Lue keskustelun säännöt.
Nakit leikattava ihan tismalleen, juuston peitettävä koko leipäpala...onko normaalia 4v:lle?
24.10.2012 |
Mun 4v poika on aina ollut kovin tarkka, että asiat on niin kuin niiden hänen mielestään kuuluu olla. Jo vauvana ei suostunut syömään ruokaa, jos siinä oli väärä koostumus. Ainoastaan täysin sileät soseet ja aivan selvät, erilliset palaset meni, siltä väliltä (karkeammat soseet tai kastikkeet, joissa sattumia) ei mennyt ollenkaan. Ruokailun kanssa on aina ollut hankalaa, hän on todella nirso. Nyt kuitenkin viimeisen vuoden aikana tuntuu, että nämä hankaluudet ruokailun suhteen on pahentuneet. Hän syö kyllä yhtä monia ruoka-aineita kuin aiemminkin, jopa vähän useampia, mutta niiden ulkonäkövaatimukset käy hermoille! Mun täytyy leikata pojan nakkipalat aivan tasan tarkalleen siisteiksi, jos yhtään kuorta repsottaa missään reunassa, hän ei voi syödä sellaista viallista nakkia. Eikä korjausyritykset kelpaa. Myöskään kurkut ei enää mene muuta kuin kuorittuina (tarkkaan) ja tasapaksuiksi ympyräviipaleiksi leikattuina. Ja leipäviipaleen pitää olla kokonainen, jos joku nurkka pääsee lohkeamaan, poika saa itkukohtauksen eikä syö palaakaan. Ja juuston täytyy peittää leipäpalanen ihan jetsulleen. Onko tämä normaalia, että neljävuotiaana lapset on näin tarkkoja? Vai onko pojalla nyt joku psyk sairaus nostamassa päätään esiin? Muuten hän on ihan tavallinen, tosin melko herkkä ja ujo poika.
Kommentit (26)
Mä opettaisin pojan käyttämään veistä kurkkujen ja nakkien leikkaamiseen itse ja päällystämään leipänsäkin itse. Lopeta se palvelu, ei tosta mitään hyvää seuraa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pakko-oireinen häiriö on ahdistuneisuushäiriöiksi luokiteltu oireyhtymä, jossa pääasiallisina oireina ovat mieleen pakolla tunkeutuvat ajatukset sekä toiminnot, joita ihminen joutuu pakonomaisesti suorittamaan. Pakko-oireisesta häiriöstä on kyse silloin, kun oireet ovat toistuvia ja jatkuvia ja ne aiheuttavat merkittävää ahdistusta tai kärsimystä. Pakko-oireista häiriötä luonnehtii myös pakollisten ajatusten ja toimintojen liiallisuus ja epärealistisuus.
Yleisimpiä pakkoajatuksia ovat likaantumisen pelko, tartunnan saamisen pelko, pakonomainen epäily sekä symmetrian tarve. Ihminen saattaa jatkuvasti pelätä likaantuvansa tai saavansa jonkin tarttuvan taudin. Hän saattaa myös epäillä jatkuvasti aiheuttavansa jonkin vakavan vahingon, esimerkiksi tulipalon.
Symmetrian tarpeesta kärsivä ihminen taas haluaa, että esineet ovat tietyssä järjestyksessä tai että asiat tapahtuvat tietyssä järjestyksessä, muuten hän ahdistuu. Pakkoajatukset voivat olla myös jatkuvaa huolta omasta terveydestä, tiettyjen sanojen pakonomaista toistelua tai seksuaalisuuteen liittyviä, väkisin mieleen tunkevia ahdistavia mielikuvia tai ajatuksia.
Tavallisimpia pakkotoimintoja ovat tarkistaminen ja peseminen. Pakko-oireisesta häiriöstä kärsivä saattaa esimerkiksi tarkistaa kymmeniä kertoja, että kahvinkeitin on pois päältä. Myös usein toistuva peseytyminen, esimerkiksi käsien erittäin usein toistuva pesu tai muu epätavallisen usein toistuva peseytyminen ovat tavallisia pakkotoimintoja. Joskus peseytymiseen liittyy pitkiä ja monimutkaisia rituaaleja, jotka on pakko suorittaa tietyssä järjestyksessä. Pakko-oireista kärsivä ajattelee, että jos hän jättää toteuttamatta pakkotoiminnot, tapahtuu jotain pahaa.
Mä opettaisin pojan käyttämään veistä kurkkujen ja nakkien leikkaamiseen itse ja päällystämään leipänsäkin itse. Lopeta se palvelu, ei tosta mitään hyvää seuraa.
Poika oppii, että kaiken saa just siten miten haluaa ja sit jos ei saa niin voi sit kiukutella ja tapella. Jos olet poikasi kotiorjana noinkin antaumuksellisesti, niin tulet olemaan vaikeuksissa viimeistään teini-iässä.
Lopeta se passaaminen ja sano, että jos ruoka ei kelpaa niin sitä ei ole pakko syödä.
meillä poika tuonikäisenä oli hyvinkin tarkka siitä, että lautasella eri ruoka-aineet eivät saaneet koskettaa toisiaan. Nyt on jo oppinut siitä pois, onneksi.
