Lue keskustelun säännöt.
Suomessa on huostaan otettuna noin 10 000 lasta, noin 620 miljoonan euron liikeala.
22.10.2012 |
Lasten huostaanotto on Suomessa noin 620 miljoonan euron liikeala. Alan markkinoista ovat nappaamassa entistä suurempaa siivua ulkomaalaisten pääomasijoittajien omistamat sosiaali- ja terveysalan yhtiöt. Etenkin Mehiläinen, Attendo, Mikeva ja Mainio Vire pyrkivät kasvuun alalla.
Terveysjätit hakevat kasvua perustamalla uusia yksiköitä, osallistumalla kuntien kilpailutuksiin ja tekemällä yritysostoja.
Useat Helsingin Sanomien haastattelemat alan yrittäjät kertovat, että he ovat saaneet ostotarjouksia pääomasijoittajien omistamilta yhtiöiltä. Toteutuneita kauppojakin on viimeisen parin vuoden ajalta useita.
Suomessa on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan jopa 600 lasten sijaishuollon yritystä, joista valtaosa on kooltaan pieniä.
"Isojen yritysten tulo on näkynyt voimakkaasti. Minäkin olen saanut kolme tarjousta myydä yritykseni. Olen päättänyt olla myymättä", sanoo Desiker-Aurinkomäen toimitusjohtaja Seppo Myllylä.
Myllylän omistama yritys tarjoaa sijaishuoltoa ja muita nuorille suunnattuja palveluita Helsingissä.
Lähes 70 prosenttia lastensuojelulaitosten ja perhekotien hoitopäivistä hankitaan yksityiseltä sektorilta., kertoo Kuntaliiton erityisasiantuntija Aila Puustinen-Korhonen.
"Lasten sijaishuollon tarve nousi voimakkaasti 1990-luvulla, eivätkä kunnat kyenneet vastaamaan kysyntään. Yksityiset yritykset paikkasivat aukkoa", Puustinen-Korhonen sanoo.
Kommentit (8)
varmaan ihan asiallista muuten, mutta mietin näiden sijaisvanhempien motivaatioita. Suurimmalla osalla taitaa olla raha ja lapsilla tienaaminen,ja se ällöttää.
Mieheni sisko ja hänen miehensä,jotka ovat jo yli 60v ovat sijaisvanhempia huostaanotetuille lapsille. He ovat vasta rakentaneet uuden omakotitalon, vaihtavat kallista autoa 2-3 vuoden välein ja käyvät vuosittain tai jokatoinen vuosi ulkomailla lomailemassa. Näihin heillä ei ollut varaa ennen lapsia.
Lisäksi pitävät normaalia kovempaa kuria näille lapsiraukoille, istuvat pöydässä kuin alistetut tai niinkuin nuket joille on sopivat repliikit opetettu.Tämä sijaisäiti on ollut tutkinnassakin epäillystä väkivallan käytöstä.
Kyllä pitäisi tarkkaan katsoa,kelle lapset annetaan hoidettaviksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki ko. alalla tietävät että se on kovaa bisnestä. Kaverini (lastenpsykiatriaan erikoistunut lääkäri) perusti muutaman kollegansa kanssa nuorten hoitokodin kuutisen vuotta sitten ja se on osoittautunut oikeaksi kultakaivokseksi. Hinnat saavat käytännössä määritellä itse ja kuntien on pakko maksaa, jonossa on jatkuvasti kymmeniä nuoria.
Jos haluaa tienata, kannattaa ottaa vinkistä vaarin. Hoitokodin voi perustaa esim. lähihoitajakin kunhan vain hankkii sopivat ja stm:n määrittelyn mukaisen henkilökunnan sinne.
kannalta huostaanottoihin liittyy vain kuluja ja ongelmia. Yhteiskuntahan sen maksaa.
Ehkä lapsia huostaanotetaan muutenkin liian helposti. Ehkä yhteiskunta on liian holhoava Suomessa nykyään.
No jonkunhan täytyy nekin lapset hoitaa, jotka eivät omassa syntymäperheessänsä voi asua. Aina on ollut vanhempia, jotka eivät lapsistaan voi huolehtia; en minä paluuta huutolaisaikaankaan kannata. Ja ne perheet, jotka hoitavat näitä usein aika vaikeasti oireilevia (joo, tukitoimia kun tarjotaan sinne kotiin viimeiseen saakka) lapsia, kyllä he työstään palkan ansaitsevat, ihan niinkuin kaikki muutkin työssä käyvät.
Itse olen sijaisäiti kahdelle kivalle tytölle, mutta kyllä heidän kanssaan olo biovanhemmuudesta eroaa; terapiaa jos jonkinlaista, työnohjausta, hankala koulussa, biologista sukua. Ilolla lapsia hoidan, mutta en sitä ilmaiseksi tekisi. Työ kodin ulkopuolella ei onnistuisi juuri näiden tyttöjen vuoksi; he eivät kestä iltistä vilkkaan koulupäivän jälkeen vaan jo se, että peruskoulun saa käytyä vaatii kotiin aikuisen, joka odottaa välipalan kanssa, auttaa läksyissä jne.
Kumpikin on elänyt varhaiset vuotensa todella huonoissa oloissa eikä heidän huostaanottonsa mikään bisnes ole vaan lasten hengen säästävä toimenpide.
Minusta työmies on plakkansa ansainnut enkä minä ainakaan suostu kantamaan huonoa omaatuntoa tästä, saahan se perhepäivähoitajakin palkkaa eikä kukaan leimaa itsekkääksi...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nykyään lähete hoitoon on käsiteltävä 3 vrk:ssa, tutkimukset aloitettava 3 vkon sisään ja 6 vkon sisään oltava hoitosuositus laadittuna. Hoitoon pääseminen siis kestää max 3kk. JOS siis vanhemmat toisivat lapsensa hoitoon, nuori sitoutuisi hoitoon jne. Kyllä nykyään hoitoon pääsee, jos on halukkuutta ja tarvetta. Sanktiot ovat nimittäin todella kovat ja sh-piirit näistä kyllä melkooisen hyvin pitävät kiinni. Hoitotakuu raukeaa hyvin usein siihen, ettei perheeltä ja nuorelta heru riittävästi motivaatiota hoidon suhteen. Tällaisessa tilanteessa pallo on lastensuojelulla. Osastoille voi olla esim. intervallihoitoon jonoa, mutta tuolloin avohoito on kuitenkin käynnissä. Akuuteille osastoille pääsee kyllä tarvittaessa heti, mutta siellä ei säilötä lapsia ja nuoria, onneksi. Kun se lapsi ja nuori ei lakkaa oireilemasta hyvin usein sen takia, että kotona on asiat päin prinkkalaa.
Niille huonoille vanhemmille ehdottaa aborttia(joillakin asiat huonosti ennen lapsen syntymääkin)? Lapset ei joutuisi kärsimään eikä olemaan tulonlähteinä! Eikä lapset kokisi olevansa ei rakastettuja, muuttuvat perheet ei ole hyväksi
mutta kun kunnat säästävät ja osastopaikkoja lakkautetaan, ollaan tilanteessa, jossa yksityinen hoitaa kunnan velvollisuudet. Lapsia ja nuoria jonottaa psykiatriselle osastolle jopa vuosia ja tilanne pahenee, apuna ovat yksityiset laitokset.