen, tavarat paikoilleen jne ja pyykit. Mies tekee ison siivouksen ja kaikki isommat kotityöt eli imuroi koko talon, luutuaa lattiat, pyyhkii pölyt, siivoaa vessat ja saunan, puhdistaa liesituulettimen jne jne.
Mies kokopäivätyössä ( vuorotyö ma- pe ) ja minä kotona lasten kanssa, jotka ovat 3 v kerholainen ja 6 v eskarilainen. Ei ole mies nurissut.
Mies ei ole suomalainen, vaikka ei se tähän kyllä liity. ;)
lasta ja kotia juuri noin kuin sinä teet, loput työt jaetaan/tehdään yhdessä, tietenkin. Miksi miehen ei tarvii tehdä muka mitään, tätä en ymmärrä.
lasta ja kotia juuri noin kuin sinä teet, loput työt jaetaan/tehdään yhdessä, tietenkin. Miksi miehen ei tarvii tehdä muka mitään, tätä en ymmärrä.
4 lasta ja mies töissä, olen vauvasta jäämässä hoitovapaalle.
Teen kotitöitä kun ukko töissä, illalla ei ole enää paljon jäljellä. Ja siivoaminen muutenkin helppoa kun koneet täyttää/tyhjää helposti.
Koska olen ensi vuonna jäämässä äitiyslomalle, odotan kaksosia. Mies totta kai on töissä ja minulla on entuudestaan 2,5v poika, joka käy tuolloin osa-aikaisesti päiväkodissa, muutaman kerran viikossa muutaman tunnin siihen asti, että pystyn juoksemaan pojan perässä.
Pitääkö minun tehdä kaikki kotityöt ja imettää kahta lasta siinä sivussa, sekä vielä juosta esikoisen perässä? Ensimmäisen lapsen kanssa hoidin kaiken, miehen potkaisin nopeasti pellolle, koska en jaksanut lapsellista käytöstä.
4 lasta ja mies töissä, olen vauvasta jäämässä hoitovapaalle. Teen kotitöitä kun ukko töissä, illalla ei ole enää paljon jäljellä. Ja siivoaminen muutenkin helppoa kun koneet täyttää/tyhjää helposti.
Kelle se oli tarkoitettu?
Ja mun mielestä parisuhteessa niistä voi sopia yhdessä. Meillä on kolme lasta ja meillä on ollut toimivaa se, että joka on kotona tekee leijonanosan kotitöistä, niin ilta on vapaata aikaa yhdessäololle. Meillä kummatkin vanhemmat ovat olleet hoitovapailla.
Kiinnitin huomiota, että puhuit perusteellisesta siivouksesta. Entä jos et pyrkisikään saamaan kerralla valmiiksi. Oma kokemus on se, että tavallisessa arjessa harvoin pystyy tekemään kunnon siivousta kerralla ellei halua uhrata puolison vapaapäivää siihen.
eli meillä mies ei saa ruokaa, kun tulee kotiin. Hän voi sen aivan hyvin tehdä itse, koska ruoka miehelle ei ole sama asia kuin toimia yhdessä perheen hyväksi. Sama juttu siivoamisten kanssa: olen päivät kotona lasten kanssa, en kodinhoitajana. Sotkut siivotaan, pyykit pestään jne. hoidetaan, mutta ei käy edes mielessä, että minä tekisin perussiivouksia yksin, koska olen kotona.
Ja jos mies meillä noin vihjailisi, toki siivoaisin, mutta poistuisin kotoa siinä vaiheessa, kun hän sinne palaa. Minä olen hoitanut päivän lasta ja kotia, mies ollut töissä. Noin klo 17.00 osat vaihtuvat eli minä lähtisin opiskelemaan, jumpalle tms. ja mies saisi ihan yksin pitää kodin kunnossa lapsenhoidon ohessa. Kun palaisin, vihjailisin miehelle aika selkeästi, missä on pudonnut leivänpala, missä tahroja ja miksi lapsen vaatteet ei ole pesukoneessa vaan lattialla.
Väitän, että harva mies kykenee pitämään kotia tiptop -kunnossa 4 tuntia illassa pienen lapsen kanssa.
...eli se että mieskin kokeilee sitä lapsenhoitoa pidemmän aikaa.
Pääsetkös lähtemään viikonloppuna johonkin reissuun tms?
Oli mullakin yhden lapsen kanssa välillä sellaisia päivä, että pistin miehelle tekstaria töihin, että pizzaa voi tuoda tullessaan, ruoka en ole saanut tehtyä....
Sitten taas on niitä toisia päiviä kun on mahdollisuus mopata vaikka lattioita.
