Lue keskustelun säännöt.
Mei ei saada rahaa kulumaan.
23.10.2012 |
Olemme aina eläneet niukasti. Tutustuttiin miehen kanssa jo lapsina, aloimme seurustella jo yläasteella, mentiin lukion jälkeen naimisiin ja saatiin heti kolme lasta. Jäin kotiin kymmeneksi vuodeksi ja vasta sen jälkeen menin opiskelemaan ja nyt tämän vuoden alusta menin töihin. Ollaan totuttu siis elämään 15 vuotta niin, että mies on ollut ainut tulonsaaja.
Tulot lähes tuplaantuivat nyt. Vuoden alusta lähtien on pikku hiljaa ostettu kaikki se, joka on jäänyt ostamatta. Koko perheelle kunnolliset urheiluvälineet suksista polkupyöriin, sisustettu kotia, matkailtu, päivitetty vaatekaappien sisällöt. Tuntuu siltä, että nyt on "kaikki". Että nyt vaan eletään ja ostetaan, jos on tarvetta johonkin. Ei olla mitään vailla.
Rahaa kertyy tilille. Ei ehkä osata suhteuttaa näitä tuloja elämiseen, sitä ei oikein kulu. Päätettiin laittaa kaksinkertainen summa asuntolainan lyhennykseen ja hyväntekeväisyyteenkin menee 200 euroa kuussa.
Meillä on suvun yhteiskäytössä mökki, ei tarvita uutta autoa tai haluta venettä, eikä tarvita isompaa asuntoa tai lisää tavaraa. Mitä tällä rahalla tehdään?
Kommentit (84)
tai motiiveihin, niin kerron oman kokemuksemme. Paras oppikurssi säästämiseen oli, kun jonkin aikaa olimme vakavissa taloudellisissa vaikeuksissa. Kun kaupassa miettii, mitä oikeasti tarvitaan ja mitä ilman kyllä pärjää, ja kassalla laskee viisisenttisiä, että saa lapsille päivän ruuan, niin kummasti huomaa, että niitä todellisia tarpeita ei olekaan ihan niin paljoa, kuin oli aiemmin luullut. Kun sitten tulot palautuivat normaaliksi, kulutustottumukset olivat kuitenkin muuttuneet pysyviksi. Emme enää halunneetkaan tavaroita, mitä luulimme kaivanneemme. Olisi kyllä varaa ostaa suurempi ja "hienompi" auto, mutta pidän nykyisestä pienestä ja edullisesta, ja aion ajaa sen loppuun. En liioin tunne minkäänlaista huonommuutta uuden citymaasturin omistajan rinnalla, ehkä jopa pientä ylpeyttä siitä, etten tarvitse moista egonkorottajaa. Rahaa jää syrjään, ja se tuottaa sillä tavalla mielenrauhaa, ettei tarvitse kauhulla mennä joka päivä postilaatikolle peläten, että siellä on joku uusi lasku, josta emme selviä. Muuten se on jollakin tavalla merkityksetöntä. Emme tarvitse lisää tavaraa, emme halua lisätä saastututsakaan matkustamalla enempää. Onni on pieniä asioita nykyhetkessä, ei siihen vaadita mitään rahalla hankittavaa.
mitä jos esim. matkailu on se juttu jota rakastaa? Tai on intohimoinen ruuanlaittaja ja tykkää nautiskella hyvistä raaka-aineista tehdyillä ruuilla eikä tyydy vain hengissä pysymiseen? Tai auto, me esim. asumme maaseudulla ja ajamme paljon ja usein käymme myös sukuloimassa pidemmässä matkassa. Emme halua tinkiä ison auton turvallisuudesta ja ajomukavuudesta saatika tilasta. Tokihan voisimme ahtautua pikkukotteroon ja luistella uhkarohkeasti mummolaan talvipakkasilla, mutta haluamme päästä turvallisesti perille.
Ihan varmasti ihminen tulee toimeen hyvin vähällä ja pysyy hengissä, mutta toisaalta me ainakin nautimme hyvillä mielin itse saavuttamastamme elintasosta. Emme pröystäile, mutta emme myöskään köyhäile.
