G: Junttikodin helmet:
Nyt kaikki listaamaan junteistakin junteimmat sisustusideat.
(Haa, nyt saa haukkua naapureita ja anoppia!)
Kommentit (147)
Mä oon aina luullu, että mun koti on yksilöllinen, ihana ja kaunis. Viihdyn kotona ja rakastan jokaista huonetta tässä halvassa kerrostalokolmiossa.
Vaikka tääl on ikean kehyksiä, kirpparilta ostettu kamala jyskin sohva (sitkun lapset kasvaa olen ajatellut ostaa ikeasta erään ihanan sohvan tilalle. Vielä en raaski.) Muutenkin hirveesti ikeasta ja jyskistä ostettua. Seassa vähän perittyjä huonekaluja/tekstiilejä. Kirpparilöytöjä. Palvelukodissa asuvan mummon ihania ristipistotöitä. Äitini on ommellut meidän verhot. Ollaan yhdessä valittu kankaat ja suunniteltu.
Pojan huone täynnä mitaleja ja pokaaleja. Sängyllä merirosvoaiheinen päiväpeitto (äitini ompelema) ja ikkunassa formula-autoverhot. Seinät maalattiin pojan kanssa yhdessä.
Pikkusiskojen huone on vaaleanpunainen ja huonekalut pyökkiä. Seinällä roikkuu ikean vaaleanpunainen valaisin ja katossa halpa kruunuvalaisin. Verhot on tyttömäiset ja vaaleanpunaiset.
Mun huone ja olohuone on valkoista, harmaata ja mustaa ja punaista. Valaisimia on paljon (ikea, kirppikset). Ja siellä pönöttää myös jättitelkkari jota varten säästin kesätöissä. Seinillä roikkuu lasten kuvia ikean valkoisissa kehyksissä. Seinät on harmaata.
Eteinen on täynnä hyllyjä ja naulakoita. Hyvässä järjestyksessä tosin. Yhdellä seinustalla on ukin nikkaroima penkki.
Ja mä varmaan jään tämmöseks juntiks senkin jälkeen, kun valmistun ja lapset on jo isoja eikä tarvi pelätä niiden särkevän/likaavan jotain arvokasta.
Kodissa pitää uskaltaa elää. Taidetta voi mennä katsomaan vaikka museoon...
Perse. Ei ole kuin marketttishampoota ja parvekkeella tuhkakuppina suolakurkkupurkki.
Joku kyseli telkkarin junttiudesta. Itsehän olen sitä mieltä, että iso telkkari on aina melko typerän näköinen etenkin olohuoneen parhaalla paikalla. Meillä on pieni televisio työhuoneessa, siitä tulee esim silittäessä katsottua Teemaa tai uutisia. Muuten tyydytän viihteentarpeeni täällä netissä, en halua että Tollovisio sanelee missä minun pitää kulloinkin olla. Jos haluan elokuvanautintoja, menen elokuviin. Jos muuta visuaalista kulttuuria, teatteriin, oopperaan tai taidenäyttelyyn. Onneksi nämä kaikki kulttuurilaitokset löytyvät ratikkamatkan päästä :) :)
[/quote]
Työskentelen leffa-alalla ja meillä katsotaan todella paljon elokuvia, eikä se näin pienten lasten vanhempana onnistuisi mitenkään ilman telkkaria.
Työni vuoksi ja muutenkin, pyrin katsomaan aika laajasti kaikkea, mitä televisio tarjoaa. Katson myös paskaa, jota riittää. Mutta tykkään kyllä ihan oikeastikin monista realitysarjoista ( maailman vaarallisimmat ammatit, rekkakuskit jäällä, lemmi-kosti-vältä jne. Erittäin viihdyttävää ).
Haluan myös, että televisioni on mahdollisimman iso ja laadutaan markkinoiden paras, enkä kyllä ikäväksenne välitä ollenkaan, mitä te siitä ajattelette.
Kokopuiset mäntyiset huonekalut-yök
Jos ei saa olla kokopuista eikä lastulevyä, mitä sitten? Muovi- ja metallihuonekalujako? Ei me sentään missään autokorjaamolla asuta.
Minä luulin jo olevani junttitäysjäsen,mutta huomaankin, että olen vasta wannabe. Aalto vaasi on kaapissa laatikossa, Pentikin porosta en ole kuullutkaan ja kirjahyllynkin purin pois pölyä keräämästä (on vain vanha lasiovinen kirjakaappi) Ikeassa olen käynyt elämässäni kerran vasta ja en sieltä mitään ostanu.
Miten tuo miehen armeijakuva ja tarkoittiko siinä kun puhuttiin lapsen kuvasta, että pitää olla lapsen armeijakuva? Ukon kuva on kyllä piirongilla.Se on siinä oikein komea RUK;n puvussa,mutta pojan Panssariprikaatin armeijakuva ei ole niin hieno, että se on kaapissa. Onko haettava esiin? No, luojan kiitos jääkaappimagneetit löytyy sentään. Entä miten on, ovatko Arabian maitokannut junttia? Niitä on.
