Lue keskustelun säännöt.
Kyllä mun kelpaa :)
25.10.2012 |
Mitä enemmän luen näitä kirjoituksia, sitä onnellisempi olen. Mulla on hyvä puoliso, Kiva 300m2 omakotitalo. Kotirouvan elämää vietän, hoidan lapset ja eläimet. Mies maksaa kaiken ja antaa viel rinnakkais kortin pankkikorttiin. Omaa omaisuuttakin on ihan mukavasti. Ihanat sukulaiset ja aina tarvittaessa saan lapset hoitoon. Parisuhde kukoistaa ja elämä muutenki hymyilee. Velkaakaan ei juurikaan ole (alle 50 000e) Kaiken paras juttu on luojan suomat terveet lapset.
Kiitos ku sain hehkuttaa!
Kommentit (7)
Ihana kuulla että olet onnellinen, muista ettei se todellakaan ole itsestäänselvyys. Kohtele läheisiäsi rakkaudella ja kunnioituksella, äläkä ylpisty hyvästä kohtalostasi, ja toivon että onnesi kestää :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos olisit onnellinen, ei sulla olisi mitään tarvetta julistaa sitä. Todellisuudessa sun miehes on susiruma ja sillä tosi pikkanen kulli. Mä tiedän!
Onhan elämässä ollu vaikka mitä myrskyä. Eli helpolla ei ole tähän tilanteeseen tarvottu. Tiedän mitä on olla pa, tiedän miltä vaikea ero tuntuu, tiedän myös miten lähisukulaisen kuolema vaikuttaa. Kaikesta ollaan selvitty. Löysyn nykyisen puolisoni ihan sattumalta. Olin töissä ja sieltä hän minut bongas. Osaan siis olla kiitollinen siitä mitä on. Vaikka ehkä kirjotuksen perusteella saa kuvan hienohelmasta kalliissa autossa ja vaateis, sitä emme ole. Tykkään kierättää ja hankin todella paljon tavaraa ja vaateita kirpikseltä. Lapsille sieltä löytää 20e pussillisen uuden veroisia vaateita. Voin myös kertoo ettemme ole mitään korkeesti opiskelleita vaikka puoliso todella hyvin tienaa, itsekkin menisin töihin jos se olisi mahdollista.
Haluan tällä jollain erikoisella tapaa kertoa teille, kaikesta p*skasta voi nousta, kaikki riippuu itsestä
vähintään jokatoisen palstalaisen todellisuutta???
Ja sit on vielä ne, joilla on velaton talo ja pari sijoitusasuntoa ja osakesalkku
siihen asti kunnes alkoi tuo perijenkkiläinen "kaikki riippuu itsestä" -mantra. Kukaan ei sanoisi noin jos omalle kohdalle olisi osunut vaikeaa sairautta, työkyvyttömyyttä, köyhyyttä tms. mihin tosiaan ei ole voinut itse vaikuttaa.
Mutta noin muuten, on tietysti ihan kiva että joillain menee tässä maassa hyvinkin. Itse kannan kuitenkin enemmän huolta niiden puolesta, keillä menee huonosti. Heistä pitäisi puhua enemmän kuin varakkaista hyväosaisista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiva kun jollain menee hyvin.. Luulen että tämä ketju jää varsin lyhyeksi. Ei ihmisiä kiinnosta toisten onnellisuus, kun sitten ovat kateita ja oma elämä tuntuu entistä kurjemmalta.
Murhenäytelmät vetää yleisöä, koska sitten oma elämä tuntuukin ihan mukavalta.
Olet varmaan itekkin tajunnut olevasi varsin onnekas kun olet lukenut täälä vauvapalstalla muiden murheista: kuolemasta, veloista, eroista, pettämisestä jne.
Mutta kyllä me kaikki kärsitään joskus elämässä, jotkut vaan rankemmin kun toiset!