Meille tulee toinen tyttö! Oon ihan onnesta sekaisin

Meillä ensimmäinen lapsi oli tyttö ja siitä 17v kuluttua viimeinen lapsi myös tyttö.



Heidän väliinsä mahtuu ensimmäisen tytön jälkeen ensin poika ikäerolla isosiskoon 1v 1kk 3p



Kumpikaan ei vielä kävellyt, molemmilla oli vaipat. Molemmat nukkuivat parvekkeellla, pienempi vaunussa toisessa päässä ja isosisko vaunukopassa lattiatasossa toisessa päässä (myöhemmin matkasängyssä)



Kolmas vauva syntyi, poika, kun isosisko oli 4v, seuraava 3v



Vielä jatkettiin poikavauvalla, isosiskon ollessa 7v, hänellä oli kolme pikkuveljeä.



Koskaan raskausaikoina en miettinyt kumpaa sukupuolta tahtoisin, tai mies sen enempää. Siihen aikaan ei käyty edes ultrassa...nykyäänhän saa tietää kumman synnyttää jos haluaa...



Kun viides lapsi ilmoitteli tulostaan, vanhimman ollessa 13v ja neljöä nuorimman 6v, mietin ensi kertaa kumpikohan olisi kiva nyt saada. Vieläkään en osanut varmana päättää, sillä yleensä siihen aikaan pidettiin tärkeämpänä saada terve lapsi, pääasia että on terve..



Kun syynnytin viidennen vauvan, hän oli aivan edellisenä syntyneen näköinen ja kooltaan prikulleen sama painokin. Sanoinkin että vauva oli kuin veljensä; "muotista vedetty" ja kerroin puhelimessa miehellleni syntyneestä pojastamme. Olin ihan varma.



En olllut kuullut mitään vauvan sukupuolesta, ei kai oltu näytetty tai en tuskissani tajunut heti kumman sain...



Vasta - kun kuulin kätilön puhuvan kauempana "jotain" tytöstä, havahduin ja huutelin että on tyttö!



Ja olihan minulla nyt toinen tyttö kolmen pojan lisäksi. Kyyneleet silmissä soitin miehelleni että vauva olikin tyttö, jota en edes ajatellut saavani, kun kolme poikaa oli peräkkäin syntynyt.Ei tyttö tullut mieleenkään mahdolllisuutena...



Aivan ihanasti isot koululaiset ottivat pienen sisaruksen huomioon, hoitajia riitti..



Kun viides lapsi oli 2v 9kk syntyi vielä se viimeinen vauva, isosisko oli 17v kun pikkusisko syntyi.



Nyt oli 3 molempia, poikia ja tyttöjä,½ tusinaa yhteensä.



Näin jälkikäteen voi kertoa miten hyvä asia oli kun sisaruksilla oli toisensa, monessakin mielessä. Leikit ovat aivan pienestä pitäen sujuneet hyvin, ei tarvinnut paljon hakea muualta kavereita, kun serkkujakin oli suht mukavasti.



Meiltä usein kysyttiin jos joku lapsista vois mennä kaveriksi.



Kaikki jo aikuisiksi ehtineet ovat olleet toisilleen tärkeitä, ihanaa kuulla kun ollessamme yhdessä joku heittää - No tulkaa kahville...



Nuorimmat kaksi jäivät vanhempien sisarusten itsenäistyttyä ja muuttaessa pois...mutta onneksi heilla oli toisensa. He ovat tosi hyvät kaverit, kohteliaita tosillleen...harva sisarus sanoo illalla -Hyvää yötä toiselle, meillä näin.



Sisarustensa lapset oavt tosi tärkeitä heille, vievät elokuviin, pulkkamäkeen, hoitavat ja tekevät kaikkea kivaa yhdessä...