Mutta pienen lapsen kanssa et ikinä etukäteen tiedä kumpi päivä tulee.
Lapsia on kolme. Mieheni työpäivät on pitkiä, aina yli 10 tuntia, enkä todellakaan oleta hänen alkavan imuroida kotiin tullessaan. Imuroin itse joka päivä lasten sairauksien takia, laitan ruoat, pesen pyykit, hoidan tiskit (koneeseen ja sielä pois toki, muttei sekään itsestään tapahdu), kuljetan lapset kouluun, kerhoon, eskariin, harrastuksiin... Hoidan kaikki kauppa-asiat, ruoat, vaatteet, kodintarvikkeet ym. Siistimistä on lasten jäljiltä tauotta, riitojen ratkaisua, vaipanvaihtoa, läksyjen tarkistusta, ruoan laittoa..tuntuu että koko ajan jotain. Mutta se on minun hommani, miehelläni on omansa siellä työpaikalla.
Miehelleni jää polttopuiden teko ja nurmikon leikkaaminen. Sitä tehdessä kun ei kuule lapsia, enkä näin ollen minä yksin ollessani voisi niitä valvoa nurmikkoa leikatessa.
Ja silloin kun oli vielä vain yksi lapsi, ja kun nukkui päiväunia edes sen kerran päivässä, ja oli sen verran pieni ettei sotkenutkaan (kuten luulen ap:n lapsen olevan, kun kerran yötissillä käy), niin silloinhan oli luppoaikaan vaikka kuinka paljon!
Silloin ei asuttu edes omakotitalossa, niin eipä silloin miehellä ollut kotitöitä ollenkaan hoidettavana. Oi, se oli helppoa ja leppoisaa aikaa. Toki kivempi nyt, kun on enemmän lapsiaja touhua :)
illalla sitten kun puoliso tuli töistä niin jompi kumpi hoiti lasta ja toinen siivosi jälkiä ja pyöritti koneita, teki ruokaa seuraavalle päivälle yms...
Meillä lapsi valvotti ekat 1,5v ihan tolkuttomasti, ja päivätkin usein huusi, ei tosiaan tullut mieleenkään ottaa stressiä enää kotitöistä. Eikä mies tosiaankaan sitä vaatinut! Kuten en minäkään häneltä kun sitten oli 4kk hoitovapaalla.
Nyt on vähän helpottanut kun lapsi hoidossa ja me molemmat töissä - siivotaan kyllä iltaisin mutta ei tarvitse tehdä ruokaa päivää varten tai siivota päivällä sotkettua kotia.
viikkosiivous hoidettiin yhdessä tai toinen oli ulkona lasten kanssa. Viikolla hoidin kaikki muut ateriat, paperihommat, kaupassakäynnit, pyykki-ja tiskihuollon. Joten en siis tehnyt kaikkea itse.
Ja mun mielestä parisuhteessa niistä voi sopia yhdessä. Meillä on kolme lasta ja meillä on ollut toimivaa se, että joka on kotona tekee leijonanosan kotitöistä, niin ilta on vapaata aikaa yhdessäololle. Meillä kummatkin vanhemmat ovat olleet hoitovapailla.
Kiinnitin huomiota, että puhuit perusteellisesta siivouksesta. Entä jos et pyrkisikään saamaan kerralla valmiiksi. Oma kokemus on se, että tavallisessa arjessa harvoin pystyy tekemään kunnon siivousta kerralla ellei halua uhrata puolison vapaapäivää siihen.
Meillä on pakko siivota vähän joka päivä, ja kunnolla vähintään kerran viikossa, sillä meillä on myös eläimiä... Koira, kaksi kissaa ja pienen pieni hiiri. Tiedän, itsepähän olemme eläimet ottaneet, mutta kyllä tuntuu raskaalta hoitaa vielä nekin tähän päälle.
Ja mun mielestä parisuhteessa niistä voi sopia yhdessä. Meillä on kolme lasta ja meillä on ollut toimivaa se, että joka on kotona tekee leijonanosan kotitöistä, niin ilta on vapaata aikaa yhdessäololle. Meillä kummatkin vanhemmat ovat olleet hoitovapailla.
Kiinnitin huomiota, että puhuit perusteellisesta siivouksesta. Entä jos et pyrkisikään saamaan kerralla valmiiksi. Oma kokemus on se, että tavallisessa arjessa harvoin pystyy tekemään kunnon siivousta kerralla ellei halua uhrata puolison vapaapäivää siihen.
Meillä on pakko siivota vähän joka päivä, ja kunnolla vähintään kerran viikossa, sillä meillä on myös eläimiä... Koira, kaksi kissaa ja pienen pieni hiiri. Tiedän, itsepähän olemme eläimet ottaneet, mutta kyllä tuntuu raskaalta hoitaa vielä nekin tähän päälle.
