Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Oliko eläminen ennen jotenkin kalliimpaa?
30.10.2012 |
Mun vanhemmat ja monet vanhemmat tutut aina kertovat, kuinka kitkuttelivat ja köyhstelivät silloin, kun lapset olivat pieniä. Pienestä palkasta piti maksaa vuokrat, ja muut kulut. Ikinä ei matkusteltu, eikä turhuuksiin ollut varaa.
Äsken mietin, miksi meillä on kaikkea. Uusi talo pääaupunkiseudulla, ihan hyvä auto, neljä lasta ja koira. Koti on sisustettu, eikä millään kierrätyskeskusromulla. Lapsilla on hyvät, siistit vaatteet. Merkkivaatteitakin. Tosin käyn kyllä paljon kirppiksillä.
Matkustella ei, mutta miehen suvulla on kesämökki järven rannalla. Velkaa on asuntolainan verran, ei mitään kohtuuttomia lyhennyksiä kuitenkaan. Opintolainaa ei olla otettu. Mitään ei osteta velaksi, ihan periaatteesta. Uudehkot vekottimet, kännykät ja tietokoneet löytyy silti.
Mies on esimesasemassa kaupan alalla. Itse olen Hoitovapaalla oleva suurtalouskokki. Miten ihmeessä meillä ei ole ikinä tiukkaa??
Kommentit (6)
Eihän silloin suomalaisilla ollut eliniän kestäviä jopa 30v asuntolainoja....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta esim. Vanhempani raatoivat työn orjana niska limassa. Vuokralla asuttiin. Velkaa ei ollut ei asunnosta, ei autosta. Eivät juoneet tai tuhlailleet. Ihan tyhjätaskuina silti. N
Nyt ihmettelevät, miten nykyään kolmekymppisillä on kaikkea. Monen ystäväni vanhemmilla on sama homma.
Ja puhun nyt 60-70 luvusta.
Ap
nyt kuin 90-luvun alussa. Minulla on tallessa vanha lompakko, jossa kauppakuitteja. Piltti-hedelmäsoseet 3,90 mk. Nyt niitä saa 1,50 euroa tarjouksessa 6 kpl.
Vaipat ovat myös halvempia nyt. Vastasyntyneen Pampers-vaippapaketti maksoi 100 mk.
Nuo hedelmäsoseet olivat siis huomattavasti kalliimpia eikä vain suhteessa. Kyllä nykyäideillä on helppoa, kun lapsilla on vielä subjektiivinen päivähoito-oikeuskin. Silloin sai olla kiitollinen, jos sai hoitopaikan, vaikka oli työpaikkakin. Jos oli....
Itse olen 1970-lvuulla syntynyt, isä elektroniikkainsinööri, äiti kaupanmyyjä. Ja meillä oli tosi tiukkaa taloudellisesti lapsuudessa. Sen tavallisen Herrala-tiilitalon rakentaminen oli niin kova taloudellinen ponnistus että eipä sitä rahaa paljon muuhun jäänytkään. Mistään matkoista ei voinut edes haaveilla. Aina piti tarkkaan miettiä hinta kaikissa huonekaluissa, lasten vaatteissa jne.
Muistan kuinka isä aina sunnuntaisin stressaantuneena kirjasi tuloja ja menoja ruutuvihkoon ja huolehti jos oli mennyt liikaa vaikka ruokaan.
Kyllä nykysiin useimmilla on tosiaan parempi elintaso. Toisaalta esim. itselläni ei, mutta minä olenkin sinkku. Olen akateemisesti koulutettu, mutta kyllä tuo helsinkiläiskaksion lainan lyhentely + autolainat imee meikäläisen noin 3000 euron bruttotulot niin kuiviin että jääpä matkustelut mullekin haaveeksi vain.
YLipäätään isompi osa tuloista meni ruokaan ja asumiseen. Vähät lisukkeet oli tyyriitä.
Esimerkiksi äitini juuri muisteli, että vuonna -78 osti mulle käytetyt kumpparit (käytettyjä ei juuri silloin ollut, kun kaikki kiersi suvuissa) 20 markalla ja saappaat oli valmiiksi kumipaikalla paikattu. Ajatelkaa, melkein 3,5 Euroa rikkinäisistä kumisaappaista vuonna -78, jolloin äitini palkka vastavalmistuneena aineenopettajana ylitunneilla oli jotain 1800 markkaa käteen kuussa. Samoin kertoi, että osti 80-luvun alussa veljelle halvimmat haalarit ikinä ja nekin maksoi 100 markkaa. Nykyäänkin saa halpishaalareita 20 Eurolla.
Alue: Aihe vapaa
Minusta nykyään on ihan peruseläminen kalliimpaa kuin vaikkapa 90 luvulla tai 80 luvulla.