mua ahdistaa se, millaista ruokaa nykylapset syövät

ja ymmärrän kyllä senkin, että jotkut lapset ovat vaan hirmuisen nirsoja, mutta monesti syy lapsen (etenkin kasvisten kanssa) nirsoiluun on kyllä se, että kotona ei tarjota niitä kasviksia säännöllisesti joka ruualla, jolloin lapset eivät totu niiden makuun.

En tosin tiedä, miten teillä, valota sitä toki tilannetta!

(Meillä lapsi syö mieluummin vaikka kaaliwokkia kuin makaroonilaatikkoa.)

On tainnut monilla mennä syy-seuraussuhde nurinpäin: kun on kaksi vuotta tarjonnut joka aterialla kasviksia/hedelmiä/täysjyvätuotteita/linssejä/sitä tai tätä superruokaa eikä mikään kelpaa niin helpompi on aikuisen antaa periksi ja antaa alipainoiselle lapselle sitä mitä se syö (jopa joskus nakkeja, hui!).

Kummasti muuten einekset ja herkut maistuvat lapsille heti ensimmäisestä kokeilusta, vaikka niitä ei ole tarjottu joka aterialla... Mitenkäs tämä sopii arvon mallioppimisteoreetikoille? Entä miksi meillä toinen lapsi syö ihan mitä vaan ja toinen nirsoilee kaikesta, vaikka aina on tarjottu ihan samaa ruokaa?

Vaadin selityksiä!

Kyllähän einekset voivat maistua lapsille samoin kuin karkit, pullat, munkit ja limsatkin. Einekset on pääasiassa vehnää ym hiilareita, teollista rasvaa ja voimakkaita keinotekoisia aromeja. Mutta tarkoittaako se että lapselle maittaa, että eineksiä pitäisi kauheasti tarjota? Ei. Takoittaako se että ne ovat terveellisiä? Ei. Tarkoittaako se että lapsi saa niistä kaiken tarvitsemansa? Ei. Tarkoittaako se, ettei kannata edes yrittää totuttaa normaaliin kunnolliseen ravinnerikkaaseen ruokaan? Ei.

Aikuiset päättävät mitä kotona syödään ja opettavat maku- ja ruokailutottumukset kotona. Pääosin eineksillä kasvaneista ei kovin vahvoja yksilöitä tule..

aika ikävää ruokaa, esim. just päiväkodissa. Olen myös samaa mieltä siitä että kotioloissa on yleensä ihan yhtä helppoa tehdä ruuasta terveellisempää kuin vähemmänkin terveellistä, ei se ylimääräinen voi tai suola sitä prosessia mitenkään nopeuta.



MUTTA olen myös samoilla linjoilla niiden kanssa jotka nimenomaan tilapäisen hoitajan tullessa lapsia katsomaan turvautuu just niihin "harvinaisiin herkkuihin" joista tiedän että lapset ovat innoissaan kun eivät niitä normaalisti saa. Ei tarvitse hoitajan tuskailla munakoisovuuan syöttämisen kanssa, kun on muutenkin vähän hankalampi tilanne kuin normaaliarkena.



Jos tämän oikein ilkeästi haluaa tulkita niin ostan epäterveellisellä ruualla lasten hyväksynnän sille että joudun itse olemaan poissa.

Ap on tyypillinen nuuskiva, toisten asioita siunaileva huonosti koulutettu perhetyöntekijä.

Kananpersetukka ja läskinen perse. Paljostako lyödään vetoa.

En ole AP mutta olen myös hoitanut perheissä lapsia (tosin niissä syödään pääasiassa luomua ja oikeaa ruokaa), en nuuski toisten asioita (kun hoidan lapsia niin annan heille ruokaa ja OHHOH, joudun katsomaan JÄÄKAAPPIIN!! oh my god!), minulla on keskipitkä vaalea tukka ja ihan hyvin treenattu perse. Niin ja korkeakoulutettu. Se älähtää johon kalikka kalahtaa vai miten se meni..

