Lue keskustelun säännöt.
Mitä ajattelet ihmisestä, joka sanoo "mä en pidä eläimistä"? ev
Kommentit (58)
Mutta tuntuu oudolta jos kategorisesti ei pidä mistään eläimistä. Vai onko se käsitys pitämisestä jotenkin eri..? Ajatteeko sellainen ihminen, että joku joka pitää eläimistä, pitää suunnilleen jotain eläintarhaa kotonaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ajatelkaa, mitä haluatte. Mulla on kädet täynnä töitä lastenkin kanssa ja en halua tänne mitään elukkaa enää sotkemaan ja haisemaan. En halua keräillä kakkoja yms..
mutta kai se on kuitenkin eri asia kuin se, ettei pidä eläimISTÄ. En minäkään haluaisi mitään eläintä pysyvästi niskoilleni, vaikka yleisesti ottaen pidänkin eläimistä, tai siis tunnen sympatiaa niitä kohtaan, tykkään katsella niitä ja seurustella niiden kanssa (ellei ne pure).
Joku täällä ehdotti, että eläimistä pitämättömyys liittyisi kontrollifriikkiyteen. Voin ymmärtää, että jotakuta ahdistaa eläimissä (ja lapsissa sekä lapsellisissa/hankalissa aikuisissa) se, että ne tekevät mitä haluavat eivätkä ole kovin herkkiä ottamaan toisten tunteita huomioon sosiaalisissa tilanteissa, esim. koirat saattavat hyppiä päälle ja nuolla naamaa, kissat raaviskelevat jne... Ehkä tähän ahdistukseen voi palautua myös tunteet eläimiä kohtaan silloinkin, kun niiden kanssa ei tarvitse tulla toimeen, jolloin esim. linnut järvellä ja söpöt eläinkuvat aiheuttavat ihmisessä assosiaation kautta lähinnä inhoa? Joku eläimistä pitämätön varmaan osaisi sanoa, onko tässä spekulaatiossa mitään järkeä.
Kontrollifriikkiys ja vaikeus tulla toimeen muuttuvissa tilanteissa ei kuitenkaan välttämättä johda yleiseen sympatian puutteeseen kaaosta aikaansaavia olentoja kohtaan. Opiskelukaverini (joka on lievä kontrollifriikki) totesi kerran suhtautumisestaan lapsiin, että ne ovat ihania niin kauan, kun ovat turvallisesti äitinsä sylissä tai tarhan aidan takana, mutta käytännön kohtaamisissa kuitenkin äärimmäisen pelottavia ja usein ärsyttäviä. Ymmärtääkseni hän suhtautuu eläimiin suunnilleen vastaavalla tavalla.
Mutta se jos ihan inhoaa jotakin vaikka nyt sitten koiria, on jo asia erikseen. Se on outoa. Itse olen kyllä eläinrakas ihminen, mutta ei tuota mulle ongelmaa jos joku kaverini ei ole.
näemme maailman selkeästi aivan eri kanteilta. Mielestäni ihminen, joka ei pidä eläimistä, on kylmä, välinpitämätön ihminen, jonka kasvatus ei ole mennyt ihan nappiin.
Sukulaiseni on sellainen, ei pidä eläimistä. Tuntuu että häneltä puuttuu jokin ruuvi päästä. Hän ei ymmärrä eläimellisten ihmisten elämää tippaakaan, vaan arvostelee ja saarnaa kuinka pitäisi elää normaalia (siis eläimetöntä) elämää. Mulle eläimetön elämä ei todella olisi normaali elämä.
Hänen mielestä lapset tekevät elämästä kokonaisen, eikä ymmärrä mun näkökantaa, että olen asiasta täysin eri mieltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joku tuolla jo sanoikin, että on eriasia olla pitämättä kuin inhota.
Sitten tietysti, jos jollain on tarve aina mainita asiasta ja korostaa sitä, niin luulisi jo, että hän inhoaa eläimiä.
Jos se inho taas kohdistuu lemmikeihin, niin melko erikoista.., liekö taustalla lapsuuden trauma tai jokin luonnevika.
Eikä todellakaan kaikkien tarvitse pitää lemmikkejä tai lemmikeistä.
Myös allergia voi aiheuttaa sen, että ei pidä eläimistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En halua olla missään tekemisissä ihmisen kanssa joka ei pidä eläimistä.
Jos vaikka oma lapseni jostain syystä kasvaa niin kieroon, niin hetkeäkään epäröimättä katkaisen kaikki suhteeni häneen.
Käytännössä koskaan en ole esim. tavannut koiraa josta en pidä. Suurin osa ongelmista johtuu omistajasta. Mutta olen tavannut lukemattomia ihmisiä joita en voi sietää.
