Mitä tarkoittaa, että köyhyys periytyy?

ei kansainvälistää heitä eikä auttaa oikein missään asiassa rahallisesti. Heiltä lapset myös voivat ottaa sen mallin, että kaikki raha mikä tulee kulutetaan saman tien. Ei mitään kunnianhimoa eikä halua kehittyä paremmaksi tai varakkaammaksi ihmiseksi.

Toisille käy päinvastoin. Halutaan näyttää, että köyhistäkin oloista voi rikastua, mutta heitä taitaa olla aika paljon vähemmän.

Minä ja mieheni tullaan saamaan perintöä n. 300 000 euroa, ja ollaan sen jälkeen varakkaita vaikka oltaisiinkin muuten pienituloisia tai keskituloisia eikä juuri saataisi rahaa säästöön jotta sen voisi sijoittaa.



Serkkuni ei tule saamaan pennin pyörylää, koska hänen vanhempiensa palkka on mennyt suoraan elämiseen.Vaikka hän tekisi pienituloisena töitä niska limassa, hän ei koskaan saa kerättyä sellaista omaisuutta, mitä monissa suvuissa kulkee ihan perimisen kautta.

..ei siirry eteenpäin, koska tyhjästä on paha nyhjäistä...Suomessa voi kuka tahansa kouluttautua lähes ilmaiseksi melkein mihin ammattiin tahansa, meillä on turha puhua ainakaan rahan puutteesta.

määrää jälkikasvun koulutusta ja sen myötä työuraa, perheen tapa elää ja kuluttaa on myös keskeisiä periytyviä malleja, Suomessa me olemme paremmassa asemassa kuin monessa muussa maassa ilmaisen peruskoulutuksen takia ja jatkokoulutuskin on halpaa, kun ei ole lukukausimaksuja...eli meillä on mahdollisuus muuttaa sosioekonomista lokeroamme toisin kuin esim. jenkit ja britit.

...vielä liittyy katkeruus ja kauna yhteiskuntaa ja parempiosaisia kohtaan, niin siitä välittyy lapsille sellainen malli, joka ei varmasti kannusta pärjäämään paremmin. Ollaan "meikäläisiä", joille herrat ei anna mahdollisuutta.

että mua suorastaan nyppii tuo asenne, että köyhyys olisi sellainen mielentila, joka peritytyy, kun kyse on hyvin paljon ihan pelkästään rahasta. Tiedän paljon ihmisiä, jotka ovat saaneet elämänsä aikana isoja summia ihan suoraa tulonsiirtoa vanhemmiltaan ja isovanhemmiltaan. Monet on saaneet merkittävää helpotusta asunnon ostoon, heille on ostettu autoja, kustannettu etelänmatkoja, isovanhemmat kustantavat kaikki lasten tarvikkeet ja harrastukset tms. Kyse on ihan euroista, omaisuudesta ja muusta varallisuudesta enemmän kuin älyllisestä ja moraalisesta valinnasta.

kellä on, sille annetaan ja jolla ei ole, siltä otetaan loputkin pois.



Ihminen, jolla on henkistä ja aineellista pääomaa, pystyy välittämään siitä ainakin osan lapsilleen, jolloin näilläkin tulee sitä olemaan. TÄmä tarkoittaa halukkuutta kouluttautumiseen, halukkuutta ymmärtää kulttuuria, halukkuutta pitää huolta itsestään ja muistakin, kykkyä tehdä työtä ja hankkia ammatti ja saada palkkaa ja sitä kautta lisätä sekä henkistä että aineellista pääomaa.



Ihmisellä, jolla ei ole henkistä tai aineellista pääomaa, suuri osa ajasta kuluu ihan vain selviytymistaisteluun ja lopun aikaa sitä on aika passiivinen, koska henkisen pääoman puute ei oikein muutakaan mahdollista. TÄmmöisellä ihmisellä ei ole mitään annettavaa lapsilleen ja jos he jotain antavatkin, se on lähinnä sitä samaa passiivisuutta kuin heillä itselläänkin. Niinpä lapset kasvattavat sitten sitä: passiivisuutta, kouluttamattomuutta, pelkkään päivästä toiseen selviytymiseen tähtäävää räpiköintiä - parasta, mihin he ja heidän oloissaan kai kukaan pystyy, mutta kuitenkin jotain, mikä ei kasvata henkistä tai aineellista rikkautta tai pääomaa, vaan vain välitöntä selviytymistä.

Eikö ihan oikeasti sytytä?



