Miten se elämänmuutos tehdään? Voi aaargh...
Miksi se on ajatuksen tasolla niin helppoa ja miksi niin vaikea toteuttaa? Miksi tämä hetkellinen motivaatio ei kanna iltaa pidemmälle? Haluan laihduttaa 10 kg, haluan aloittaa liikuntaharrastuksen, haluan hitto vie käydä edes joka päivä lenkillä! En halua tissutella joka viikonloppu, haluan olla virkeä ja energinen. Haluan juoda 2 litraa vettä päivässä ja jumpata säännöllisesti ilolihaksiani, haluan lukea enemmän enkä möllöttää telkkarin ääressä viltin alla iltaisin.
Nyt tuntuu, että kaikki tuo voima on minussa. Minä pystyn siihen, yes we can! Ihan hetkenä minä hyvänsä kumoan tuon päivän pöydällä seisseen vesikannun tyhjäksi ja alan jo sillä, pienillä jutuilla katsokaas. Seuraavaksi teen lantionpohjalihaksilla hissiliikkeitä, jännitän ja rentoutan, juuri kuin olen lukenut että pitää tehdä. Siitä se lähtee, ai että. Any minute now...
Mutta hitto, kun ei se lähde edes noista pienistä jutuista, niin miten ne isot koskaan muuttuisi? =/ Miksi teen jotain, jonka seurauksena vain inhoan enemmän? Mistä saisin sen lopullisen potkaisun sen rajan yli, että mä vaan alan toteuttaa niitä juttuja, joita haluan??
Mikään noista ei ole ylivoimaista, ja kaikki niistä tekisivät minusta itselleni miellyttävämmän ihmisen. Tiedän, että olisin jaksavampi ja tyytyväisempi, kun lähtisin lenkille enkä jäisi, edes menisi sinne viltin alle. Tämä voisi olla se päivä, kun tekisin sen lopullisen päätöksen... mutta ei se silti ole.
Joskus en tykkää siitä ihmisestä, joka olen. Huoh.
/purkautuminen loppuu
Kommentit (26)
mulla on enemmänkin ylimääräistä, kuin tuo 10 kg. helpointa laihdutus on varmaan, kun sitä ylim. ei ole kovin paljon. mitä enempi, sitä vaikeampaa, oiskohan näin? tsemppiä meille molemmille :)
Itse olen taas ajatellut, että "eihän tässä vielä mitään hätää ole, kun on vasta x määrä kiloja ylimääräisenä"... Eli ei se helppoa ole lähteä niitäkään pudottamaan. =/ Mun muutos alkoi kuitenkin eilen, tästä nimenomaisesta ketjusta. Selitin itseni hengästyksiin asti ja päätin lopettaa sen. Lähdetkö mukaan tekoihin...? ;)
ap
Pitäisi laihduttaa n. 10 kiloa, liikkua enemmän ja jättää herkut pois. Mutta mutta kun sitä on niin mukavuudenhaluinen:). Liikuntaan ei mulla oikeasti OLE aikaa... Mies on töissä iltaisin, joten olen yksin lasten kanssa. Lasten kanssa liikkuminen ei ole mulle riittävän tehokasta. Vielä ei heitä voi jättää jotta voisin lähteä esim. salille. Syödä yritän jo paremmin, esim. olen jättänyt kaikki herkut pois arkisin. Luulen että sillä voi tulla tuloksia pitkällä tähtäimellä! Joskus sallin itselleni vähän suklaata iltaisin telkkua kun katselen:). Pitäähän elämästä saada nauttiakin! Ajattelen vain niin että saisin nauttia enemmän jos esim. kuntoilisin ahkerammin...
Tosin, mulla on aikaakin, joten minä se vasta laiska olen... =D Hyvä että olet onnistunut jättämään arkiherkut, olen pyrkinyt samaan, mutta kun ei sekään mitään tulosta tunnu tuovan. Yritän nyt opetella ajattelemaan, että vaikka en ole sen seurauksena laihtunut, ehkä se on kuitenkin syy siihen, etten ole tämän enempää lihonut.
ap
Jos lopetat sen, voit aloittaa nuo kaikki muut. Alkoholin käyttö lihottaa, masentaa ja väsyttää. Nämä taitaa olla sinun ongelmiasi. Ensi viikonloppuna et ota tippaakaan ja katso, millainen on olo maanantaina. Saatat yllättyä.
Tämän kaiken paskan myöntäminen on ollut silmiä avaava kokemus. Kirjoitin tämän eilisessä hetken tsempissä ja oletuksena, että se tsemppi laskee n. tunnin sisällä siihen, että vajoan samaan, annan olla, luovutan. Mutta mitä enemmän selittelin, "mä nyt vaan olen tällainen", sitä enemmän kävi nyppimään. Mun ei hitto vie TARVI olla tällainen, mä olen VALINNUT olla tällainen!
Tein ihan saman päätöksen viikonlopun tissuttelun suhteen. Mä en mieti, tekeekö mun mieli juoda kuitenkin, mä vaan en juo. Mun ei tarvitse antaa periksi jokaiselle mielihalulleni, minä en ole lapsi enää. Aion nauttia siitä tunteesta, kun tekisi mieli ottaa vähän punaviiniä rentouttamaan, ja kieltäydyn siitä.
Tiedän, että tämäkin huumaava tsempin tunne tulee laskemaan, mutta sitten kysytäänkin sitä tahdonvoimaa.
ap
Joko sä et ole tarpeeksi päättänyt asiaa, jonkulainen takaportti sulla on auki tai sitten olet asettanut itsellesi liikaa haasteita. Siis liikaa muutettavia asioita. Ala ensin yhdestä asiasta, vaikka siitä kirjan lukemisesta. Sitten kun saat siitä hyvä mielen niin jatka vaikka niillä ilolohaksilla tai liikunnalla. Sen jälkeen se vesikannukin menee kuin itsestään.
Itselläni oli samankaltainen tilanne, olin tuossa "tilassa" parisen vuotta. Halusin olla hoikempi, lopettaa napostelun ja paljon muuta, mutten saanut mitään aikaiseksi. Ahdisti vaan enemmän.
Sitten ajauduin jonkinlaiseen henkilökohtaiseen kriisiin. Kyseenalaistin kaiken. Nyt olen aloittanut harrastuksen, mutten siksi että tulisin hoikemmaksi, vaan siksi että harrastus antaa minulle paljon ja ihmiskontaktit siellä antavat lisäenergiaa. Syöminen muuttui reistailevan vatsan vuoksi kevyemmäksi. Lopputuloksena olen hoikempi mutta loppujen loopuksi sillä ei ole mitään väliä. Ainoastaan sillä on väliä, että mulla on nyt hyvä olla. En tee enää asioita toisten vuoksi.
Mieti vaikkapa sitä että mitä sinä oikeasti itse elämältäsi haluat, ehkä siitä voi olla apua.
On vain sarja yksittäisiä valintoja. Jokainen hyvä valinta on askel oikeaan suuntaan ja plussaa.
Jos lopetat sen, voit aloittaa nuo kaikki muut.
Alkoholin käyttö lihottaa, masentaa ja väsyttää. Nämä taitaa olla sinun ongelmiasi.
Ensi viikonloppuna et ota tippaakaan ja katso, millainen on olo maanantaina. Saatat yllättyä.