Olen töissä päiväkodissa ja niin huolissani ja järkyttynyt siitä ruuasta mitä lapsille tarjotaan. Valmista sitä ja valmista tätä, e-koodeja pitkä lista ja ruuat niin täynnä säilöntäaineita että niitä syövien ruumiit ei mätäne ikinä. Itsekin koko lapsuuteni jäätävää sontaa syöneenä (onneksi aikuiselämällä vihdoin tajusin alkaa lukemaan ruokien sisällysluetteloita) en todellakaan halua tarjota samaa omille/hoitolapsilleni. Toistaiseksi varaa ei ole valita mutta tulevaisuudessa asiat ovat toivottavasti toisin.

Ihanaa AP, että löytyy muitakin järkeviä. Suurinta osaa ei tunnu kiinnostavan mitä suuhunsa pistää, tai mikä hirveämpää; mitä lapsensa suuhun pistää.

Tosiaan, en ole perhetyöntekijä. Mulla on olkapäiden yli ulottuvat tummat hiukset ja painoindeksini on normaali. Olen yliopisto-opiskelija ja teen opiskelujen ohella mm. lastenhoitotyötä perheiden kotona. Kuten sanoin, joillakin olen käynyt vain pari kertaa, mutta monien perheiden luona työsuhde on kestänyt vuosia ja monissa perheissä käyn joka viikko. Lapset ovat tottuneet minuun ja syövät seurassani ihan tavallisesti, ei tätä varten tarvitse varata erikois"herkkuja". Hoidan ihan tavallisten perheiden lapsia. Pari perhettä on lastensuojelun asiakkaita, mutta vastaavasti parin vanhemmat ovat lääkäreitä ja juristeja, asiakkaani kuuluvat kuka mihinkin sosiaaliluokkaan, suurin osa on ihan "tavallisia" keskituloisia. Osa on käynyt ammattikoulun, osa on korkeakoulutettuja. En nuuski asiakkaiden kaappeja, mutta kun ne ruuat täytyy sieltä jääkaapista ottaa, näkee sinne muutenkin. Kyllä se yleisilme (ja -haju) on äkkiä huomattu.

On totta, että kotiäiti tai -isä ehtii usein käyttää ruuanlaittoon enemmän aikaa kuin töissä käyvät vanhemmat. Kuitenkin on ihan oma valinta, tarjoaako lapsille maanantaina sunnuntailta jäänyttä ja torstaina lauantaina pakastettua kotiruokaa vai haluaako viikonloppunakin lepuuttaa takapuoltaan siinä määrin, että täytyy joka päivä tarjota eineksiä, "kun ei ole aikaa laittaa ruokaa".

AP

että ei terveellinen ruoka tarvitse välttämättä olla tuntien väkertämisen tulosta. Mun perusarkisafka, jonka väsään kiireessä töiden, harrastusten ja opiskelun välissä, on esimerkiksi tumma pasta + tomaattikastike (murskaa, pakastekasviksia ja esim. linssejä). Salaattikkin tulee tosi äkkiä, kun pilkkoo toisinaan valmiiksi esim. paprikat ja tomaatit rasiaan. Tuo pasta esimerkiksi valmistuu alle kymmenessä minuutissa, eipä vie siis kovin paljon enempää aikaa kuin mikrossa valmisruuan lämmittäminen.



AP

Meillä syödään pottua ja maistuu kaikille

Ei ne ruuat ole sinua varten!

mutta monissa olen joka viikko. En ymmärrä, miksi joku perhe ostaisi joka tiistailounaalle kalapuikkoja tai nakkeja, koska hoitaja tulee hoitamaan. Toki joku iltapalavanukas saattaa sellainen olla, mutta näen toki myös, mitä jääkaapeissa on. Vanhemmat siis laittavat ruuat valmiiksi, helpommin mä lämmitän mikrossa itse tehdyn pinaattikeiton kuin uunissa ranskalaiset ja nakit..

ap

Vaan niitä lapsia. Vanhemmat eivät varaa ranskalaisia ja nakkeja, jotta sinun olisi helppo ruokkia lapset, vaan jotta lapset varmasti söisivät myös "poikkeutilassa".