Mummolassa on iloista naurua ja tohinaa kun täällä ovat lastenlapset ja "pahnan pohjimmaiset" mummin ilona.

ja suureksi onneksi olikin. Kun rupesin odottaa oli ajatus, että toinen tyttö kiitos. Mutta kun raskaus eteni, alkoi minulle tulla ajatuksia, että entä jos haluaisinkin pojan, ei se niin kauhea asia ole.



Vauva syntyi, se oli poika (mies pettyi suunnattomasti). Meni silti aikaa minullekkin tottua ajatukseen, että minulle syntyi poika.



Nyt 4 vuotta myöhemmin tuo valloittava, kiltti, siistististi leikkiä, kohtelias poika on valloittanut minun sydämen.



Tyttö taas on huithapeli, sotkee kaiken, unohtelee asiat, kiukkuaa minkä kerkeää.



Rakkaita molemmat, mutta on tuo poikani vaan niin ihana pakkaus, mietin miks joskus oli vaikea ajatella että saisin pojan. On se niiiin ihana kaikessa helppoudessaan. Minun pieni vekkuli poikani. ?

nipistelevät toisiaan.

Huomaat kaupassa, että ne tuhlaavat kaikki rahasi meikkeihin ja vaatteisiin.

Eivät ehkä tee kotitöitäkään.

Mulla on 8v. poika joka osaa siivota ripeesti koko meidän asunnon ja kaikki hommat hoituu.

Lisäksi on kauhea shoppailija.

Sitten kun jompikumpi tytöistäsi paljastuu samanlaiseksi huithapeliksi kuin minä olin lapsena, voit vain huokailla että "samahan tuo olisi ollut jos hän olisi ollut poika", samaa äitinikin huokaili. =D

Mulla ei esim. pystynyt pitämään pitkiä hiuksia, kun ne olivat kokoajan pihkassa, purkassa, mudassa, tervassa ja milloin missäkin aineessa. Usein myös pätkin hiuksiani itse, ihan vain kun piti kokeilla että jos sekoittaa ruokasoodaa, limpparia ja kaikkia pesuaineita mitä löysin, niin syövyttääkö ne aineet hiuksen, tai ihan vain siksi että ne olivat typerät. =D



Oi, luokkakuvauspäiviksi hommasin itselleni aina mustansilmän tai arven naamaan, ihan vain äitiä miellyttääkseni. Usein menin kuvauksiin myös niin että hiukset olivat kampaamatta, naama oli likainen ja vaatteet liikuntapussista kaivetut (ihan vain siksi etten halunnut sitä vaaleanpunaista/kirkkaan punaista röyhelöpaitaa päälleni).



Äiti yritti kovasti tehdä niitä "tyttöjenjuttuja" kanssani, mutta luovutti kun eräänä kertana hänen viedessään minua ostoksille karkasin pelisaliin pelaamaan tekkeniä. xD

Taisinpa muuten onnistua silloin myös tappelemaan naapurinpojan kanssa ja taas oli silmä mustana.



Teininä sitten iloisesti kauhistutin äitiäni harrastamalla lumilautailua ja motocrossia. Hetkeksi äiti kerkesi innostumaan kun aloitin hevostallilla käymisen, kunnes kuuli ettei mulla ollut mitään kiinnostusta johonkin kouluratsastukseen vaan kävin ravitallilla ajamassa hevosia.

Nyrkkeilystäkään äiti ei innostunut, mutta luovutti kun karkasin treeneihin. =D



Voi näitä muistoja. Nykyään äidin kanssa voi nauraa noille ja hänkin ihmettelee että jännä kun en ole hänelle sydänkohtausta tai muuta kohtausta ikinä aiheuttanut. Isosiskoni taas oli ja on edelleen juurikin sellainen tyttömäinen tyttö ja toki itsekin olen hiukan "naisellistunut" tyyliltäni, mutta kun avaan suuni, totuus paljastuu. ;D

Meillä tyttö ja poika 4 ikäerolla (7 ja 3). Sujuvasti leikkivät barbeilla, zhu zhu petseillä ym kampaajaa yhdessä. Välillä sit taas pelaavat pelejä, rakentavat junaratoja, ajavat rallia ym. Poika on ihan yhtä innoissaan nukkeleikeistä kuin isosisko aikanaan. Siltikin tyttö on ihka oikea "dramaqueen" ja poitsu sitten taas "dramaking" ja samalla äijä;) Että välillä tapellaankin ihan reilusti! Hauskoja ja ihania molemmat.