"omituisuuksia"? Esim. ääni-, valo- tai kosketusherkkyyttä, vaikeuksia siirtymätilanteissa..?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei mielellään syö esim. kastikkeita, vaan ruoka-aineet erikseen ja omissa sektoreissaan. Teen silti viikottain myös niitä inhokkiruokia, on sitten syömättä (syö kasvikset ja maistaa kehoituksesta kaikkea muuta haarukallisen). Toisaalta meillä on usein sellaista ruokaa, joka on helppo laittaa erikseen lautaselle joten eipä tuo ole iso vaiva. Lapsi ei vaadi erityispalvelua noin muuten, joten olen vähän antanut tässä periksi.
Nuorempana söi murot ja maidon erikseen jne.
meillä poika tuonikäisenä oli hyvinkin tarkka siitä, että lautasella eri ruoka-aineet eivät saaneet koskettaa toisiaan. Nyt on jo oppinut siitä pois, onneksi.
meilläkin esikoistytön kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
meillä poika tuonikäisenä oli hyvinkin tarkka siitä, että lautasella eri ruoka-aineet eivät saaneet koskettaa toisiaan. Nyt on jo oppinut siitä pois, onneksi.
Omalla tytölläni todettiin 4-vuotiaana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
nyt kuitenkaan. Toivoin, että olisi tullut enimmäkseen vastauksia, että joo, meidän lapsi oli tuollainen tuossa iässä ja ihan normaali! Eikö tietty tarkkuus ja pieni pakkomielteisyys kuulu johonkin kehitysvaiheeseen?
Poika on selvästi tavallista herkempi koville äänille, etenkin suhiseville. Meillä on joskus hänellä kuulosuojaimet käytössä, mutta ei haittaa normaalia elämää. Muuten en ole huomannut aisteissa mitään erikoista. Ja sosiaalinenkin on ainakin jonkin verran, päiväkodissa leikkii joka päivä muiden kanssa. Tosin omaa parasta kaveria ei vielä ole ja hän tapaa rikkoa muiden rakentamia leikkejä usein. Kehittyi kielellisesti tosi aikaisin ja sanavarasto on laaja. On hyvin kiinnostunut luonnonilmiöistä, maapallon historiasta, ihmisen fysiologiasta ym ja osaa paljon tuollaisiin juttuihin liittyviä faktoja. Saan aina selitellä äänennopeudesta, painovoimasta ja sellaisista :)
ap
Mä opettaisin pojan käyttämään veistä kurkkujen ja nakkien leikkaamiseen itse ja päällystämään leipänsäkin itse. Lopeta se palvelu, ei tosta mitään hyvää seuraa.
Poika oppii, että kaiken saa just siten miten haluaa ja sit jos ei saa niin voi sit kiukutella ja tapella. Jos olet poikasi kotiorjana noinkin antaumuksellisesti, niin tulet olemaan vaikeuksissa viimeistään teini-iässä.
Lopeta se passaaminen ja sano, että jos ruoka ei kelpaa niin sitä ei ole pakko syödä.
Jos ruoka ei ole "kelvollista", hän jättää syömättä ja on sitten vaikka monta päivää lähes syömättä. On niin pieni vielä, etten halua kiusata häntä niin. Itse paloittelua on opeteltu, muttei se suju vielä tarpeeksi hyvin.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
taivutukset on kyllä todella kohdillaan tuon ikäisen puheeksi. Joten vähän sinne päin kyllä.
ap
AS-henkilöillä on yleensä yksi tai useampi harrastus tai erityiskiinnostuksen kohde eli "ekko", jolle he pyrkivät omistautumaan. Tähän erityisharrastukseen liittyy tyypillisesti laajaa tiedonhankintaa kiinnostavaksi tai tärkeäksi koetusta aiheesta tai aihepiiristä. Usein nämä mielenkiinnonkohteet liittyvät humanistisiin tai luonnontieteisiin. Erityismielenkiinnonkohde voi ilmetä myös keräilyharrastuksena tai jonain järjestelmällisenä ilmiönä tai harrastuksena, kuten šakkina tai taistelulajina.
Erityiskiinnostuksen kohteet saattavat vaihdella pidemmällä aikavälillä jonkin verran, mutta intensiivisyys on aina huomattavan voimakasta. Harrastukset saattavat joissain tapauksissa kehittyä jopa pakkomielteisiksi.
Asperger-ihmisistä etenkin nuoret pojat esitelmöivät usein turhankin laveasti erityiskiinnostuksensa kohteista ilman, että huomaavat pitkästyttävänsä muita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
eivät saa koskea lautasella toisiinsa. Ihan normaali 18v se nykyään on.