Keskustaa äänestän aina ja ukko kanssa ja 'äiti ja sisko ja velikin sentään:)Ja siskon mies myös!
- Tehosteseinä, joka erivärinen kuin muu tapetti - tekotiiliseinät/tekokiviseinät - Korkeakiiltoiset ovet keittönkapeissa
Meillä ei tosin ole tapettia ollenkaan mutta erivärisiä tehosteseiniä (itseasiassa ei yhtään maalarinvalkoista seinää):D Ja tiiliseinä (tosin aitoa vanhaa) ja kiiltävät keittiökaappien ovet. Tykkään tosi paljon - sopii tyyliin!
on musta aika hieno, siro ja sulavalinjainen. Meillä ei ole sellaista, mutta olen kyllä monta kertaa kaupassa katsellut sitä. Miksi se olisi jotenkin juntti? Mikä siitä tekee juntin? En ymmärrä. Mutta onneksi minua ei haittaa muiden mielipide vaan voin huoleti ostaa kotiini esineitä, joita pidän kauniina.
..Ukki vainaan vuonna -62 kaadetusta hirvestä, jonka pää roikkuu seinällä, katsellen junttiperheen eloa lasittunein silmin ja hämähäkkien tehdessä verkkojaan sarviin.
Tai Ukin kesäreissulla kiinni saama, ainakin näin iso, kala joka sekin on pitänyt saada näytille.
joka hyllyllä tavaraa mm kirjoja, Kanariansaarilta matkamuistoja, valokuvia, pitsiliinoja jne katossa sellainen potkurilamppu keittiönpöydän suojana muovinen pöytäliina sohvien suojana peitot kulumista estämään Onhan noita
Nyt sä et tiedä mikä on in
junttia on
Sotka- JYSK-akselin lastulevyhirvityshuonekalut, kirsikanvärinen puu yleensäkin kirjahylly jossa ei ole kirjoja vaan esim. viinapulloja vitriinissä, taulut/hyllyt tms. ripustettu ns. kulmittain, kirjavat buklee-matot, isot viuhkat seinillä, kaikenlaiset koriste-esineet, tuuletinlamppu, puolipaneelit, boordit...
Noilla pääsee junttiudessa hyvin alkuun ;)
Meillä on tv työhuoneessa, se on yhteydessä tietokoneeseen ja kotiteatteriin. Olohuoneen haluan rauhoittaa moiselta, siellä ollaan vieraiden kanssa ilman hälyä.
Minä en varaa olohuoneta vieraille, joita käy ehkä joka toinen kuukausi.
"Käsinmaalatut öljyväritaulut" pienestä lapsesta, jonka pyöreällä poskella valuu pullea kyynel. Kirjahylly, jossa pari valokuva-albumia, lasten valokuvat, mutta ei ainuttakaan kirjaa.
Ahdas sähkösauna kt-asunnossa.
Sisustusmuotien seuraaminen (akustisesti kammottavat kivilattiat, valkoista valkoisella jne) kertoo epävarmuudesta, ei junttiudesta.
sellainen kun äiti haluaa sen sisutaa. Puisia leluja ja vanhoja nalleja joihin ei saa koskea.
Säälittää tälläsien kersat.
No, meillä on varaa onneksi muuhunkin kuin Ikeaan, kestävään, raikkaaseen ja ajattomaan lastensisustukseen, lasten ehdoilla tietenkin. Lasten lelu- ja askartelukaappina on antiikkiliikkeestä hommattu ruotsalaista jugendia oleva kaunis kaiverrettu kaappi, jota ei todellakaan tarvitse varoa, niin kestävä se on, toisin kuin Ikean ja Jyskin lastulevypaskat. Lasten sänkyinä on kotimaiset laadukkaat lastensängyt itsevalitulla sävyllä. Seinillä on grafiikkaa, öljyvärimaalauksia ja ihan niitä kehystettyjä postikorttejakin, pääasia että miellyttää. Ja kirjoja, kirjoja meillä on valtavasti. Meidän perheessä lukemista arvostetaan. Sen sijaan tietokoneita, pleikkareita jne pidämme pikkuisille aivan turhina välineinä. Lastenhuoneessa on sisustustarrojen, jotka ymmärtääkseni melko helposti irtoilevat, asemesta ihan aito tapetti, tilattu Ruotsista. On alunalkaen sata vuotta vanhaa sarjaa, mutta sopii hätkähdyttävän hyvin meidän lastenhuoneen satumetsä kohtaa klassisuuden -tyyliin :D. Naapurinkin lapset rakastavat meidän lastenhuonetta, siellä ei joka askeleella astuta muovikrääsään vaan lapsiakin kohdellaan esteettisinä olentoina ja harrastetaan taidekasvatusta. Mutta onnea vaan Ikean Kukkalamppu -tielle, ihan varmasti niidenkin katveessa Disney-iltasatunsa kuunnelleista tulee kunnon kansalaisia :D
Ehkä kukaan ei sisustuksen perusteella pääse juntiksi haukkumaan, mutta jotain kirjoittajan älykkyydestä tämä teksti kyllä kielii... Ei kai kukaan tosissaan nosta itseään jalustalle tällä tavalla :D
50 tuuman taulu-tv pienessä olohuoneessa.
