2-vuotiaan uhma

Täällä on 2-vuotiaan äiti hätää kärsimässä. Ennen niin hyvätuulinen poikamme on muuttunut täysin, en tiedä onko tämä sitä kuuluisaa uhmaa..



Hän on hyvin vilkas, seurallinen ja aiemmin ollut tosi iloinen ja hyväntuulinen. Nyt etenkin ruokailuhetkistä on tullut täyttä tuskaa. Yleensä sanoo että en tykkää ja alkaa työntämään lautasta pois, sen jälkeen saa maidot kyytiä ja alkaa levittämään ruokaa lattialle ja pöydälle. Kun hänelle tiukasti sanotaan että nyt syödään, istu nätisti, hän alkaa itkemään. Usein jos hänen ruokailuunsa ei kiinnitä mitään huomiota, hän syö kunnes on kylläinen ja vasta sen jälkeen aloittaa suttaamisen lopulla ruualla.



Päiväunille meneminen on myös vaikeaa, vaikka ulkoillaan ja touhutaan kuinka paljon aamupäivällä, ei haluaisi alkaa nukkumaan. Nukuttamisessa menee helposti 45 min. Sitten kun nukahtaa, nukkuisi kyllä useamman tunninkin. Päiväunilta herääminen on todella rankkaa nykyään, sillä herättyään itkee, raivoaa, yrittää lyödä etc. tunnin verran saattaa raivota.



Meillä on kyllä tarkat päivärutiinit joita noudatetaan. Yritän myös olla johdonmukainen ja määrätietoinen vanhempi.



Osaisiko joku neuvoa miten elämää saisi helpotettua? Tuntuu niin pahalta että lapsi on selkeesti välillä täynnä kiukkua.