Nuorin on aina ollut huono syömään ja tosi tarkka tietyissä jutuissa, nyt 9-vuotiaana jo homma helpottaa ja koko ajan laajenee ruoka-aineet mitä maistaa/syö ja enää ei ole niin tarkkaa se voin sijainti leivän päällä ;)
Kuunteli aidosti kiinnostuneena, kun sukulaisensa kertoi hoitajantyöstään ja siihen liittyvistä tehtävistään. Ei siis mitään "sitten täti ottaa verinäytteen" vaan immunlogiaa ym. :D Tarkoitus oli pistää lapsen pää pyörälle, mutta siinä kävikin toistepäin: sukulainen jäi suu auki, kun lapsi alkoi oppimaan niitä juttuja kertomusten edetessä...
Katsoo mielellään Olipa kerran-sarjaa ja usein heittelee tietoiskuja suht tuntemattomillekin aikuisille, jos nämä juttusille sattuvat. Hänelle voi oikeasti selittää mm. terveyteen liittyvät asiat kuten kouluikäiselle, ymmärtää ne paremmin kuin ns. ikätasoiset selitykset ja huomaa kyllä, jos jutussa on epäloogisuuksia.
olla leipä voideltu ihan joka kohdasta ja ihan tasaisesti, ei mitään margariinipaakkuja. Niin ja jogurttipurkki piti avata siten, ettei kantta jäänyt yhtään purkin reunaan, ei edes siihen muovireunaan. Ja ihan normaali musta on tullut, tiukat vaatimukset on laantuneet vuosien varrella.
Kuunteli aidosti kiinnostuneena, kun sukulaisensa kertoi hoitajantyöstään ja siihen liittyvistä tehtävistään. Ei siis mitään "sitten täti ottaa verinäytteen" vaan immunlogiaa ym. :D Tarkoitus oli pistää lapsen pää pyörälle, mutta siinä kävikin toistepäin: sukulainen jäi suu auki, kun lapsi alkoi oppimaan niitä juttuja kertomusten edetessä...
Katsoo mielellään Olipa kerran-sarjaa ja usein heittelee tietoiskuja suht tuntemattomillekin aikuisille, jos nämä juttusille sattuvat. Hänelle voi oikeasti selittää mm. terveyteen liittyvät asiat kuten kouluikäiselle, ymmärtää ne paremmin kuin ns. ikätasoiset selitykset ja huomaa kyllä, jos jutussa on epäloogisuuksia.
Onko jotain isompia ongelmia ollut, vai miksi lähditte tutkimuksiin?
Kun kuulostaa tosi samanlaiselta todellakin kuin tuo oma poika :) Meilläkin se Olipa kerran on suosikki ja eri verisolujen toiminta ja tehtävät on hallussa! Mutta tosiaan, ainoa ongelma meillä on tämä ruokapuoli, muuten sujuu minusta ihan hyvin ja 4v neuvolassakin kaikki testit ok.
ap
Kuunteli aidosti kiinnostuneena, kun sukulaisensa kertoi hoitajantyöstään ja siihen liittyvistä tehtävistään. Ei siis mitään "sitten täti ottaa verinäytteen" vaan immunlogiaa ym. :D Tarkoitus oli pistää lapsen pää pyörälle, mutta siinä kävikin toistepäin: sukulainen jäi suu auki, kun lapsi alkoi oppimaan niitä juttuja kertomusten edetessä...
Katsoo mielellään Olipa kerran-sarjaa ja usein heittelee tietoiskuja suht tuntemattomillekin aikuisille, jos nämä juttusille sattuvat. Hänelle voi oikeasti selittää mm. terveyteen liittyvät asiat kuten kouluikäiselle, ymmärtää ne paremmin kuin ns. ikätasoiset selitykset ja huomaa kyllä, jos jutussa on epäloogisuuksia.
Onko jotain isompia ongelmia ollut, vai miksi lähditte tutkimuksiin?
Kun kuulostaa tosi samanlaiselta todellakin kuin tuo oma poika :) Meilläkin se Olipa kerran on suosikki ja eri verisolujen toiminta ja tehtävät on hallussa! Mutta tosiaan, ainoa ongelma meillä on tämä ruokapuoli, muuten sujuu minusta ihan hyvin ja 4v neuvolassakin kaikki testit ok.
ap
Olipa kerran elämä tietoineen kuin dinosaurukset ja usko pois että se on ihan normaalia.
Kuulostaa ihan samanlaiselta kuin itse olin lapsena. Tykkäsin symmetriasta ja tykkään kyllä edelleenkin. Lapsena kauhistelin, kun kaveri laittoi voita leivän päälle vain keskelle, eikä ulotanut reunalle asti. Nykyisinkin pyrin mm. pitsat täyttämään aika symmetrisesti. Tuon lisäksi minulla ei ole ollut mitään muuta "kompulsiivista" käyttäytymistä kuin se, että joskus varmistin aina kaksi kertaa, että ovi meni lukkoon. Ja kaikessa muussa olen aika huithapeli, tai ainakin suht. normaali. :)
Eli älä ryntää heti tekemään mitään johtopäätöksiä tuollaisesta asiasta. Todennäköisesti lapsesi on ihan tavallinen.
laitoin ekaluokalla 7-vuotiaana -82 näkkärin päälle aamupala-juuston koulussa siten, että leikoin sen sopivasti, jolloin se täytti leivän tarkasti. Juuston pinta-ala sopi täysin näkkäriin.