Itse laitan aina lasten herkkuruokaa jo vaikka mummi tulisi kylään. Saati jos lapset jäisivät yksin hoitajan kanssa. Ihan jotta malttavat syödä. (Paitsi että meillä toinen ei syö ranskalaisia ja toinen nakkeja, meillä herkkuruokaa on esim uunilohi kermassa, broilerpasta tms.) Pointtihan ei siis ole terveellisyys vaan lempiruoka, eli syömisen varmistaminen.

joku muu kommentoi "Saatan just ostaa nakkeja ja ranskiksia, koska ajattelen, että olisi liikaa vaadittu hoitajalta laittaa jotain muuta", kirjoitin että mulle on helpompi lämmittää mikrossa kuin uunissa, siksi on oikeasti ihan sama, ei siinä mua tarvitse ajatella. mun tehtävä ei (valitettavasti) ole laittaa lapsille ruokaa, vaan lämmittää vanhempien valmiiksi tekemä. tai siis ostama. joissain perheissä tämä tarkoittaa edellisenä päivänä tehdyn ruuan lämmittämistä, joissakin pakkauksen suojakalvon poistamista ja kaasujen hajun laannuttua mikroon laittamista.

AP

kun mä olin lapsi 80-luvun lopussa, kaikissa perheissä syötiin melko samanlaista safkaa: perunoita, kalaa, lihapatoja -keittoja yms ja kasviksia ja hedelmiä. taisi ekat valmisruuat helpottaa arki-iltoja mutta muuten safka oli kaikkialla melko samanlaista. nykyään jakaisin kärjistäen pariin suuntaukseen:

1)luomuruokkijat, joilla syödään mahd. terveellisesti ja itse tehden, einekset kauhistuttavat

2) mokuruokkijat, joilla maistellaan eri maiden ruokia, lapset sormiruokailevat sushia eivätkä tunnista perunaa

3) einesruokkijat, jotka antavat jälkikasvulleen just sitä mitä helpoiten saa. kiistetään sokerin, kovan rasvan ja lisäaineiden haittavaikutukset.

muakin (2 lapsen äitiä) tunteen tasolla ahdistaa tuollainen ap:n kuvaama meno, vaikka järjellä ymmärränkin, ettei sillä nyt niin väliä ole.

Tosi moni syöttää yksivuotiaista teineihin lapsille ihan kamalaa kuraa. Monen ruokaympyrä koostuu pelkistä eineksistä (kaikki eivät toki ole kovin pahoja, mutta esim. nakit, teolliset lihavalmisteet, pussijutut joissa ei ole kuin suolaa, lisäaineita ja jauhoja yms), sokeroiduista karkeista, muroistaa, jugurteista ja leivonnaisista sekä järkystä määrästä suolaa. mikään ei ole pahaksi (tosin ei musta erityisen hyväksikään) JOSKUS syötynä, mutta kun monet syövät joka päivä näin.

"Mistä sä tiedät mitä jengi kotonaan syö?" Siitä, että annan vuodessa kymmenien ja taas kymmenien perheiden lapsille vanhempien "valmistamaa" ruokaa. Monien perheiden jääkaapissa ei ole muuta kasvista kuin tomaattiketsuppi 1% persikkaa jugurtissa. En voi käsittää, miten joku haluaa syödä joka päivä nakkeja, jauhelihaa, pussiperunamuusia, ranskalaisia, jugurttia, lauantaimakkaraa, cocista, karkkia, kalapuikkoja, valkoisia viljoja, karkkia...

Mulla ei ole vielä lapsia (tässä meni siis loppukin uskottavuus;)), mutta tiedän, että vaikka joskus turvautuisinkin kaupan pinaattilettuihin, niin terveellinen ruoka on mulle isossa arvossa. Ei ole yhtään sen vaikeampaa laittaa lapselle tummaa pastaa tai salaattia tuoreista aineksista kuin valkoista pastaa ja nakkeja ranskalaisilla. Noin niin kuin esimerkiksi.