Ja yhtään väheksymättä teidän tapaanne elää, kaikille se ei vaan ole se oikea tapa. Hienoa, jos olette löytäneet oman perheenne onnelliseksi tekevän tavan elää niukkaa elämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja sitten säästöjä lasten opiskelua varten - esim. ostamalla asunnon opiskelijan käyttöön.
tuleekin: - asumiseen menee 2100€ kuukaudessa (sis lainan) - vakuutuksiin km 200€/kk - ruokakauppaan 1000€ josta puolet puhtaasti ruokaan, loput pesuaineisiin, kissanruokiin, pikkuhankintoihin (sukkia, sukkiksia, lenkkarit jne) - autoon n 450€/kk (omaleasing + bensat) - laskuihin 200€ (lehdet, puhelin, tv-lupa jne.) - Visaan n 1000€ ( remppa ja raksatavaroita, vaatteita harvemmin, reissujen hotelleihin ja syömisiin)
Kai teillä nyt kaikki meneekin jos käytätte tonnin kuussa pelkästään turhuuteen, ja asumiskulutkin on poikkeuksellisen suuret. Eli peilin kautta...
2100€ asumiseen sisältää asuntolainan kuoletuksen uudesta isosta talosta + muut asumiskulut - oikeasti pikkusumma kun ap kuoletti lainaa 2600€ ja siihen asumiskulut päälle. Myönnän että jos ei rakennettaisi mitään, ei matkustettaisi eikä yhtään nautittaisi elämästä meillä jäisi se 1000€ säästöön. Turhuudeksi en silti sanoisi...?? Mielummin matkustamme kuin istumme kotona.
No ole sanomatta turhuudeksi, mutta älä sitten tule tänne sanomaan, että "voi kun meilläkin jäisi jotain..".
Ja 2100€ kuukaudessa ON isot asumiskulut!
Kunhan ensin saatte lainan kokonaan maksetuksi ja lapset koulutetuiksi niin pitkä penni on selällään..
Vaikea kuvitella että jostain löytyisi kaksi noin torveloa ihmistä ja he olisivat vielä tavanneet toisensa. Rahaa on niin ettei paskalle taivu ja ei ymmärretä maksaa sitä lainaa pois...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ollaan velattomia uudehkossa omakotitalossa, yhden koululaisen kanssa. Ai niin ja säästätileillä makaa 100 000€ mutta saa ainut tyttö edes kunnon perinnön.
Voisiko tämän kirjoittaja iloita sellaisten ihmisten puolesta, joilla menee hyvin? Eihän se ole muilta pois?
joista oikein paistaa itsetyytyväisyys.
Annan vinkin,tehkää vaikka konkurssi ja sairastukaa syöpään ja ostakaa hometalo,kyllä saatte rahat kulumaan!
tällaisista aloituksista kannata mieltään pahoittaa. Ei pahalla, mutta kyllähän ap iloitsee pikkurahoista, jotka ihan normikulutuksen rajoissa olisivat hävitettävissä. Mutta jos viihtyy niukkuudessa ja siihen on tottunut, niin miksi sitä määräänsä enempää kuluttaisi.
vilpittömästi tai on ihan h****tin tyhmä!! Mua oksettaa rahoilla leeily, näen ympärilläni niin paljon 24/7 ahdistusta kun ihmiset yrittää selvitä täyspäisinä arjestaan. Että kyllä ap on vastuussa typerästä kirjoituksestaan. MUt ehkäpä onni potkaisee häntä, talo tuhoutuu, jäävät työttämäksi, lapsi tai he itse sairastuvat vakavasti. Niin loppuu ap;raukan murheet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näinhän se on, että aina voi karsia kulutuksesta, mutta
mitä jos esim. matkailu on se juttu jota rakastaa? Tai on intohimoinen ruuanlaittaja ja tykkää nautiskella hyvistä raaka-aineista tehdyillä ruuilla eikä tyydy vain hengissä pysymiseen? Tai auto, me esim. asumme maaseudulla ja ajamme paljon ja usein käymme myös sukuloimassa pidemmässä matkassa. Emme halua tinkiä ison auton turvallisuudesta ja ajomukavuudesta saatika tilasta. Tokihan voisimme ahtautua pikkukotteroon ja luistella uhkarohkeasti mummolaan talvipakkasilla, mutta haluamme päästä turvallisesti perille.