Teen kaikki kotityöt paitso toisinaan mies laittaa ruokaa. Mutta en ole kotiäiti vaan kokopäivätyössä, miehellä sen sijaan opettajana noin 20 tuntia viikossa hommia.
Hoidan lisäksi suurimman osan ulkotöistä ja autot.
Hoidan lisäksi suurimman osan ulkotöistä ja autot.
Eli konkreettisesti, miten ne hoidat?
Olen kotona lapsen kanssa, tällä hetkellä vielä äitiyslomalla. Tätä ennen olemme jakaneet kotityöt aina, myös kun olin töissä.
Tyttömme on ihana ja vilkas, ja päivät kuluvatkin nopsaan. Teen täällä päivisin ns. perussiivoa, eli likaisia vaatteita, tiskiä, tms ei kämpässä ole, ja ruoka on joka päivä valmiina miehelle kun hän tulee kotiin. Teen ihan mielelläni kaikki nämä kotihommat, vaikka päivät aika työntäyteisiä ovatkin.
Mutta nuo isommat siivoamiset... mieheni kyllä siivoaa oma-aloitteisesti, mutta vähän vihjailee siihen malliin, että mun pitäisi nekin hoitaa. Ei siis ilkeästi, vaan esim. tänään heitti, kun vähän valittelin väsymystä kun oli rankka yö (tyttö kävi tissillä 3 kertaa ja itkeskeli flunssaansa), että juu on se kotiäidin elämä rankkaa, mutta halasi päälle...
Tämä nyt oli ehkä vähän huono esimerkki, mutta kautta rantain on sellainen fiilis.. Ja toisin kuin yleensä, tää herra on vihjailevaa laatua.
Isommilla siivoamisilla tarkoitan siis koko asunnon perusteellista imurointia (imuroin kyllä viikollakin, mutta en kerralla koko kämppää), lattioiden perusteellista pesua, lakanoiden vaihtoa jne, ja tuolloin minä pesen myös vessan, joskus pesuhuoneen (seinät/lattiat nurkkia myöden).
Kuuluisiko minun hoitaa kaikki kodin siivoamiset?
Ja perusteluita, annan lisäinfoa myöh....
Ja sitä lisäinfoa...
Meillä siis on lisäksi koira, kaksi kissaa ja hiiri. Lattioita on mopattava näin kurakeleillä useamman kerran päivässä, ja koiran tassut pestävä aina lenkiltä tultaessa.
Mies ei käy töissä, vaan on ollut ensin työttömänä vuoden ja aloitti viime heinäkuussa opiskelut.
Asumme omakotitalossa, ja mies hoitaa fyysisesti raskaat ulkotyöt, kuten puiden hakkuut, nurmikonleikkuut ja pääsääntöisesti lumityöt. Minä hoidan muut, siis kukat, ruusuaidan leikkuut, haravoinnit jne.
Odotin, että joku olisi kovin sanoin puuttunut raha-asioihin, että tottakai hoidan kun mies tuo leivän pöytään. No, nyt on niin, että ei tuo, koska koulutustuki ei mikään erityisen iso ole. Itse saan palkkaa äitiyslomani ajalta vielä ensikuun, ja sen jälkeen kht:lla + säästöillä, joita on kertynyt liki kymppitonni. Maksamme yhdessä asuntolainaa ja se kenellä on rahaa, käy kaupassa, emme siis elä sinun-rahat/minun-rahat -mentaliteetilla.
minulle se oli itsestäänselvää, kun koti kerran on työni. Koin näinkin tehden pääseväni elämässä huomattavan helpolla, ansaitsevani leipäni vähemmällä kuin töissä koskaan. Mutta meillä lapset on olleet terveitä, ei erityisen vaikeita, itsekin olen terve jne.
Mutta se on jokaisen pariskunnan oma sopimusasia miten jaetaan missäkin elämäntilanteessa eikä siihen ole mitään yleisiä "näin kuuluu tehdä" sääntöjä. Teillä ilmeisesti tällä hetkellä on hieman tuosta erimielisyyttä, mies ajattelee että sulla pitäisi olla aikaa ja energiaa hoitaa kotityöt koska olet päivät kotona, ja itse taas koet että ei ole. Sun täytyisi jotenkin saada mies ymmärtämään että oikeasti olet väsynyt ja siksi kaipaisit apua - mutta miten se onnistuu, se onkin vaikeampi sanoa, jos mies vain kuittailee hieman ironisia kotiäidin elämän rankkuudesta jos yrität puhua asiasta :-\