Muita saman ajatuksen jakavia? Eriävätkin mielipiteet ovat tervetulleita keskusteluun!

8v ei sitä syönyt koska siinä on kasviksia.Ja sama pätee useimpiin ruokiin.

Että minkäs hitto soikoon teet kun EI KELPAA?

Hyvä se on jeesustella kun ei kokemusta ole

Olen hoitanut omat ja myös useita vieraita lapsia, ja totuus on, että vaikka joka aterialla on tarjollavihanneksia, niin osa lapsista oppii niitä syömään usein basta teini-iässä. Jotkut hedelmät onneksi menee ja joku marjakin ehkä menee alas, mutta näistä asioista on helppo puhua, jos ei ole omaa kokemusta tai omistaa lapsen joka syö kaikkea. Näitä lapsia ei ole kohdalleni sattunut yhtään, omat ja hoidokit mukaan lukien.

8v ei sitä syönyt koska siinä on kasviksia.Ja sama pätee useimpiin ruokiin. Että minkäs hitto soikoon teet kun EI KELPAA? Hyvä se on jeesustella kun ei kokemusta ole

Niin me tehtiin.

Jos lapsi ei edes halua maistaa eli pitäisi pakottaa ottamaan sitä suuhun. Miten silloin voi tottua???

Olen seissyt tänään puoli päivää keittiössä ja tehnyt ruokia viikonlopuksi ja pakastettavaksi ja nyt imaisin kyllä palkokasvin syvälle tuon jauhelihan takia!

Tein esim. 5l kattilallisen bolognesekastiketta, jossa toki oli jauhelihaa ja tomaattimurskakin oli tetrasta (hui), mutta siinä on myös useampi sipuli, selleriä, palsternakkaa, porkkanaa jne. Jauhelihanko takia soosi on nyt sitten ravintoarvotonta "mössöä", vai?!?

En mäkään olisi pienenä syönyt noita vihanneksia. Totutelkaa ensi vaikka raalla kaalella, porkkanoilla, kurkulla. Pilkkokaa isoiksi paloiksi pöydälle ja katsokaa onko enää yhtään jäljellä illalla. Syökää itse hyvällä ruokahalulla raakoja ja keitettyjä vihanneksia niin lapset katsoo hyvän esimerkin ja syövat itsekin. Ainoa pakote on että pitää maistaa pieni pala vihannesta ruoka-aikaan. Kun ne ovat esillä joka päivä he kiinnostuvat siitä ja alkavat syödä itsestään ilman minkäänlaista pakottamista. Vanhemmista se on kiinni tämäkin asia.

Olen aina luullut, että se on suunnilleen pelkkää vehnäjauhoa. Valistakaa minua.

Minä olin lapsi 1960-70 -luvuilla ja äiti oli

kotiäiti. Meillä ei todellakaan syöty eineksiä, ei niitä tainnut ollakaan. Sen sijaan saimme kotona tehtyä ruokaa eli makaronia, makaronivelliä, näkkileipämaitoa (= murustettua näkkäriä ja kuumaa maitoa) ja vastaavaa lounaaksi. Päivällinen oli lähes joka päivä perunaa ja ruskeaa kastiketta. Kasviksina oli suolakurkkua, etikkapunajuuria ja puolukkasurvosta. Ja ihan tavallinen lapsiperhe oltiin, kotona ei käytetty edes alkoholia.

Tosi terveellinen ja ravitsevaruokavalio.. :D :D :D HAHAAHAHAHAA!!! Kunnon paskaa!!!!

töissä, mies samoin ja silti olemme pystyneet ruokkimaan perheen itsetehdyllä perusruualla joka päivä. Eineksiä (esim pizza tai mäkkäri) ehkä kerran pari kuukaudessa.



Jos joku väittää että on nopeampaa hakea ruoka Mäkkäristä kuin tehdä itse puhuu paskaa. Meillä mäkkärihaku autolla + odotusaika on yleensä 30 min - siinä ajassa tekee jo tosi herkkuruuann perheelle! Samoin ranskisten ja nakkien paisto uunissa - puolituntia vähintään.