Ihan varmasti ihminen tulee toimeen hyvin vähällä ja pysyy hengissä, mutta toisaalta me ainakin nautimme hyvillä mielin itse saavuttamastamme elintasosta. Emme pröystäile, mutta emme myöskään köyhäile.
Ja yhtään väheksymättä teidän tapaanne elää, kaikille se ei vaan ole se oikea tapa. Hienoa, jos olette löytäneet oman perheenne onnelliseksi tekevän tavan elää niukkaa elämää.
vaan ihan kokemuksen jakamiseksi. Että on vähän valintakin, kärsiikö siitä, ettei ole vaikkapa isompaan autoon varaa, vai onko iloinen niistä asioista, joihin on varaa.
Ei säästäminen meillä ole itse tarkoitus, ja hankimme esimerkiksi joskus kalliita ruoka-aineita, mutta nekin ovat nautinnollisempia silloin, kun eivät ole aivan jokapäiväisiä. En koe, että köyhäilisimme.
Lähinnä sen ajanjakson aikana, kun oli pakko laskea joka sentti, kaikki tavara ylipäätään muuttui vähemmän tärkeäksi. En koe, että silloin olisimme olleet yhtään onnettomampia, kuin normituloilla, tai että elämänlaatumme olisi ollut merkittävästi huonompaa sen jälkeen, kun oli tehty tämä inventaario, että mitä oikeasti tarvitaan ja mitä ei ja sopeuduttu niihin olemattomiin tuloihin. Nyt kun rahaa taas on, se tavara ei edelleenkään tunnu tärkeältä.
Näinhän se on, että aina voi karsia kulutuksesta, mutta mitä jos esim. matkailu on se juttu jota rakastaa? Tai on intohimoinen ruuanlaittaja ja tykkää nautiskella hyvistä raaka-aineista tehdyillä ruuilla eikä tyydy vain hengissä pysymiseen? Tai auto, me esim. asumme maaseudulla ja ajamme paljon ja usein käymme myös sukuloimassa pidemmässä matkassa. Emme halua tinkiä ison auton turvallisuudesta ja ajomukavuudesta saatika tilasta. Tokihan voisimme ahtautua pikkukotteroon ja luistella uhkarohkeasti mummolaan talvipakkasilla, mutta haluamme päästä turvallisesti perille. Ihan varmasti ihminen tulee toimeen hyvin vähällä ja pysyy hengissä, mutta toisaalta me ainakin nautimme hyvillä mielin itse saavuttamastamme elintasosta. Emme pröystäile, mutta emme myöskään köyhäile. Ja yhtään väheksymättä teidän tapaanne elää, kaikille se ei vaan ole se oikea tapa. Hienoa, jos olette löytäneet oman perheenne onnelliseksi tekevän tavan elää niukkaa elämää.
vaan ihan kokemuksen jakamiseksi. Että on vähän valintakin, kärsiikö siitä, ettei ole vaikkapa isompaan autoon varaa, vai onko iloinen niistä asioista, joihin on varaa. Ei säästäminen meillä ole itse tarkoitus, ja hankimme esimerkiksi joskus kalliita ruoka-aineita, mutta nekin ovat nautinnollisempia silloin, kun eivät ole aivan jokapäiväisiä. En koe, että köyhäilisimme. Lähinnä sen ajanjakson aikana, kun oli pakko laskea joka sentti, kaikki tavara ylipäätään muuttui vähemmän tärkeäksi. En koe, että silloin olisimme olleet yhtään onnettomampia, kuin normituloilla, tai että elämänlaatumme olisi ollut merkittävästi huonompaa sen jälkeen, kun oli tehty tämä inventaario, että mitä oikeasti tarvitaan ja mitä ei ja sopeuduttu niihin olemattomiin tuloihin. Nyt kun rahaa taas on, se tavara ei edelleenkään tunnu tärkeältä.