Meillä ensimmäinen lapsi oli tyttö ja siitä 17v kuluttua viimeinen lapsi myös tyttö.

Heidän väliinsä mahtuu ensimmäisen tytön jälkeen ensin poika ikäerolla isosiskoon 1v 1kk 3p

Kumpikaan ei vielä kävellyt, molemmilla oli vaipat. Molemmat nukkuivat parvekkeellla, pienempi vaunussa toisessa päässä ja isosisko vaunukopassa lattiatasossa toisessa päässä (myöhemmin matkasängyssä)

Kolmas vauva syntyi, poika, kun isosisko oli 4v, seuraava 3v

Vielä jatkettiin poikavauvalla, isosiskon ollessa 7v, hänellä oli kolme pikkuveljeä.

Koskaan raskausaikoina en miettinyt kumpaa sukupuolta tahtoisin, tai mies sen enempää. Siihen aikaan ei käyty edes ultrassa...nykyäänhän saa tietää kumman synnyttää jos haluaa...

Kun viides lapsi ilmoitteli tulostaan, vanhimman ollessa 13v ja neljöä nuorimman 6v, mietin ensi kertaa kumpikohan olisi kiva nyt saada. Vieläkään en osanut varmana päättää, sillä yleensä siihen aikaan pidettiin tärkeämpänä saada terve lapsi, pääasia että on terve..

Kun syynnytin viidennen vauvan, hän oli aivan edellisenä syntyneen näköinen ja kooltaan prikulleen sama painokin. Sanoinkin että vauva oli kuin veljensä; "muotista vedetty" ja kerroin puhelimessa miehellleni syntyneestä pojastamme. Olin ihan varma.

En olllut kuullut mitään vauvan sukupuolesta, ei kai oltu näytetty tai en tuskissani tajunut heti kumman sain...

Vasta - kun kuulin kätilön puhuvan kauempana "jotain" tytöstä, havahduin ja huutelin että on tyttö!

Ja olihan minulla nyt toinen tyttö kolmen pojan lisäksi. Kyyneleet silmissä soitin miehelleni että vauva olikin tyttö, jota en edes ajatellut saavani, kun kolme poikaa oli peräkkäin syntynyt.Ei tyttö tullut mieleenkään mahdolllisuutena...

Aivan ihanasti isot koululaiset ottivat pienen sisaruksen huomioon, hoitajia riitti..

Kun viides lapsi oli 2v 9kk syntyi vielä se viimeinen vauva, isosisko oli 17v kun pikkusisko syntyi.

Nyt oli 3 molempia, poikia ja tyttöjä,½ tusinaa yhteensä.

Näin jälkikäteen voi kertoa miten hyvä asia oli kun sisaruksilla oli toisensa, monessakin mielessä. Leikit ovat aivan pienestä pitäen sujuneet hyvin, ei tarvinnut paljon hakea muualta kavereita, kun serkkujakin oli suht mukavasti.

Meiltä usein kysyttiin jos joku lapsista vois mennä kaveriksi.

Kaikki jo aikuisiksi ehtineet ovat olleet toisilleen tärkeitä, ihanaa kuulla kun ollessamme yhdessä joku heittää - No tulkaa kahville...

Nuorimmat kaksi jäivät vanhempien sisarusten itsenäistyttyä ja muuttaessa pois...mutta onneksi heilla oli toisensa. He ovat tosi hyvät kaverit, kohteliaita tosillleen...harva sisarus sanoo illalla -Hyvää yötä toiselle, meillä näin.