En halua olla missään tekemisissä ihmisen kanssa joka ei pidä eläimistä.Jos vaikka oma lapseni jostain syystä kasvaa niin kieroon, niin hetkeäkään epäröimättä katkaisen kaikki suhteeni häneen.
laittaisit elukat jopa oman lapsesi edelle. Miksi edes teit lapsia?
Käytännössä koskaan en ole esim. tavannut koiraa josta en pidä. Suurin osa ongelmista johtuu omistajasta. Mutta olen tavannut lukemattomia ihmisiä joita en voi sietää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En halua olla missään tekemisissä ihmisen kanssa joka ei pidä eläimistä.Jos vaikka oma lapseni jostain syystä kasvaa niin kieroon, niin hetkeäkään epäröimättä katkaisen kaikki suhteeni häneen.
Käytännössä koskaan en ole esim. tavannut koiraa josta en pidä. Suurin osa ongelmista johtuu omistajasta. Mutta olen tavannut lukemattomia ihmisiä joita en voi sietää.
minä en juuri koskaan ole tavannut ihmisiä, joita "en voisi sietää". Taitaa olla sinun tapauksessa niin, että tapaamasi ihmiset eivät ole voineet sietää sinua, eikä ihme.
Eikö eläinrakkaus ole kielletty jossain laissa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun ei pidä silloin ihmisistäkään. Mekin kun ollaan eläimiä.
Vähän sama kun kutsua arabeja (seemiläinen kansa) antisemitisteiksi :D
valitettavasti ennakkoluuloinen ajatus että tullaankohan toimeen keskenään. Ei tietysti aina päde, mutta karkeasti voi yleistää että kun eläimet kuuluu tosi oleellisesti omaan elämään, on usein ollut vaikea löytää yhteistä aaltopituutta eläimistä pitämättömien ihmisten kanssa. Eikä se liity siihen että puhuisin vain eläimistä tms vaan ihan työasioihinkin yms. liittyen. Ajattelu- ja arvomaailmat ovat usein aika kaukana toisistaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihminen joka ei pidä eläimistä, kuulostaa rationaaliselta ystävälliseltä ja fiksulta ihmiseltä. Vähän kuin minä itse! On saanut etuoikeuden kasvaa tasapainoisessa, vähän keskituloista paremmin toimeentulevassa vakaassa avioerottomassa perheessä. Opiskelen viimeistä vuotta akateemista tutkintoa, joka ammatillisena suuntauksena on ollut enemmän sääntö, kun poikkeus.
Elämä siis hymyilee. En koe - enkä ole koskaan kokenut, että kissa tai koira voisi tuoda nykyiseen elämääni yhtään tätä enempää iloa. Mielestäni minulla on jo kaikkea mitä haluan.
Yleensä ihmiset jotka hankkivat eläimiä yhtä tai kahta enemmän, tulevat keskituloista matalampi tuloisista perheistä, jossa yleensä kärsitään enemmän eroista ja uusioperheiden ongelma-dynamiikasta.
Koska näissä perheissä kasvuikäiset lapset kokevat enemmän turvattomuutta ja epävarmuutta syntyy heille sisäinen tarve turvallisille ja hallittaville tunnesiteille. Siksi he hankkivat kotieläimiä. Eläimiin kiintyminen tavallaan korvaa terveen ihmisten välisen tunnesiteen keinotekoisella tunnesiteellä (eläimellä).
Eläimellä voidaan pyrkiä myös paikkaamaan jokin toinen puute elämässä, kuten esimerkiksi lapsi. Tämäkin käytös on yleensä yhdistettävissä lapsuuden ajan kasvuympäristön häiriöihin, kuten perheen vanhempien hallitsematon alkoholinkulutus. Lapsella on ollut nuoruudessa hankala luoda kaverisuhteita muiden lasten kanssa joka ilmenee aikuisena kyvyttömyytenä muodostaa toimivia parisuhteita. Tässäkin tapauksessa eläin toimii toisen henkisen puuteen korvaajana.
Minusta alkaa tuntua, että ihmiset jotka hamstraavat eläimiä kotiinsa, on ymmärrettävästi jotain vikaa ja heitä pitäisi auttaa.
on vain yksi eläimistä. Jos joku sanoo, ettei pidä eläimistä, hän tarkoittaa (alitajuisesti) ettei pidä edes itsestään, ei kunnioita elämää, josta on kovin vieraantunut.