Me taas osamme arvostaa sitä, mitä nyt pystymme hankkimaan, kun elimme vuosia vähävaraisina. Ei ole mitään hinkua palata siihen köyhyyteen, kun on varaa elää niin, ettei tarvitse miettiä syökö kaurapuuroa vai kokolihaa.
Kukin siis tyylillään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tuleekin: - asumiseen menee 2100€ kuukaudessa (sis lainan) - vakuutuksiin km 200€/kk - ruokakauppaan 1000€ josta puolet puhtaasti ruokaan, loput pesuaineisiin, kissanruokiin, pikkuhankintoihin (sukkia, sukkiksia, lenkkarit jne) - autoon n 450€/kk (omaleasing + bensat) - laskuihin 200€ (lehdet, puhelin, tv-lupa jne.) - Visaan n 1000€ ( remppa ja raksatavaroita, vaatteita harvemmin, reissujen hotelleihin ja syömisiin)
Kai teillä nyt kaikki meneekin jos käytätte tonnin kuussa pelkästään turhuuteen, ja asumiskulutkin on poikkeuksellisen suuret. Eli peilin kautta...
2100€ asumiseen sisältää asuntolainan kuoletuksen uudesta isosta talosta + muut asumiskulut - oikeasti pikkusumma kun ap kuoletti lainaa 2600€ ja siihen asumiskulut päälle. Myönnän että jos ei rakennettaisi mitään, ei matkustettaisi eikä yhtään nautittaisi elämästä meillä jäisi se 1000€ säästöön. Turhuudeksi en silti sanoisi...?? Mielummin matkustamme kuin istumme kotona.
No ole sanomatta turhuudeksi, mutta älä sitten tule tänne sanomaan, että "voi kun meilläkin jäisi jotain..". Ja 2100€ kuukaudessa ON isot asumiskulut!
vähintään saman verran asumiskuluja - vrt jos asut vaikka vuokralla 3-4h pk seudulla se maksaa vähintään tonnin + sähkö, oman asunnon lainaa joutuu maksamaan halusi tai ei ja silti on vielä ne asumiskulut. Aika harva selviää isosta perheasunnosta alle 2000€!
Tottakai toivoisin että olisi mahdollista nauttia elämästä ja silti jäisi vielä jotain vähän jemmaankin. Suomessa on se paska juttu että elämä on joko/tai - joko asut ja elät perusmukavasti tai asut vaatimattomasti ja käytät rahaa johonkin muuhun "ylellisyyteen". Miksi ei voisi saada vähän kaikkea? Verotus pitää huolen siitä että tavallinen palkansaaja ei pääse rikastumaan....
ap:n "ongelma" on mahdollinen, jos ei tuhlaa kaksin käsin kuin moni nykyään näyttää tekevän. Ihminen tulee yllättävän vähällä toimeen jos vähänkin katsoo mihinkä rahansa laittaa. Monestakaan ei ulospäin näe että rahaa on pankissa, veikkaan että moni ei uskoisi ikinä kuinka paljon meilläkin on omaisuutta, kun se ei näy ulospäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ymmärrän. meillä jää myös toisen palkka säästöön jos molemmat olemme töissä. tai melkein. siis jos ei käydä ulkomaanlomilla.
jäisi nytkin yhdestä palkasta varmaan 1000 euroa, jos emme sijoittaisi lasten harrastamiseen niin paljon.
Näinhän se on, että aina voi karsia kulutuksesta, mutta mitä jos esim. matkailu on se juttu jota rakastaa? Tai on intohimoinen ruuanlaittaja ja tykkää nautiskella hyvistä raaka-aineista tehdyillä ruuilla eikä tyydy vain hengissä pysymiseen? Tai auto, me esim. asumme maaseudulla ja ajamme paljon ja usein käymme myös sukuloimassa pidemmässä matkassa. Emme halua tinkiä ison auton turvallisuudesta ja ajomukavuudesta saatika tilasta. Tokihan voisimme ahtautua pikkukotteroon ja luistella uhkarohkeasti mummolaan talvipakkasilla, mutta haluamme päästä turvallisesti perille. Ihan varmasti ihminen tulee toimeen hyvin vähällä ja pysyy hengissä, mutta toisaalta me ainakin nautimme hyvillä mielin itse saavuttamastamme elintasosta. Emme pröystäile, mutta emme myöskään köyhäile. Ja yhtään väheksymättä teidän tapaanne elää, kaikille se ei vaan ole se oikea tapa. Hienoa, jos olette löytäneet oman perheenne onnelliseksi tekevän tavan elää niukkaa elämää.
