Amiksesta yliopstoon, montako tunnet?

ettei menneinä vuosina ole ollut useita tällaisia tapauksia, jotka ovat menneet amiksesta yliopistoon, mutta liekö yleistymään päin.

Tunnen muutamia tapauksia, jotka ovat viiden vuoden sisällä menneet yliopistoon amis pohjalla.

Miksi asia mietityttää sinua?

En tiedä ihan tarkkaan, mitä sinä "menneillä vuosilla" tarkoitat. Mikä vuosi se olikaan, kun amiksen pääsivät suoraan hakemaan yliopistoon?

Minun nuoruudessa amis ei riittänyt, vaan piti olla opisto. Mulla on vieläkin tallessa Helsinkgin yliopiston erivapaus ylioppilastutkinnosta, kun se piti silloin erikseen hakea, joskus 1980-luvulla.

Opistoon taas pääsi joko keskikoulun, tai kansalaiskoulu+amis-yhdistemän jälkeen. Ja tietenkin lukion, mutta se oli yhtä päällekkäistä koulutusta kuin lukio+amis.

menin amiksesta yliopistoon. Olen käynyt lukionkin. Olen ihan tyytyväinen tähän polkuun, käytännön tekemisen kautta olen saanut erilaista syvyyttä opintoihin.

mielenkiinoinen järjestys

ettei menneinä vuosina ole ollut useita tällaisia tapauksia, jotka ovat menneet amiksesta yliopistoon, mutta liekö yleistymään päin.



Tunnen muutamia tapauksia, jotka ovat viiden vuoden sisällä menneet yliopistoon amis pohjalla.



Miksi asia mietityttää sinua?

Minä: merkonomi --> FM (tietojenkäsittelytiede)

Tätini: merkonomi --> VN (varanotaari)

Eräs opettajani: merkonomi --> OTK



Ja monia monia muita. Miksi luulette, että jokainen opiskelija kertoisi taustansa yliopistossa? Etenkin moni aikuisopiskelija on tullut yliopistoon ilman lukio-opintoja.

Maaseudun "kaikki hakijat sisään, sisäänottomäärä 200% aloituspaikoista" -laitoksia ja niissä todennäköisesti opiskelevia ketjun vieraskyniä kritisoiva viesti katosi bittitaivaisiin :D



Ja naurettavaa kutsua maaseutuyksiköitä kauppakorkeiksi.

toinen laborantti -> FM (kemia) ja toinen laborantti DI (kemia). Tosin molemmat kävivät AMK:n tuossa välissä.

Aloitti DI-opinnot vuosi sitten, suoritti kaksoistutkinnon aikanaan eli opiskeli pienimmän mahdollisen määrän lukio-opintoja ja valmistui samalla automaatioasentajaksi. Matikkanero, jota ei lukiossa kiinnostanu mikään muu kuin matikka. Kaikenlaisesta elektroniikkavärkkäämisestä tykkäsi kuin hullu puurosta, joten meni amikseen ja suoritti lukion oppimäärän siinä ohessa.

että ammattikoulusta mennään yliopistoon. Lääkiskin on kuulemma täynnä suoraan amiksesta tulleita.

ja kyllä aina parin vuoden välein joku meiltä menee korkeakouluun (käytännössä dipl.ins.opintoihin, koska opetan tekniikan alaa). Mutta kyllä nämä opiskelijat yleensä ovat poikkeuksellisen lahjakkaita ja moivoituneita.



Joka kevät sen sijaan valmistuu useampikin sellainen, joka sitten syksyllä aloittaa ammattkorkeakoulussa.

ammattikoulusta kaksoistutkinto keväällä, nyt yliopistossa englantia lukemassa, tuttavaperheen lapsi.

Niitä varmaan meneekin. Mutta entä pelkän amiksen käyneitä?



Itse olen lukenut kaksi yliopistotutkintoa. Ekalla kierroksella eräs kolmekymppinen mies oli käynyt eka amiksen, sitten tekun ja jatkanut sieltä DI:ksi opiskelemaan. Oli ainoa ei-yo opiskelukavereista ja kymmenien taustan kuitenkin tiesin.



Toisella opiskelukierroksella yliopiston puolella en tavannut yhtään, joka ei olisi ollut ylioppilas.

mutta käytännössä vain äärimmäisen harvat menevät yliopistoon sitä kautta.

Kyllä amis on amis, vaikka voissa paistaisi, siitä ei pääse mihinkään. Tuhrusilmäisiä pissaliisoja ja pottunokkaisia autonrassaajia, joita eivät osaa edes puhua suomen kieltä.

Laittakaa lapsenne lukioon, se on varmin tae siitä, että olette edes yrittäneet auttaa lapsianne parempaan tulevaisuuteen. Jatkossa nimittäin akateemisen koulutuksen merkitys korostuu, kun perinteiset duunariammatit katoavat ja akateemiset aloituspaikat vähenevät.

duunariammatit katoisi. Kyllä me tarvitaan kokkeja, autokorjaajia ja sähkäreitä jatkossakin saati lähäreitä.

