En osaa ottaa kehuja vastaan! Miten otatte kehut vastaan?

...minunkin mielestäni kakku onnistui.

...liha oli kyllä sopivan mureaa tänään.

...kivasti noilla marjoilla saa koristeltua.

...tämä onkin takuuvarma resepti, onnistuu aina.

...kun käyttää paljon voita ja kermaa, ei voi epäonnistua.

...tätä piirakkaa olenkin treenannut, nyt vihdoin onnistui kunnolla.



JNE. Keksi itse lisää.

Joskus saatan kertoa mistä resepti on tai mistä vaikka paitani ostin tms.

vaatinut mutta toisaalta tiedän että olen kehut ansainnut.



Ruuasta jos kehutaan voit varmaan sanoa vaikka: joo tää oli tosi mielenkiintoinen resepti, löysin kirjasta/netistä/sain kaverilta tms. Oli maukasta minunkin mielestäni!



Tai jos joku sanoo jotain kaunista vaatteista voisi vaikka sanoa: Minäkin pidän tästä, aika kiva väri ja malli.



Älä ajattele että jokin on ihan tavallista sinun mielestäsi - jos se on kehujen arvoista toiselle niin anna kehua. Tuskin suomalainen kehuu vain lämpimikseen!

Ei siitä nyt tarvitse niin isoa numeroa tehdä.

Tuossa tilanteessa voisin sanoa esim. "onpa kiva kuulla, että maistuu". Jos tykkäät ruuanlaitosta erityisesti, voi sanoa vaikka lisäksi: "musta on kiva laittaa ruokaa/leipoa".

ja jos ruoka/muu tarjottava on itsestänikin ollut herkullista, saatan vielä sanoa senkin :)

mutta koska on tylyä väittää niihin vastaan, yritän mahdollisimman nopeasti kiittää ja siirtyä eteenpäin.



Tosin riippuu kyllä aiheesta. Omastakin mielestäni laitan hyvää ruokaa, joten ne kehut otan vastaan ilolla ja pystyn ihan luontevasti sanomaan esim. just että "kiitos, mäkin tykkään tästä reseptistä".



Sen sijaan on tosi vaivaannuttavaa saada kehuja esim. ulkonäöstä, koska se on minulle arka paikka. Jos joku kehuu ulkonäköäni, pelkään että kaikki alkavat katsoa minua ja ajattelevat mielessään että varmaan säälistä tuo kehuu tuota rumilusta... Siksi yritän hoitaa asian pois alta mahdollisimman nopeasti. Just eilen oli tilanne että teki mieli vajota maan alle kun naispuolinen työkaveri kehui ohimennen, pelkkää hyvää tarkoittaen, kroppaani (joka on löysä, muhkurainen ja ruma) vaikka kuinka monen ihmisen nähden. Yritin kiittää niin nopeasti ettei kukaan huomaisi.

- MInäkin pidän tästä rseptistä!

- Ihastuin itsekin tähän paitaan heti kun kaupassa näin

- Näkyykö laihtuminen oikeasti?? Tosi kiva, olen tehnyt pitkään töitä sen eteen!

- (Hymy) Kyllä ne aika ihania on. (Kun joku kehuu lasten kaunista käytöstä)



Olen tarkoituksella opetellut ottamaan vastaan kiitoksen sellaisenaan. Inhoan itsekin sitä, että ensin kiitetään ja sen jälkeen kohde alkaa kursialla ja väheksyy jotakin osaa suorituksestaan. "Tämä nyt oli tämmöinen hätäpäissään paistettu/ leivottu/ ostettu/ keneen lie tulleet, varmaan isäänsä.



Kiittelijän pitää sitten jatkaa vuolaasti tämänkin "epäkohdan" kiittelemistä ja hommasta alkaa mennä maku.

kiittämään.

Teki aina mieli alkaa vähätellä itseäni, jos joku kehui. Sitten aloin ajatella asiaa kehujan kannalta: miten vaivaannuttavaa on, jos yrittää antaa hyvää palautetta ja toinen ei edes teeskentele arvostavansa sitä.



Joten: kiitos ja kaunis hymy. Vaikka kehu olisikin tarkoitettu vittuiluksi tai sanottu rutiininomaisesti, on kaikkien kannalta mukavinta säilyttää hyvä käytös. Ja jos kyseessä on aito, ansaittu kehu, on ehkä syytä osoittaa erityisesti arvostavansa sitä, että toinen on huomannut. Sitä ei välttämättä tarvitse siinä tilanteessa ilmaista, mutta sen voi pitää mielessä ja ottaa sen jatkossa huomioon.

Minä en oikeen tykkää kehuista!

Tykkään laittaa ruokaa ja kutsun usein sukulaisia ja tuttavia syömään. Ruokaani ja leipomuksiani kehutaan aina vuolaasti, makua ja ulkonäköä.

Minä aina vaivaannun, kun omasta mielestäni ne ovat aivan tavallisia. Enkä sitten osaa oikeen vastata..

Miten te vastaatte kehuihin?

nolostun ja alan vähätellä itseäni.

Tätä taitoa pitää tosiaan opetella. Jos on vain yleistä kiittelyä, voi sanoa vain kiitos hymyn kera.



Mutta jos kehu oikeasti koskettaa, niin minusta toimiva keino on kertoa, että kiitos, tulin todella hyvälle mielelle, kun sanoit noin.



Jos omat jutut tuntuvat ihan tavallisille, niin miksei istäkin voi sanoa suoraan. Kiitos, ihana kuulla, tämä on asia, johon panostan mielelläni, mutta en osaa enää itse ajatella, että tässä olisi jotain kummallista, kun oeln niin tottunut näitä ruokia vääntämään.

Hymyile ja sano: Kiitos, olipa mukava kuulla!

Sun ei tarvitse olla samaa mieltä. =)



Jos joku vaikka kehuu vuolaasti ikivanhaa paitaani, jonka laittamista UFF:n keräykseen olen jo hankinnut, vastaan:



"Kiitos paljon! Ostin sen sieltäjasieltä" tms. Silleen pirtsakkaan sävyyn, hymyillen.



Nämä on näitä sosiaalisia leikkejä joihin EI voi mennä sanomaan, että "Ai onko tämä susta nätti vai? Ihan hirvee kaapu, saa mut näyttämään 10 kiloa lihavammalta".



Jos joku kehuu ruokaani voisin sanoa vaikka hymyillen, että "Kiitos! Salaisuus on rosmariinissa" tai "Kiitos! Voin antaa reseptin jos tahdot" tms.

Sanon että kiitos, kiva kuulla. Jää hyvä mieli molemmille. Kannattaa opetella ottamaan kehuja vastaan, ja myös antamaan niitä.