No se tarkoittaa sitä, että jos vanhemmat ovat huono-osaisia niin on hyvin todennäköistä, että heidän lapsistaankin tulee huono-osaisia - kotoa opittujen asenteiden, elämäntapojen ja realiteettien mukana.

Se aika on mennyt. Nykyään koulutus ei ole tae hyväpalkkaisesta työstä joka ei vie kaikkia voimia. Tiedän paljon, paljon korkeasti koulutettuja ihmisiä, jotka ovat pätkätöissä, työttöminä tai matalapalkkaisissa töissä. Normaali ihminen ei kovin montaa korkeakoulututkintoa voi elämässään suorittaa ilman puolison tai vanhempien taloudellista tukea, koska jossain vaiheessa on se perhekin elätettävänä. Niinpä sinne pienipalkkaiseen työhön voidaan jumia loppuelämäksi.



Minä taidan elää eri maailmassa kuin muut kirjoittajat, koska tiedän paljon ihmisiä, joilla on rikas henkinen pääoma annettavaksi lapsilleen, mutta ei varallisuutta.

Jos rikkaalle taas antaa rahaa, se usein päätyy poikimaan lisää.



Tämä on aika helposti havaittavissa esim. ympäristössäni. Nuori, jonka kotona on eletty kädestä suuhun, ei osaa säästää tai laittaa rahojaan tuottamaan. Rikkaan perheen nuori laittaa aina jotain säästöön ja yleensä saa rahan poikimaan. Tekee hyviä sijoituksia ja nauttii hyvästä elintasosta.

Se aika on mennyt. Nykyään koulutus ei ole tae hyväpalkkaisesta työstä joka ei vie kaikkia voimia. Tiedän paljon, paljon korkeasti koulutettuja ihmisiä, jotka ovat pätkätöissä, työttöminä tai matalapalkkaisissa töissä. Normaali ihminen ei kovin montaa korkeakoulututkintoa voi elämässään suorittaa ilman puolison tai vanhempien taloudellista tukea, koska jossain vaiheessa on se perhekin elätettävänä. Niinpä sinne pienipalkkaiseen työhön voidaan jumia loppuelämäksi.

Minä taidan elää eri maailmassa kuin muut kirjoittajat, koska tiedän paljon ihmisiä, joilla on rikas henkinen pääoma annettavaksi lapsilleen, mutta ei varallisuutta.

jos periytät lapsillesi käsityksen siitä, että peruskoulun jälkeen ei tarvitse mitään koulutusta, teet heille pahan karhunpalveluksen. Nykyään ei edes yrittäjänä enää pärjää ilman koulutusta, kun kaikkiin yksinkertaisimpiinkin suorittavan tason juttuihin tarvitaan jos jonkunlaista passia ja sertifikaattia. Kun siis såuhutaan köyhyyden periytymisestä, tässä ei puhuta korkeakoulukoulutuksesta mitään, vaan ihan ammattikoulutuksesta... Sullla itselläsi ei taida olla mitään kuvaa siitä, mistä köyhyydessä oikeasti on kyse. Siinä ei ole kyse pienipalkkaisista mutta henkisesti rikkaista kirjastonhoitajista, vaan niistä, joilla ei ole mitään. Ei ruokaa, ei koulutusta, ei ammattia, ei terveyttä, eikä asuntoa, jollei sossu maksa sitä.

Mutta katsoin edellisen jakson Teiniäitejä...



Ne serkukset Turusta... Molempien tyttöjen kotona näytti myös siltä, että vanhemmilla ei ole hirveän paljon "ylimääräistä" rahaa. Ja tytöt siis teiniäitejä. Tässäkin yhteys.

on yksi asia joka on tutkimuksissa vahvasti liitetty alhaiseen sosioekonomiseen asemaan.

vanhemmilta ei myöskään perintöä tule jos heillä ei mainittavaa omaisuutta ole. Koulutus on Suomessa ilmaista kaikille ja yhteiskunta tukee köyhiä eli kenenkään ei tarvitse sen takia jäädä kouluttamatta. Toista oli ennen kun toisten oli pakko jo nuorina lähteä töihin. Nyt samat fyrkat saa sossusta ja mitä enemmän lapsia ja mitä huonommin menee, sitä enemmän saa.



Teiniäitiys varmaan tilastollisesti myös korreloi juuri alhaisen tulotason kanssa niin kuin mainittiin.

..ei siirry eteenpäin, koska tyhjästä on paha nyhjäistä...Suomessa voi kuka tahansa kouluttautua lähes ilmaiseksi melkein mihin ammattiin tahansa, meillä on turha puhua ainakaan rahan puutteesta.