Sisarustensa lapset oavt tosi tärkeitä heille, vievät elokuviin, pulkkamäkeen, hoitavat ja tekevät kaikkea kivaa yhdessä...

Mummolassa on iloista naurua ja tohinaa kun täällä ovat lastenlapset ja "pahnan pohjimmaiset" mummin ilona.

Meillä ensimmäinen lapsi oli tyttö ja siitä 17v kuluttua viimeinen lapsi myös tyttö.

Heidän väliinsä mahtuu ensimmäisen tytön jälkeen ensin poika ikäerolla isosiskoon 1v 1kk 3p

Kumpikaan ei vielä kävellyt, molemmilla oli vaipat. Molemmat nukkuivat parvekkeellla, pienempi vaunussa toisessa päässä ja isosisko vaunukopassa lattiatasossa toisessa päässä (myöhemmin matkasängyssä)

Kolmas vauva syntyi, poika, kun isosisko oli 4v, seuraava 3v

Vielä jatkettiin poikavauvalla, isosiskon ollessa 7v, hänellä oli kolme pikkuveljeä.

Koskaan raskausaikoina en miettinyt kumpaa sukupuolta tahtoisin, tai mies sen enempää. Siihen aikaan ei käyty edes ultrassa...nykyäänhän saa tietää kumman synnyttää jos haluaa...

Kun viides lapsi ilmoitteli tulostaan, vanhimman ollessa 13v ja neljöä nuorimman 6v, mietin ensi kertaa kumpikohan olisi kiva nyt saada. Vieläkään en osanut varmana päättää, sillä yleensä siihen aikaan pidettiin tärkeämpänä saada terve lapsi, pääasia että on terve..

Kun syynnytin viidennen vauvan, hän oli aivan edellisenä syntyneen näköinen ja kooltaan prikulleen sama painokin. Sanoinkin että vauva oli kuin veljensä; "muotista vedetty" ja kerroin puhelimessa miehellleni syntyneestä pojastamme. Olin ihan varma.

En olllut kuullut mitään vauvan sukupuolesta, ei kai oltu näytetty tai en tuskissani tajunut heti kumman sain...

Vasta - kun kuulin kätilön puhuvan kauempana "jotain" tytöstä, havahduin ja huutelin että on tyttö!

Ja olihan minulla nyt toinen tyttö kolmen pojan lisäksi. Kyyneleet silmissä soitin miehelleni että vauva olikin tyttö, jota en edes ajatellut saavani, kun kolme poikaa oli peräkkäin syntynyt.Ei tyttö tullut mieleenkään mahdolllisuutena...

Aivan ihanasti isot koululaiset ottivat pienen sisaruksen huomioon, hoitajia riitti..

Kun viides lapsi oli 2v 9kk syntyi vielä se viimeinen vauva, isosisko oli 17v kun pikkusisko syntyi.

Nyt oli 3 molempia, poikia ja tyttöjä,½ tusinaa yhteensä.

Näin jälkikäteen voi kertoa miten hyvä asia oli kun sisaruksilla oli toisensa, monessakin mielessä. Leikit ovat aivan pienestä pitäen sujuneet hyvin, ei tarvinnut paljon hakea muualta kavereita, kun serkkujakin oli suht mukavasti.

Meiltä usein kysyttiin jos joku lapsista vois mennä kaveriksi.

Kaikki jo aikuisiksi ehtineet ovat olleet toisilleen tärkeitä, ihanaa kuulla kun ollessamme yhdessä joku heittää - No tulkaa kahville...

Nuorimmat kaksi jäivät vanhempien sisarusten itsenäistyttyä ja muuttaessa pois...mutta onneksi heilla oli toisensa. He ovat tosi hyvät kaverit, kohteliaita tosillleen...harva sisarus sanoo illalla -Hyvää yötä toiselle, meillä näin.