vaan ihan kokemuksen jakamiseksi. Että on vähän valintakin, kärsiikö siitä, ettei ole vaikkapa isompaan autoon varaa, vai onko iloinen niistä asioista, joihin on varaa. Ei säästäminen meillä ole itse tarkoitus, ja hankimme esimerkiksi joskus kalliita ruoka-aineita, mutta nekin ovat nautinnollisempia silloin, kun eivät ole aivan jokapäiväisiä. En koe, että köyhäilisimme. Lähinnä sen ajanjakson aikana, kun oli pakko laskea joka sentti, kaikki tavara ylipäätään muuttui vähemmän tärkeäksi. En koe, että silloin olisimme olleet yhtään onnettomampia, kuin normituloilla, tai että elämänlaatumme olisi ollut merkittävästi huonompaa sen jälkeen, kun oli tehty tämä inventaario, että mitä oikeasti tarvitaan ja mitä ei ja sopeuduttu niihin olemattomiin tuloihin. Nyt kun rahaa taas on, se tavara ei edelleenkään tunnu tärkeältä.
Me taas osamme arvostaa sitä, mitä nyt pystymme hankkimaan, kun elimme vuosia vähävaraisina. Ei ole mitään hinkua palata siihen köyhyyteen, kun on varaa elää niin, ettei tarvitse miettiä syökö kaurapuuroa vai kokolihaa.
Kukin siis tyylillään.
punaisen lihan jatkuva syöminen aiheuttaa mm. syöpää.
meilläkin syödään kokolihaa mutta itse tykkään myös kaurapuurosta, lapset eivät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä asia on päinvastoin. Katsoin juuri tänään palkkakuittiani ja totesin, että tienaan pari tuhatta euroa enemmän kuin muutama vuosi sitten, miehenkin tulot ovat kasvaneet joitakin satoja euroja. Silti tuntuu, että on ihan sama tilanne. Laskut maksetaan ja loppukuussa on sellainen, "hups - mitenkähän rahat riittävät tunne". Mutta kun vertaan menojamme silloin ja nyt, niin huomaan, että rahaa menee nyt mm. matkusteluun ja autoihin paljon enemmän.
Eli pidä varasi ap, kohta ongelmanne saattaa olla poissa :)
ymmärrän. meillä jää myös toisen palkka säästöön jos molemmat olemme töissä. tai melkein. siis jos ei käydä ulkomaanlomilla. jäisi nytkin yhdestä palkasta varmaan 1000 euroa, jos emme sijoittaisi lasten harrastamiseen niin paljon.
Meilläkin jäisi toisen palkka kokonaan säästöön, jos emme ostaisi uusia vaatteita vaan kirpputorilta, emme harrastaisi kuin ilmaisia asioiota, emme ostaisi kalliita ruokia, emme ajaisi autolla kuin pakolliset työajot, emme kävisi koskaan leffassa, ulkona syömässä, viihteellä jne jne.
vilpittömyydessään uskottavalta, niin on kuitenkin välillä kiva lukea tällaisesta rahaan liittyvästä aloituksesta.
Niitä toisenlaisia aloituksia on kyllästymiseen asti, kun naristaan, että kahden palkka ei riitä elämiseen, ja sitten tarkemmassa selvityksessä paljastuu, että rahaa käytetään surutta sinne ja tänne ja vähän ylihintaa maksetaan kaikesta.