Se että voi kouluttautua "ilmaiseksi" ei tarkoita että siinä ei tarvita rahaa. Katsos jollain on elettävä. Jossain on asuttava. Myös laitteisiin, kirjoihin jne, menee rahaa

Niin sanottuun hyvään elämään vauraasta ja hyvin toimeen tulevasta perheestä kuin köyhyydestä. Sanonta, että jokainen on oman onnensa seppä, on ihan puuta heinää. Lapsi, joka kasvaa esimerkiksi alkoholistien lapsena ja väkivallan keskellä, voi jäädä vaille niitä sosiaalisia ja emotionaalisia rakenteita,joiden turvin hän olisi pystynyt kouluttautumaan ja hankkimaan varallisuutta. Toki tämä ei missään nimessä päde kaikkiin. Lapset on yksilöitä, toinen selviytyy hyvin sellaisista oloista, jotka ovat toiselle kohtalokkaat.



Mutta ajatus siitä, että kaikki olisivat samalla viivalla kun lähdetään kerryttämään varallisuutta, on ihan absurdi.

merkillistä periytymistä. Nykyään joka toisella on yliopistotutkinto tai/ja AMK-tutkinto. Oliko edellisellä sukupolvella kans? Haluaisin tietää tutkimuksen ja vieläpä nähdä sen. Tämän tutkimuksen uutisoinnilla ei ole kuin haittaa sen huomaa tästäkin palstasta.

merkillistä periytymistä. Nykyään joka toisella on yliopistotutkinto tai/ja AMK-tutkinto. Oliko edellisellä sukupolvella kans? Haluaisin tietää tutkimuksen ja vieläpä nähdä sen. Tämän tutkimuksen uutisoinnilla ei ole kuin haittaa sen huomaa tästäkin palstasta.

Elintaso on Suomessa noussut ja vauraus kasvanut. Sitä myötä myös koulutustaso on noussut.

ei kansainvälistää heitä eikä auttaa oikein missään asiassa rahallisesti. Heiltä lapset myös voivat ottaa sen mallin, että kaikki raha mikä tulee kulutetaan saman tien. Ei mitään kunnianhimoa eikä halua kehittyä paremmaksi tai varakkaammaksi ihmiseksi. Toisille käy päinvastoin. Halutaan näyttää, että köyhistäkin oloista voi rikastua, mutta heitä taitaa olla aika paljon vähemmän.

Nyt sinä puhut pelkästään syrjäytymisvaarassa olevista. Köyhyys on eri asia. Köyhä ei saa perintöä, ei välttämättä tiettyä avarakatseisuutta tai turvallista lapsuutta, jos vanhempien mieli askartelee vain raha-asioissa. Sitten on olemassa sellaisia köyhiksi laskettavia ihmisiä, jotka eivät ole mielestään yhtään köyhiä. He ovat luovia, energisiä, kannustavia, osallistuvat aktiivisesti ympäröivään elämään, ovat hakoja tuunaamisessa, vaihtokaupoissa ja kierrättämisessä ja tällainen elämä ei sitten tuotakaan köyhiä vaan eväät ovat vastaavat kuin kenellä tahansa. Varakaskin voi olla köyhä (mieleltään) ja silloin mikään ei ole hyvin.

Itse olen keskituloinen mutta tunnen kaikenlaisia ihmistyyppejä, en siis puhu itsestäni.

Niin sanottuun hyvään elämään vauraasta ja hyvin toimeen tulevasta perheestä kuin köyhyydestä. Sanonta, että jokainen on oman onnensa seppä, on ihan puuta heinää. Lapsi, joka kasvaa esimerkiksi alkoholistien lapsena ja väkivallan keskellä, voi jäädä vaille niitä sosiaalisia ja emotionaalisia rakenteita,joiden turvin hän olisi pystynyt kouluttautumaan ja hankkimaan varallisuutta. Toki tämä ei missään nimessä päde kaikkiin. Lapset on yksilöitä, toinen selviytyy hyvin sellaisista oloista, jotka ovat toiselle kohtalokkaat. Mutta ajatus siitä, että kaikki olisivat samalla viivalla kun lähdetään kerryttämään varallisuutta, on ihan absurdi.

"Jokainen on oman onnensa seppä" tarkoittaa vain ja ainoastaan sitä, että tyytyväisyyden olosuhteisiin määrittelee vain ihminen itse. Eli joku on onnellinen, kun on perhe, asunto, ruokaa ja rakkautta, toinen haluaa tällaisesta kuviosta pois. Joku on onnellinen kun saa käydä töissä, toinen vihaa työtään. Ihan varakkuudesta riippumatta. Kyse on siis ainoastaan asenteesta.