Ihminen joka ei pidä eläimistä, kuulostaa rationaaliselta ystävälliseltä ja fiksulta ihmiseltä. Vähän kuin minä itse! On saanut etuoikeuden kasvaa tasapainoisessa, vähän keskituloista paremmin toimeentulevassa vakaassa avioerottomassa perheessä. Opiskelen viimeistä vuotta akateemista tutkintoa, joka ammatillisena suuntauksena perheeni keskuudessa on ollut enemmän sääntö, kun poikkeus.
Elämä siis hymyilee. En koe - enkä ole koskaan kokenut, että kissa tai koira voisi tuoda nykyiseen elämääni yhtään tätä enempää iloa. Mielestäni minulla on jo kaikkea mitä haluan.
Yleensä ihmiset jotka hankkivat eläimiä yhtä tai kahta enemmän, tulevat keskituloista matalampi tuloisista perheistä, jossa yleensä kärsitään enemmän eroista ja uusioperheiden ongelma-dynamiikasta.
Koska näissä perheissä kasvuikäiset lapset kokevat enemmän turvattomuutta ja epävarmuutta syntyy heille sisäinen tarve turvallisille ja hallittaville tunnesiteille. Siksi he hankkivat kotieläimiä. Eläimiin kiintyminen tavallaan korvaa terveen ihmisten välisen tunnesiteen keinotekoisella tunnesiteellä (eläimellä).
Eläimellä voidaan pyrkiä myös paikkaamaan jokin toinen puute elämässä, kuten esimerkiksi lapsi. Tämäkin käytös on yleensä yhdistettävissä lapsuuden ajan kasvuympäristön häiriöihin, kuten perheen vanhempien hallitsematon alkoholinkulutus. Lapsella on ollut nuoruudessa hankala luoda kaverisuhteita muiden lasten kanssa joka ilmenee aikuisena kyvyttömyytenä muodostaa toimivia parisuhteita. Tässäkin tapauksessa eläin toimii toisen henkisen puuteen korvaajana.
Minusta alkaa tuntua, että ihmiset jotka hamstraavat eläimiä kotiinsa, on ymmärrettävästi jotain vikaa ja heitä pitäisi auttaa.
Tässä on nyt parissakin viestissä (45,54) tullut viesti siitä, miten eläinihmiset ovat fanaattisia, muttei huomata sitä omaa mustavalkoisuutta ollenkaan. Puhutaan eläinten hamstraajista ja ihmisistä, jotka ei puhu mistään muusta kuin eläimistä ja mitä ilmeisimmin oletetaan, että tähän ketjuun kirjoittaneet eläimistä pitävät ovat sellaisia.
Ei mulla esim. ole eläimiä itsellä ollenkaan, mutta tykkään niistä valtavasti. Hamstraaminen tai vain eläimistä puhuminen ovat ääripäitä. Todellisia ilmiöitä kyllä, mutta ääri-sellaisia. Mullekin tulee sellainen "kylmä" tai jotenkin kieroonkasvanut vaikutelma jos joku sanoo ettei pidä eläimistä, vaikka mä en ole hamstraaja enkä fanaatikko ja pidän myös ihmisistä.
Ja tosiaan on aika tärkeää erottaa se, että haluaako hankkia eläimiä siitä pitääkö niistä, eihän se ole sama asia. Mä puhuin siis siitä, miten joillakin on lähtökohtaisesti jotakin eläimiä vastaan ihan ylipäänsä. Mun mielestä se on vähintään yhtä pimahtanutta kuin fanatismi ja hamstraaminenkin.
ap
mutta en ole kovin eläinrakas. En oikeastaan ymmärrä miten se korreloisi tunne-elämääni. Yksi syy on varmasti ettei minulla ole koskaan ollut mitään lemmikkiä,olen elänyt tyytyväisenä ilman niitä. Hämmästyin tästä ketjusta miten vihamielisesti ja ahdasmielisesti eläinihmiset suhtautuvat meihin,jotka eivät eläimistä niin kovin paljon välitä. Olen luullut,että eläimistä on vapaus pitää tai olla pitämättä. Tosin ymmärrän asiaa vähän sen kautta jos joku sanoo,ettei pidä lapsista. Olisin ihmeissäni miksi ei,mutta ei se minussa ihan noin paljon vihaa ja ennakkoluuloja herätä.
että on mieleltään vinksahtanut.
Ihminen on hyvin riippuvainen ja kuuluvainen eläinmaailmaan itsekin.
Ihmeellinen asenne ja oikeastaan aika sairas, suoraan sanottuna.
En edes yritä olla kaveri, niin kauas maailmankuvat menevät. Vaikka toki voisin itse sanoa, en pidä ihmisistä... en ehkä parempi kuitenkaan, kovin erilainen vaan...