Nuukailu on antoisaa. Ja vaikka jotkut taas ovat väkisin halunneet ymmärtään nuukailun niin, että se on pelkkää kituuttamista, niin sitä sen ei tarvi olla. Jokainen voi nuukailla niissä asioissa, mitkä eivät ole itselle tärkeitä. Voi siis ostaa mieleiset autot, matkustaa ja syödä hyvin. Silti voi nuukailla jossain muussa, mitä ei niin arvosta, vaikkapa sisustamisessa, asumisessa, viihde-elektroniikassa, omissa harrastuksissa, tai mitä kukin haluaa keksiä.
tuleekin:
- asumiseen menee 2100€ kuukaudessa (sis lainan)
- vakuutuksiin km 200€/kk
- ruokakauppaan 1000€ josta puolet puhtaasti ruokaan, loput pesuaineisiin, kissanruokiin, pikkuhankintoihin (sukkia, sukkiksia, lenkkarit jne)
- autoon n 450€/kk (omaleasing + bensat)
- laskuihin 200€ (lehdet, puhelin, tv-lupa jne.)
- Visaan n 1000€ ( remppa ja raksatavaroita, vaatteita harvemmin, reissujen hotelleihin ja syömisiin)
että kun kaikkeen tuhlaillaan, niin palkat hupenee huomaamatta.
Noita asumiskuluja on jo pidetty suurina. Vakuutuksiin vuodessa 2 400 € on niin paljon, että sillä summalla vakuuttaisi jo keskikokoisen maatilan - paljon siis. Ruokakaupan lasku on myös todella suuri, jos on tonnin. Ja visan käyttö herättää kysymyksiä, että miksi visalla.
Niin mullakin oli rahaa ja miehelläni ei. Kävi kyllä töissä ja olimme molemmat koulutettuja HML ja MMM. Elimme hyvin luomuhenkisesti, vaikka lääkärinä jouduin välillä häntä muistuttamaankin ravinnon monimuotoisuuden tärkeydestä ja että ei meidän tarvitse joka euroa laskea, kun ei lapsiakaan ole vielä siunaantunut. Rahaa jäi säästöön ja asuntolainakin läheni loppua.....kunnes tämä ituhippi löysi sielunkumppanin luomutapaamisesta ja tämä neito oli tullut sitten raskaaksi. Mieheni haki eroa ja ositusta meidän yhteisestä kodista ja omaisuudesta....aikoivat perustaa maalle luomutilan. Yrtin kyllä lakimiehen avullakin vastustaa, mutta niin se vaan vei nuorikkonsa kanssa puolet omaisuudestani ja minuudestani.
Eli minä olin tyhmä älä sinä tai te. Laittakaa säästöön. Meillä oli kk tulot käteen n. 6000e ja ei lapsia, mutta lyhensimme 600 000 € lainaa melko hyvään tahtiin, toisin luomutilaa varten. Siis säästöön ei tää maailma sun rahoilla parane.
tuleekin: - asumiseen menee 2100€ kuukaudessa (sis lainan) - vakuutuksiin km 200€/kk - ruokakauppaan 1000€ josta puolet puhtaasti ruokaan, loput pesuaineisiin, kissanruokiin, pikkuhankintoihin (sukkia, sukkiksia, lenkkarit jne) - autoon n 450€/kk (omaleasing + bensat) - laskuihin 200€ (lehdet, puhelin, tv-lupa jne.) - Visaan n 1000€ ( remppa ja raksatavaroita, vaatteita harvemmin, reissujen hotelleihin ja syömisiin)
että kun kaikkeen tuhlaillaan, niin palkat hupenee huomaamatta. Noita asumiskuluja on jo pidetty suurina. Vakuutuksiin vuodessa 2 400 € on niin paljon, että sillä summalla vakuuttaisi jo keskikokoisen maatilan - paljon siis. Ruokakaupan lasku on myös todella suuri, jos on tonnin. Ja visan käyttö herättää kysymyksiä, että miksi visalla.
samaa luokkaa ja ihan omakotitalossa asutaan. On ehkä sitten vakuutettu vähän enemmän,jos susta tuo paljon.
Myös ruokakauppaan menee tuo 1000€/kk keskimäärin ja ei edes mitenkään kalliisti syödä. Eläminen vain on Suomessa kallista.
Olemme suunnitelleet mieheni kanssa, että kun asunto on maksettu alamme säästää tyttärellemme pesämunaa kodin ostoa varten, jonka hän saisi sitten kun on aikuinen ja siirtymässä opinnoista työelämään. Tietysti tätä ennen on tarkoitus tukea hänen opiskelujaan.