Lue keskustelun säännöt.
Mikkosten arki ei ole helppoa, säälittää pojat
31.10.2012 |
että joutuvat elämään vammaisen isän ehdoilla. Toisella pojista on asperger.
Timoa pitää vahtia koko hereilläoloaika niin kurjaa on. Nina-äiti on kiinni 24/7 miehessään.
Iltalehden jutun mukaan olen sitä mieltä että Timo kuuluisi laitokseen.
http://www.iltalehti.fi/viihde/2012103016266608_vi.shtml
Timo T. A. Mikkonen sai kallonpohjavaltimotukoksen ja useita aivoinfarkteja. Sen jälkeen Nina-vaimo ja pojat Mikael,10, ja Matias,9, ovat saaneet tottua siihen, että niin sanottua normaalia arkipäivää ei ole.
- Lähipiirillenikin tuottaa vaikeuksia ymmärtää, ettei päiviämme voi juuri suunnitella, viikoista puhumattakaan. Timon vointi ja vireystila vaihtelee ajoittain rajustikin, Nina sanoo.
Hän on miehensä omaishoitaja. Timoa ei voi jättää hetkeksikään yksin, sillä hän ei muista, mitä hänelle on tapahtunut.
- Timo ei muista olevansa sokea ja puolittain halvaantunut. Hän ei muista, ettei voi nousta itse pyörätuolista kaatumatta. Siksi hän on vaarallinen itselleen, Nina sanoo hiljaa.
Nina viettää kaiken aikansa miehensä kanssa. Tavallinen arki on sitä, että Nina laittaa puolisolleen ruokaa muutaman tunnin välein, avustaa häntä polkemaan kuntopyörää ja kävelyttää ympäri huoneistoa. Hän jumppauttaa miehensä raajoja ja auttaa eri esineiden tunnistamisessa.
Nina lukee miehelleen lehdet netistä. Yhdessä he katselevat ja kuuntelevat uutisia. Uutisten jälkeen Timo T. A. saattaa sanoa, että hänpä kipaisee yläkertaan kirjoittamaan yhden sähköpostin. Silloin Ninan täytyy olla salamana miehensä vieressä estämässä, ettei tämä putoa pyörätuolista. Nina kertoo, kuten useita kertoja päivän aikana, mitä hänelle on tapahtunut.
Tuoreen Ilonan haastattelussa Nina Mikkonen kertoo arjestaan omaishoitajana, millaisia uusia asioita hän joutunut opettelemaan talonpidossa, kuinka hän pyrkii pitämään huolta omasta jaksamisestaan ja mistä hän saa voimaa. Vaikka läsnä on jatkuva epävarmuus, hän ei voi antaa valtaa kyyneleille.
Kommentit (45)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="04.05.2015 klo 09:28"]
Jos Nina olisi 24/7 kiinni miehensä vahtimisessa ja hoitamisessa, niin siinä tapauksessa hänellä on erikoiskykyjä. Miten muuten voi selittää, että hän pystyy olemaan kahdessa paikassa yhtä aikaa, esim. kauppa-asioilla, matkoilla lasten kanssa tai viemässä heitä kouluun. Vuosi sitten Nina kiitteli lehdessä sitä, kun Timpalle oli löytynyt niin hyvä hoitopaikka, että hänet pystyi hyvillä mielin jättämään sinne. Sitä en tiedä, kuinka usein tai miten pitkiä aikoja T. on muualla hoidossa, mutta ei ainakaan Ninan silmälläpidon alla 24/7.
[/quote]
Sain minäkin olla kauppareissuilla yms 2 tuntia päivässä vaikka mies oli petipotilas. Ja saahan sitä 2-3vrk/kk hoitoon niin silloin voi reissata.t.ammattivalittaja
Jos Nina olisi 24/7 kiinni miehensä vahtimisessa ja hoitamisessa, niin siinä tapauksessa hänellä on erikoiskykyjä. Miten muuten voi selittää, että hän pystyy olemaan kahdessa paikassa yhtä aikaa, esim. kauppa-asioilla, matkoilla lasten kanssa tai viemässä heitä kouluun. Vuosi sitten Nina kiitteli lehdessä sitä, kun Timpalle oli löytynyt niin hyvä hoitopaikka, että hänet pystyi hyvillä mielin jättämään sinne. Sitä en tiedä, kuinka usein tai miten pitkiä aikoja T. on muualla hoidossa, mutta ei ainakaan Ninan silmälläpidon alla 24/7.
Tuo marttyyrimamma tosiaan antaa julkisuudessa ymmärtää, että olisi koko ajan kiinni omaishoidossa. Ei ole. Kahdeksankymppisetkin hoitavat muistisairasta ja karkailevaa puolisoaan yksin enemmän ja sitovammin.
lasten laittaminen päiväkotiin, olivat 2 ja 4.
Isompi etenkin kaipasi jo leikkiseuraa.
Pienempi sopeutui hyvin ja sai hänkin pienten ryhmässä ikäistään seuraa. Kaveruussuhteita syntyi koko päiväkotiajaksi.
Olen sitä mieltä etten olisi kyennyt tarjoamaan niin paljon virikkeitä ja toiminnallisuutta mitä päiväkoti tarjosi.
Fiksuja teinejä ovat nyt, lukiolainen ja toinen ysillä.
Heillä on mukavia muistoja päiväkotiajoilta, toki muultakin ajalta lapsuudestaan.