Voisin hyvin luetella vähintään 10 ruokaa jotka valmistuu samassa ajassa alusta loppuun tehtyinä...



Pelkkiä tekosyitä.... rahakaan ei voi olla esteenä sillä oikea ruoka on paljon halvempaa

jotka metsästävät pikkueläimiä, kun muuta ei ole? Ovatko he tyhmiä, välinpitämättömiä ym. kun eivät syö parempaa vaan tyytyvät noihin epämääräisiin proteiinikasoihin, jotka on vielä grillattu karsogeenisesti avotulen päällä?

Olen yksinhuoltaja ja tarvitsen usein hoitoapua. Meillä on varattuna usein jotain valmisruokaa niille päiville, kun hoitaja tulee kotiin. Syödään usein lapsien kanssa viikolla mm; papuja, linssejä, tofua, siemeniä, marjoja, hedelmiä ja välillä myös kalaa. Hoitopäiville varaan aina jotain helppoa.

En ymmärrä, miksi kukaan lapsi vierastaisi kasviksia tai hedelmiä, jos niitä on aina normaalisti ollut tarjolla ruokailun yhteydessä...

meillä kaksi murrosikäistä ja yksi uhmaikäinen, poikia, syövät porkkanoita, banaaneita ym "kaninruokaa" enemmän kuin mielellään, myös ituja, jo 2-vuotias pyytää kaupassa tomaattia ja fetaa tikkarin sijaan. Pizzaa ym meillä saa syödä myös mutta aina on rehutkin kelvanneet. Kyllä se on totuttamiskysymys. Kukaan ei nirsoile minkään suhteen ja terveitä ovat. nimim. kultainen keskitie

on yksipuolinen ja epäterveellinen. Näin se vain on. Ja ei ne epäterveellisen ruokavalion ongelmat heti näy, parinkymmenen vuoden päästä nähdään mikä on terveysitilanne, jos ei edes aikuisena sitten ala syömään terveellisemmin.



Ja ihan kukkupuhetta, että ei ehdi tekemään ruokaa, jos on töissä. Rehellisempää olisi sanoa ihan suoraan, että en viitsi tehdä itse ruokaa, pääsen helpommalla kun ostan eineksi. Mutta samaan lauseeseen voi sitten lisätä, että minua ei kiinnostaa p.....kaakaan lapseni terveys.



Jauhelihassahan ei ole mitään vikaa ruokana, mutta jos perheessä ei liharuokaa misään muussa muodossa syödä koskaan, niin silloin käy väistämättäkin niin, että lapset eivät syö kokolihaa. Tottumuskysymys. Samoin jos lapsi ei tykkään kasviksisita, se johtuu siitä, että niitä ei näy perheen ruokavaliossa, jos olisi aina ollut, niin kyllä lapsikin niitä syö.



Eli uskokaan pois, se että lapsenne ei tykkää kokolihasta, kasviksisita tai vaikkapa kalasta, on ihan oppimisen tulos ja opettajia ovat lasten omat vanhemmat. Turha etsiä vikaa mistää muualta.

syödä kokolihaa? Siis se on sitä samaa lihaa mitä jauheliha, jauhettuna vain. Sama jos valittaisi siitä, että lapset eivät syö kokonaisia porkkanoita, vaikka syövätkin porkkanaraastetta mielellään.



Tässä menee nyt puurot ja vellit sekaisin; se, mikä on ravitsemuksellisesti hyvää ruokaa ja se, että lapsen pitäisi joidenkin aikuisten mielestä syödä ruoka aikuisen mieleisessä muodossa.

Olen kaupassa töissä ja siellä joudun ikäväkseni huomaamaan, että monet lapset saavat käydä päivittäin ostamassa karkkia ja limuja. Varmaan näidenkin vekaroiden mammat kysyttäessä selittäisivät, että kun "tänään on karkkipäivä/kavereita kylässä/mummo antoi kerrankin karkkirahaa/whatever". Ja monet näistä lapsista ovat pulleita, että liekö eineksiä sitten kotona ruokana.