Sisarustensa lapset oavt tosi tärkeitä heille, vievät elokuviin, pulkkamäkeen, hoitavat ja tekevät kaikkea kivaa yhdessä...

Mummolassa on iloista naurua ja tohinaa kun täällä ovat lastenlapset ja "pahnan pohjimmaiset" mummin ilona.

Meillä ensimmäinen lapsi oli tyttö ja siitä 17v kuluttua viimeinen lapsi myös tyttö.

Heidän väliinsä mahtuu ensimmäisen tytön jälkeen ensin poika ikäerolla isosiskoon 1v 1kk 3p

Kumpikaan ei vielä kävellyt, molemmilla oli vaipat. Molemmat nukkuivat parvekkeellla, pienempi vaunussa toisessa päässä ja isosisko vaunukopassa lattiatasossa toisessa päässä (myöhemmin matkasängyssä)

Kolmas vauva syntyi, poika, kun isosisko oli 4v, seuraava 3v

Vielä jatkettiin poikavauvalla, isosiskon ollessa 7v, hänellä oli kolme pikkuveljeä.

Koskaan raskausaikoina en miettinyt kumpaa sukupuolta tahtoisin, tai mies sen enempää. Siihen aikaan ei käyty edes ultrassa...nykyäänhän saa tietää kumman synnyttää jos haluaa...

Kun viides lapsi ilmoitteli tulostaan, vanhimman ollessa 13v ja neljöä nuorimman 6v, mietin ensi kertaa kumpikohan olisi kiva nyt saada. Vieläkään en osanut varmana päättää, sillä yleensä siihen aikaan pidettiin tärkeämpänä saada terve lapsi, pääasia että on terve..

Kun syynnytin viidennen vauvan, hän oli aivan edellisenä syntyneen näköinen ja kooltaan prikulleen sama painokin. Sanoinkin että vauva oli kuin veljensä; "muotista vedetty" ja kerroin puhelimessa miehellleni syntyneestä pojastamme. Olin ihan varma.

En olllut kuullut mitään vauvan sukupuolesta, ei kai oltu näytetty tai en tuskissani tajunut heti kumman sain...

Vasta - kun kuulin kätilön puhuvan kauempana "jotain" tytöstä, havahduin ja huutelin että on tyttö!

Ja olihan minulla nyt toinen tyttö kolmen pojan lisäksi. Kyyneleet silmissä soitin miehelleni että vauva olikin tyttö, jota en edes ajatellut saavani, kun kolme poikaa oli peräkkäin syntynyt.Ei tyttö tullut mieleenkään mahdolllisuutena...

Aivan ihanasti isot koululaiset ottivat pienen sisaruksen huomioon, hoitajia riitti..

Kun viides lapsi oli 2v 9kk syntyi vielä se viimeinen vauva, isosisko oli 17v kun pikkusisko syntyi.

Nyt oli 3 molempia, poikia ja tyttöjä,½ tusinaa yhteensä.

Näin jälkikäteen voi kertoa miten hyvä asia oli kun sisaruksilla oli toisensa, monessakin mielessä. Leikit ovat aivan pienestä pitäen sujuneet hyvin, ei tarvinnut paljon hakea muualta kavereita, kun serkkujakin oli suht mukavasti.

Meiltä usein kysyttiin jos joku lapsista vois mennä kaveriksi.

Kaikki jo aikuisiksi ehtineet ovat olleet toisilleen tärkeitä, ihanaa kuulla kun ollessamme yhdessä joku heittää - No tulkaa kahville...

Nuorimmat kaksi jäivät vanhempien sisarusten itsenäistyttyä ja muuttaessa pois...mutta onneksi heilla oli toisensa. He ovat tosi hyvät kaverit, kohteliaita tosillleen...harva sisarus sanoo illalla -Hyvää yötä toiselle, meillä näin.

