Nytkö hajoaa mieli?

Internetin testeissä minulla on miespuoliset aivot. Nimettömäni on pidempi kuin etusormi.

Olenko aivan piipaa kamaa?

Vähän höhlä tai helpostihöynäytettävä olet vähintään. Älä usko mitään nettitestejä jotka testaavat oletko aivoiltasi (ajatustavoiltasi) mies vai nainen! Ha! Haha! Hahaha! Ja mitä helvetin tekemistä nimettömän pituudella on minkään kanssa!

Sinä olet juuri tasan sitä mitä tunnet olevasi. Tutkaile tuntojasi. Määrittele ja erottele. Tunteesi voivat olla yksi monimutkainen cocktail mutta maistamalla mitä tahansa ruokaa tai juomaa voi tunnistaa ainesosat. Tuo oli siis vertauskuva.

Haluaisitko panna oikein lanteiden voimalla, vyötäröllekiinnitettävän dildon kera, jotain naista, katsoa miten hän vaikeroi nautinnosta?

Googlaapa esim äidin testosteronitason vaikutuksesta lapseen, ja kuinka tämä näkyy sormien pituuksissa.

Ja niin no. Omituisen vapautunut olo on. Mitään en ole kenellekään puhunut. Enkä taida pitkään aikaan puhuakaan, jos koskaan.

ap

Yritä nyt pistää asiat jotenkin kuntoon ennenkuin pimahdat totaalisesti. Kokemuksen pohjalta sanon, että viikon kuluttua olet ihan sekaisin, ja valkotakit hakee sut.

Yritä nyt pistää asiat jotenkin kuntoon ennenkuin pimahdat totaalisesti. Kokemuksen pohjalta sanon, että viikon kuluttua olet ihan sekaisin, ja valkotakit hakee sut.

Mitä seuraavaksi tapahtuu? Mitä mun nyt pitäisi tehdä.

vaiko hyvin feminiininen?

vaiko hyvin feminiininen?

Kun fantasioit, että valkotakit hakee. Suomessa ei kuule ihan pienistä psyk.ongelmista tulla kotoa hakeen. Psyk.polilla saa ruikuttaa päivystyksessä eikä auta vaikka olis yrittänyt itsemurhaa moneen kertaan jne. Hoitoon ei pääse.

Eli toi, että joku tulee hakeen kotoa hoitoon on oikeesti TODELLA himmee harha.

Yritä nyt pistää asiat jotenkin kuntoon ennenkuin pimahdat totaalisesti. Kokemuksen pohjalta sanon, että viikon kuluttua olet ihan sekaisin, ja valkotakit hakee sut.

pötköttelemässä kuopuksen kanssa. Mietin tätä tilannettani. Päädyin siihen, ettei tässä kuinkaan käy, äitivainaani kyllä tulee apuun jos alkaa lipsumaan ote todellisuudesta. Nyt alkoi mietityttämään, ettei tämäkään liene ihan terve tapa ajatella. Vai onko? Missä menee se raja?



ap

Se riippuu. Jos usko entisiin elämään ja henkimaailmaan on vain elämänkatsomukseen liittyvä asia on se normaalia. Se on uskonnollinen vakaumus.



Mutta jos elämänkatsomuksesi on aivan erilainen ja sitten alkaa tulla tällaisia ajatuksia ja jos realiteettisi alkavat olla hukassa niin sitten on aika mennä lääkärin puheille.

Suomessa ei kuule ihan pienistä psyk.ongelmista tulla kotoa hakeen. Psyk.polilla saa ruikuttaa päivystyksessä eikä auta vaikka olis yrittänyt itsemurhaa moneen kertaan jne. Hoitoon ei pääse.

Eli toi, että joku tulee hakeen kotoa hoitoon on oikeesti TODELLA himmee harha.

En ajattele näitä aioita sen ihmeellisemmin normisti. En ole uskovainen, en kuulu kirkkoon. Eli en osaa oikein sano ajattelenko aina näin.



