Elämäni on niin turhaa

Katso vaikka uutisia maailmalta illalla telkkarista ja mieti sitten uudemman kerran onko sun elämäsi noilla viitekehyksillä ihan pyllystä.

Katso vaikka uutisia maailmalta illalla telkkarista ja mieti sitten uudemman kerran onko sun elämäsi noilla viitekehyksillä ihan pyllystä.

Elämän kokeminen merkittäväksi on tärkeää- ihan turha verrata johonkin eloonjäämiskamppailuun. Mitäs säkään täällä toisia arvostelet; ole hyödyksi ihmiskunnalle ja mene vaikka vaihtamaan mummoille kakkavaippoja.

Onko miehesi aivan varma ettei halua lapsia myöhemminkään? Rakastatko miestä? Punnitse hyviä ja huonoja puolia ja tee ratkaisut sen mukaan.

Katso vaikka uutisia maailmalta illalla telkkarista ja mieti sitten uudemman kerran onko sun elämäsi noilla viitekehyksillä ihan pyllystä.

Se on varsin mukavaa elämää, mutta täysin turhaa ja vailla tarkoitusta.

Onko miehesi aivan varma ettei halua lapsia myöhemminkään? Rakastatko miestä? Punnitse hyviä ja huonoja puolia ja tee ratkaisut sen mukaan.

On paras ystäväni ja elämäni rakkaus.

ap

töitä silloin tällöin, ihana mies, lapsi 4v jota en jaksa, ystäviä on mutta silti tunnen itseni aina yksinäiseksi ja haluaisin kuolla.



Ymmärrän sua ja kyllä vaan alkaisin hankkia sitä lasta miehen kanssa vaikka mies ei siihen olisi valmis. Ei se koskaan ole jos ei yritä. Siinä on 10kk aikaa miettiä mitä tulee ja siltikin tulee jotain mitä ei koskaan osannut kuvitella.

töitä silloin tällöin, ihana mies, lapsi 4v jota en jaksa, ystäviä on mutta silti tunnen itseni aina yksinäiseksi ja haluaisin kuolla.

Ymmärrän sua ja kyllä vaan alkaisin hankkia sitä lasta miehen kanssa vaikka mies ei siihen olisi valmis. Ei se koskaan ole jos ei yritä. Siinä on 10kk aikaa miettiä mitä tulee ja siltikin tulee jotain mitä ei koskaan osannut kuvitella.

Mies huolehtii ehkäisystä, joten ei onnistu. Olen kyllä miettinyt tekeväni reikiä kortsuihin, mutta omatunto ei anna periksi.

Kohta muuten huomaat että olet yksin ja miehelläs lapsia 10v nuoremman kanssa.

nyt vielä painostat sitä ja sanot että on viimeset ajat tehdä se lapsi että saadaan terve ja jaksetaan sen kanssa :)



ihmeellisiä miehiä tossa iässä. Mä alotin jo 23vuotiaana painostuksen niin sain sen lapsen sitten 28vuotiaana :) Ei mitään ihmeellisiä keskusteluja vaan yritystä peliin. Sehän voi olla että ette edes tule raskaaksi....



Ja juu koskaan ei oo hyvä :) sehän tästä elämästä tekeekin niin helvetin hienoo.

Lasta on yritetty turhaan 9 vuotta, ja nyt olen jo 42v et mietipä sitä. Sulla on vielä mahdollisuudet edessäsi. Antaisin vaikka mitä, jos saisin olla sun ikäinen vielä.

Sama tilanne oli mulla. Mies sanoi aina että joskus sitten. Lopulta sain tarpeeksi ja sanoin suoraan, että milloin se on se joskus ja löin biologiset faktat pöytään. Joskus vaan sen päätöksen teko on niin vaikeaa. No meille lapsi sitten syntyi mutta ennen sitä piti keskenmenokin kokea.

Miehellä on enemmän varaa odotella kuin sinulla, kun kerran olet jo 32. Hän pelaa aika vaarallista peliä sinun kustannuksellasi. Sanot, että hän on elämäsi rakkaus - onkohan oikeasti sen rakkauden arvoinen?

Mulle vasta tuttu itki, että "Elämä on VAIN lapsehoitoa, mulla ei oo MITÄÄN muuta ku tätä kotia!"

Katso vaikka uutisia maailmalta illalla telkkarista ja mieti sitten uudemman kerran onko sun elämäsi noilla viitekehyksillä ihan pyllystä.

Elämän kokeminen merkittäväksi on tärkeää- ihan turha verrata johonkin eloonjäämiskamppailuun. Mitäs säkään täällä toisia arvostelet; ole hyödyksi ihmiskunnalle ja mene vaikka vaihtamaan mummoille kakkavaippoja.

Olen kyllä oman työni kautta hyödyksikin. Sitä voi käsittääkseni olla muullakin tavoin, kuin vanhusten vaippoja vaihtamalla.