Sisarustensa lapset oavt tosi tärkeitä heille, vievät elokuviin, pulkkamäkeen, hoitavat ja tekevät kaikkea kivaa yhdessä...

Mummolassa on iloista naurua ja tohinaa kun täällä ovat lastenlapset ja "pahnan pohjimmaiset" mummin ilona.

Poikien kanssa on paljon mutkattomampaa.

Ihanko totta ajattelutapasi ja elämäsi ovat näin yksinkertaisia. Toisaalta, yksinkertaiselle ihmiselle sopivaa. Lapsesikin taitavat olla aika yksinkertaisia. :-) Et taida oikein olla sopiva äiti tyttärellesi?

Tv. erittäin onnellinen kolmen pojan ja yhden tytön (kuopus) äiti

äidit joilla on kumpaakin sukupuolta olevia lapsia, diassa sitä toista.



Ettekö oikeesti tajua mitä lapsillenne teette, kun noin toimitte?! Vai ettekö välitä? Vaikka ette noita asioita ääneen kotona sanois, niin kyllä ne vaan käytöksestä valitettavasti paistaa läpi..



Ap:lle onnea tytöistä, mutta muistathan et se ultra ei oo sata prosenttisen varma? ;)

unohtui isän osuus, onko kuvioissa mukana vai sivuseikka.

Poikien kanssa on paljon mutkattomampaa.

Poikien kanssa on paljon mutkattomampaa.

Ihanko totta ajattelutapasi ja elämäsi ovat näin yksinkertaisia. Toisaalta, yksinkertaiselle ihmiselle sopivaa. Lapsesikin taitavat olla aika yksinkertaisia. :-)

Et taida oikein olla sopiva äiti tyttärellesi?

Sori vaan, mutta hyi helvetti mikä juttu. Jotkut ihmiset vaan tarvitsee ympärilleen väkeä, jotta ei tarvitse kohdata itseään. "pahnan pohjimmaiset" = oksennus

[quote author="Vierailija" time="25.10.2012 klo 16:18"]

Meillä ensimmäinen lapsi oli tyttö ja siitä 17v kuluttua viimeinen lapsi myös tyttö.

Heidän väliinsä mahtuu ensimmäisen tytön jälkeen ensin poika ikäerolla isosiskoon 1v 1kk 3p

Kumpikaan ei vielä kävellyt, molemmilla oli vaipat. Molemmat nukkuivat parvekkeellla, pienempi vaunussa toisessa päässä ja isosisko vaunukopassa lattiatasossa toisessa päässä (myöhemmin matkasängyssä)

Kolmas vauva syntyi, poika, kun isosisko oli 4v, seuraava 3v

Vielä jatkettiin poikavauvalla, isosiskon ollessa 7v, hänellä oli kolme pikkuveljeä.

Koskaan raskausaikoina en miettinyt kumpaa sukupuolta tahtoisin, tai mies sen enempää. Siihen aikaan ei käyty edes ultrassa...nykyäänhän saa tietää kumman synnyttää jos haluaa...

Kun viides lapsi ilmoitteli tulostaan, vanhimman ollessa 13v ja neljöä nuorimman 6v, mietin ensi kertaa kumpikohan olisi kiva nyt saada. Vieläkään en osanut varmana päättää, sillä yleensä siihen aikaan pidettiin tärkeämpänä saada terve lapsi, pääasia että on terve..

Kun syynnytin viidennen vauvan, hän oli aivan edellisenä syntyneen näköinen ja kooltaan prikulleen sama painokin. Sanoinkin että vauva oli kuin veljensä; "muotista vedetty" ja kerroin puhelimessa miehellleni syntyneestä pojastamme. Olin ihan varma.

En olllut kuullut mitään vauvan sukupuolesta, ei kai oltu näytetty tai en tuskissani tajunut heti kumman sain...