Toisaalta. Aika epäreilua jos hulluudeksi katsotaan joku asia, mikä joillakuilla on aina läsnä elämässään (uskonnollisuus).



Kyllä mä ajattelen, että "sielut" ovat kuolemattomia, ja että tietoisuus on enemmpän kuin se mikä ruumiissamme asuu. Eli siis tokihan esim äitini voi auttaa mua, vaikka on kuollut jo viime vuosisadalla..



Taidan olla ihan kunnossa kuitenkin.



ap

käy vaikka jollain foorumilla jolla käsitellään näitä henkimaailman asioita. Laita hakusanaksi foorumi ja jälleensyntymä, henkinen kasvu, henkimaailman ilmiöitä tms.

Ja juttele niiden kanssa joilla on samoja kokemuksia.

käy vaikka jollain foorumilla jolla käsitellään näitä henkimaailman asioita. Laita hakusanaksi foorumi ja jälleensyntymä, henkinen kasvu, henkimaailman ilmiöitä tms.

Ja juttele niiden kanssa joilla on samoja kokemuksia.

Jos hekin ovat sekaisin?

sulla on oma seksuaalinen identiteetti hakemassa paikkaansa. Et ole pimahtamassa, ellet laske lesboutta (tai jopa transsukupuolisuutta) mielenvikaisuudeksi ;)

kaikki on hyvin. Sun sisältä on löytymässä uusi ihminen ja se olet sinä. Ei sitä tarvitse pelätä.



Haluaisitko siis olla mies? Oletko transsukupuolinen homo? Uskalla puhua asiasta. Teitä on enemmän kuin uskotkaan...

Seksuaali- tai sukupuoli-identiteetin kriisi ei todella ole kriisejä helpoimmasta päästä, mutta puhumalla, ajattelemalla ja ajan kanssa sekin selviää. Kun vain saat oikeanlaisen puhelumppanin, ja niitä löytyy esim. setan foorumeilta.



T: toinen raastavan identiteettikriisin läpi käynyt perheenäiti

Onko ihan oikeasti olemassa transsukupuolisia homoja? Siis tällainen käsite edes?



:O



ap

ja tunnet itsekin olevasi mies vaikka olet syntynyt naiseksi, silloin olet transsukupuolinen homo (jos siis haluat alkaa mieheksi)

sukupuoli ja seksuaalinen identiteetti on kaksi erillistä asiaa.

Onko ihan oikeasti olemassa transsukupuolisia homoja? Siis tällainen käsite edes?

:O

ap

Tämä on nyt täysin mutulla heitettyä juttua (enhän tunne sua ollenkaan) mutta veikkaan, että ajattelet äitiäsi noin, koska tilanne on niin outo ja uusi, että siitä voi olla vaikea alkuun kenellekään puhua, ja siksi ajatteletkin äitiäsi, joka kenties on sinut aina hyväksynyt... Tavallaan toivoisit että hän olisi täällä.

Et ole sekoamassa, vaikka hurjia asioitahan nämä voivat olla silloin kun niiden kanssa ensi kertaa kohtaa.

Voimia, halauksia, rohkeutta, tsemppiä mihin ikinä pohdintasi sinut johtaakin.

Meillä sen kun avioliitto miehen kanssa jatkuu, vaikka se lienee aika erikoinen ratkaisu bi-miehelle ja lesbo-naiselle, jotka kaikkien vuosien jälkeen kuitenkin rakastavat toisiaan omalla tavallaan... Niin, ja lapsetkin ovat tässä.

Suosittelen todella niitä setan foorumeita ja ryhmiäkin, jos tunnet että sieltä saat oikeanlaista keskusteluseuraa.

T: se perheenäiti

Joillakin ihmisillähän tulee ihan aidontuntuisia "muistoja" entisetä elämästä. Onko heilläkin identiteettikriisiä vai vaan henkilokohtainen uskon ajatus budhalaiseen tyyliin.