Kaikki olohuoeen huonekalut sijoitettu telkkarin sijainnin mukaan.
"Käsinmaalatut öljyväritaulut" pienestä lapsesta, jonka pyöreällä poskella valuu pullea kyynel. Kirjahylly, jossa pari valokuva-albumia, lasten valokuvat, mutta ei ainuttakaan kirjaa.
Ahdas sähkösauna kt-asunnossa.
Sisustusmuotien seuraaminen (akustisesti kammottavat kivilattiat, valkoista valkoisella jne) kertoo epävarmuudesta, ei junttiudesta.
Te ette nyt tunnu muistavan, että köyhyys ei ole yhtä, kuin junttius. Se on ilkeää. Köyhälläkin voi olla hyvä maku, mutta jos ruokapöytänä on joku sukulaiselta saatu hirvitys, eikä rahaa ole muuhun, niin sillä mennään.
ja vielä kysymys: mitä junttia on Marimekossa? Jos ei nyt ihan puhuta Unikko-kuosista, niin onko todellakin niin, että Marimekko on mielestänne junttibrändi?
Ei oo todellista? Mitä kivenkolojengiä te oikein olette???
Onko teistä kukaan nähnyt esim. Marimekon Surrur-kirjaa? Kenellä on otsaa sanoa, että kirjassa esiintyvät ihmiset ovat juntteja? Ei jumalauta...
Olen siis juntti! Ilmankos äänestin Keskustaa...
Meillä on lastulevyvitriinejä ihan vain sen takia, että tarvitsemme kirjoja varten 1400 pölytöntä hyllymetriä eikä tosiaan ollut ostovaiheessa repiä 20 000 euroa kunnollisiin kokopuisiin vitriineihin. Puolipaneelia löytyy eteisessä, koska en halunnut tapetin suttaantuvan pilalle heti ensimmäisissä kurakeleissä. Iittalaa meillä on, samoin Toikan lintu ja Hackmanin aterimia, koska haluan ostaa suomalaista perusdesignia. Vieläkin harmittaa, että KUKAAN ei ostanut meille häälahjaksi Aalto-vaasia. Pitää varmaan itse ostaa joskus. Iso taulu-tv löytyy, tosin erillisessä tv-huoneessa (olkkari on meillä seurustelua ja lueskelua varten). Ja vielä lopuksi, meillä on jokaisessa huoneessa yksi tapettiseinä tehosteena ja kolme maalattua seinää!
Meillä on 10 pölytöntä hyllymetriä, ja se maksoi 1500 €. Meillä olisi siis maksanut tuo määrä 210 000 euroa. Tosiaan liian paljon. Toisaalta, jos laskee että metrin seinäosuudelle mahtuu sanotaan max 6 hyllymetriä, se tarkoittaa 233 m seinää. iso talo saa olla, jos siellä on muutakin kuin kirjahyllyt.
hirsiseinät ja räsymatot ?
No, onneksi meillä on toi lasikupukellokin, mieheni oli riemuissaan kun peri sen ukiltaan.
ja kiiltävät kaapinovet löytyy, jes, ja khhssa kivilattia joka laattojen myyjänkin mielestä oli "epätrendikäs" = tiilenvärinen
lasitiiliä on saunassa
Poro saatiin joululahjaksi, vein sen kirpparille kipin kapin kun enhän minä ole juntti...
Kuva lapsesta tai miehestä intissä
En tiedä yhtäkään lasta joka olisi käynyt intin.
Meillä on 10 pölytöntä hyllymetriä, ja se maksoi 1500 €. Meillä olisi siis maksanut tuo määrä 210 000 euroa. Tosiaan liian paljon. Toisaalta, jos laskee että metrin seinäosuudelle mahtuu sanotaan max 6 hyllymetriä, se tarkoittaa 233 m seinää. iso talo saa olla, jos siellä on muutakin kuin kirjahyllyt.
Tarkoitin tietysti senttejä :D. Ei meillä sentään 1400 metrin verran kirjoja ole vaan 14 metrin... Olipa tässä tarkkasilmäinen lukija! Mutta tosiaan, avohyllyköt ovat paljon halvempia kuin lasioviset, ja minä halusin nimenomaan ovilla varustetut hyllyt, jotta kirjat eivät pölyynny. Kunnolliset kokopuiset lasivitriinit siirrettävällä hyllykorkeudella 14 hyllymetrille (:D) eivät ole ihan halvimmasta päästä, joten oli tyydyttävä junttimaisiin lastulevyvitriineihin. Olen nöyrästi pahoillani sekä ajatusvirheestäni että junttimaisuudestani - ja köyhyydestäni tässä talonrakennusvaiheessa.
Jännä, että televisiosta tulee liian tolloa viihdettä, mutta internetissä aika kuluu sivistävästi kaiken maailman vauvapalstoja lukien. :)