Vasta - kun kuulin kätilön puhuvan kauempana "jotain" tytöstä, havahduin ja huutelin että on tyttö!

Ja olihan minulla nyt toinen tyttö kolmen pojan lisäksi. Kyyneleet silmissä soitin miehelleni että vauva olikin tyttö, jota en edes ajatellut saavani, kun kolme poikaa oli peräkkäin syntynyt.Ei tyttö tullut mieleenkään mahdolllisuutena...

Aivan ihanasti isot koululaiset ottivat pienen sisaruksen huomioon, hoitajia riitti..

Kun viides lapsi oli 2v 9kk syntyi vielä se viimeinen vauva, isosisko oli 17v kun pikkusisko syntyi.

Nyt oli 3 molempia, poikia ja tyttöjä,½ tusinaa yhteensä.

Näin jälkikäteen voi kertoa miten hyvä asia oli kun sisaruksilla oli toisensa, monessakin mielessä. Leikit ovat aivan pienestä pitäen sujuneet hyvin, ei tarvinnut paljon hakea muualta kavereita, kun serkkujakin oli suht mukavasti.

Meiltä usein kysyttiin jos joku lapsista vois mennä kaveriksi.

Kaikki jo aikuisiksi ehtineet ovat olleet toisilleen tärkeitä, ihanaa kuulla kun ollessamme yhdessä joku heittää - No tulkaa kahville...

Nuorimmat kaksi jäivät vanhempien sisarusten itsenäistyttyä ja muuttaessa pois...mutta onneksi heilla oli toisensa. He ovat tosi hyvät kaverit, kohteliaita tosillleen...harva sisarus sanoo illalla -Hyvää yötä toiselle, meillä näin.

Sisarustensa lapset oavt tosi tärkeitä heille, vievät elokuviin, pulkkamäkeen, hoitavat ja tekevät kaikkea kivaa yhdessä...

Mummolassa on iloista naurua ja tohinaa kun täällä ovat lastenlapset ja "pahnan pohjimmaiset" mummin ilona.

Mutta mikäli totta niin onnea :)

Meilläkin on kaksi tyttöä, neljän vuoden ikäerolla kylläkin. Salaa ehkä toivoin toisestakin tyttöä, toki poika olisi ollut yhtä tervetullut. Mutta olin aivan onnessani kun sain tietää, että toinenkin on tyttö. Tytöt ovat olleet toisen syntymästä asti läheisiä, isosisko on hoivannut pienempää jne. ja nyt kun tytöt ovat jo 7- ja 3-vuotiaat, on tosiaan aivan mahtavaa tehdä kaikenlaisia tyttöjen juttuja yhdessä!



Monet sanovat "vitsaillen", että pitäähän teidän se poikakin tehdä, mutta jos meille kolmas lapsi tulisi, melkein toivoisin senkin olevan tyttö. :)

Monet sanovat "vitsaillen", että pitäähän teidän se poikakin tehdä, mutta jos meille kolmas lapsi tulisi, melkein toivoisin senkin olevan tyttö. :)

Minäkin toivoin toisesta poikaa. Ikäeroa 2,5 v. ja veljekset, nyt 2,5 ja 5 touhuavat jatkuvasti yhdessä. Meille ei kolmatta tule, mutta jos tulisin, olisin erittäin onnellinen, jos sekin olisi poikaa.

Veikkaan, että jos esikoinen olisi ollut tyttö, olisin toivonut toisestakin tyttöä.

Tuntuu että tämä on unelmien täyttymys. Kaksi tyttöä aika pienellä ikäerolla. Sitten ne leikkivät kiltisti yhdessä ja meillä on rauhallista ja siistiä ja mukavaa. Vanhemmiten osallistuvat kotitöihin ja saadaan tehdä porukalla kaikkia kivoja naisten juttuja. Oon niin onnellinen!

Mutta miksi korostat niin paljon sukupuolta?