Itse kannatan lukiota sen takia, että ammattikoulussa kaveriporukka tulee helposti huonoksi. Amiksessa esimerkiksi tupakoidaan paljon enemmän kuin lukiossa, käytetään huumeita, tehdään rikoksia ja ylipäätään hengaillaan epäsosiaalisesti. Lapsi on 16-vuotiaana siinä iässä, että kaveripiiri on tosi tärkeä ja lukion puolelta kaveripiiri tulee todennäköisesti paremmaksi ja ei vajoa kaikkeen paskaan.

mutta käytännössä vain äärimmäisen harvat menevät yliopistoon sitä kautta.

Kyllä amis on amis, vaikka voissa paistaisi, siitä ei pääse mihinkään. Tuhrusilmäisiä pissaliisoja ja pottunokkaisia autonrassaajia, joita eivät osaa edes puhua suomen kieltä.

Laittakaa lapsenne lukioon, se on varmin tae siitä, että olette edes yrittäneet auttaa lapsianne parempaan tulevaisuuteen. Jatkossa nimittäin akateemisen koulutuksen merkitys korostuu, kun perinteiset duunariammatit katoavat ja akateemiset aloituspaikat vähenevät.

Yksi ystäväni opiskeli aikanaan perushoitajaksi, josta jatkoi opistoasteen aikoina sairaanhoitajaksi. Jatkoi yliopistoon, ja on nyt valmis maisteri. Kertoi itsekin olleen suuri ihmetyksen aihe tiedekunnassaan kun ei ollut lukiota käytynä.

Olen itse opiskellut vuosia yliopistossa, eikä ketään tullut vastaan. Sen sijaan tunsin erään joka haaveili pelkältä amitsupohjalta eläinlääkärin opinnoista. Joo, voi vähän tehdä tiukkaa, jos pelkkä amitsun lopputyö oli ihan hirveää raadantaa ja kidutusta... Kumma kyllä ei edes hakemisesta tullut mitään.

Paljon useampia sellaisia tunnen, jotka ovat menneet lukiosta ammattikouluun, eivätkä koskaan tule sen korkeampaa tutkintoa suorittamaan.

Perinteiset duunariammatit ovat niitä, joiden varassa meidän arkielämä pyörii: siivoojat, kaupankassat, autonkuljettajat...

Ne katoavat viimeiseksi.



En tiedä, kuinka monta ilman lukiota tai ylioppilastodistusta yliopistotutkinnon suorittanutta tunnen, itseni lisäksi. En ole käynyt päivääkään lukiota, mutta maisteriksi olen valmistunut.

En nimittäin tiedä, millainen koulutus opiskelukavereillani oli, mutta aika monella heistä oli joku muu kuin ylioppilastutkinto.

Moni oli suorittanut muinaisen opiston, eli sen johon siihen aikaan pääsi keskikoulun tai ammattikoulun suorittaneet.

Oli sairaanhoitajaa, merkonomia ja muuta. En kyllä tiedä, olivatko se myös ylioppilaita.

toinen laborantti -> FM (kemia) ja toinen laborantti DI (kemia). Tosin molemmat kävivät AMK:n tuossa välissä.

olivat sitten amiksessa tai yliopistossa. Järjestelmän pitäisi olla sellainen että jokaisella olisi oikeus halpaan lainaan ja opintotukeen yhtä ammatillista tai yliopistotutkintoa varten ja jos haluaa toisen tutkinnon, pitää opiskella omin varoin. Rahaa säästyisi ja loppuisi ihmisten hengailu oppilaitoksissa ilman päämäärää.

että ammattikoulusta mennään yliopistoon. Lääkiskin on kuulemma täynnä suoraan amiksesta tulleita.

Ja kuka näitä aloituksia jaksaa aina väsätä, tuskin yo-opiskelija ainakaan.

Merkonomi -> fil. maist.

mutta käytännössä vain äärimmäisen harvat menevät yliopistoon sitä kautta.

Kyllä amis on amis, vaikka voissa paistaisi, siitä ei pääse mihinkään. Tuhrusilmäisiä pissaliisoja ja pottunokkaisia autonrassaajia, joita eivät osaa edes puhua suomen kieltä.

Laittakaa lapsenne lukioon, se on varmin tae siitä, että olette edes yrittäneet auttaa lapsianne parempaan tulevaisuuteen. Jatkossa nimittäin akateemisen koulutuksen merkitys korostuu, kun perinteiset duunariammatit katoavat ja akateemiset aloituspaikat vähenevät.

Voi kuvitella miten suvaitsevainen antirasisti tämäkin kirjoittaja on kunhan puheeksi tulevat poliittisesti suojellut ryhmät. Tavallinen, suomalainen työntekijä (eritoten mies) sen sijaan ansaitsee kunnon haukut veronmaksajuudestaan.