En enää lähde miehen kanssa ulkomaanlomille.

Om mieheni on istunut koko yön Frankfurtin lentokentällä kitisemättä, sen jälkeen 13 tunnin lennon ja vieläkään ei ollut kiire mihinkään. Loistava matkakumppani.



Eikä me mitään kohteesta olla selvitetty, paikan päällä sen näkee, mitä haluaa tehdä. Matkustetaan aina Karibialle.

Ollaan lomailtu perheenä ja kaksistaan. Aina sama juttu: mies huolehtii vain itsestään, istuu lentokenttäbussissa ihmettelemässä, missä minä viivyin (ja 3v ja 1v lapset siinä samassa, minulla 2 matkalaukkua, hänellä 1). Lomakohteessa hän olettaa, että minä olen selvittänyt niin vuokra-autot kuin nähtävyydet. Rannalle hän lähtee silloin, kun siltä tuntuu miettimättä lainkaan, että lapsilla on lomallakin oma rytminsä eli nälkä tulee kutakuin samaan aikaan ja on fiksumpaa syödä ennen löhöilyä kuin etsiä rannalta naposteltavaa.



Mies olettaa, että osaan ulkoa matkanjärjestäjän retkiohjelman ja tietty etsin lomakohteessa ne kansainväliset retket tai kartan ja vuokra-auton, joilla itsemme ajelemme siten, että minä tiedän tismalleen, minne mennään.



Menkööt maatalousmatkoille yksinään, minä reissaan lasten kanssa.

Ollaan lomailtu perheenä ja kaksistaan. Aina sama juttu: mies huolehtii vain itsestään, istuu lentokenttäbussissa ihmettelemässä, missä minä viivyin (ja 3v ja 1v lapset siinä samassa, minulla 2 matkalaukkua, hänellä 1). Lomakohteessa hän olettaa, että minä olen selvittänyt niin vuokra-autot kuin nähtävyydet. Rannalle hän lähtee silloin, kun siltä tuntuu miettimättä lainkaan, että lapsilla on lomallakin oma rytminsä eli nälkä tulee kutakuin samaan aikaan ja on fiksumpaa syödä ennen löhöilyä kuin etsiä rannalta naposteltavaa. Mies olettaa, että osaan ulkoa matkanjärjestäjän retkiohjelman ja tietty etsin lomakohteessa ne kansainväliset retket tai kartan ja vuokra-auton, joilla itsemme ajelemme siten, että minä tiedän tismalleen, minne mennään. Menkööt maatalousmatkoille yksinään, minä reissaan lasten kanssa.

olen kerran ollut maatalousmatkalla Italiassa.

Päivät ahdettu täyteen navetoita, juustoloita ja viinitiloja, vapaata aikaa päivällä ei juuri ollenkaan, paljon bussissa istumista. Ei kiitos.

Vaikka elanto tuleekin maataloudesta, en halua sitä lomallani enää nähdä.

Ollaan lomailtu perheenä ja kaksistaan. Aina sama juttu: mies huolehtii vain itsestään, istuu lentokenttäbussissa ihmettelemässä, missä minä viivyin (ja 3v ja 1v lapset siinä samassa, minulla 2 matkalaukkua, hänellä 1). Lomakohteessa hän olettaa, että minä olen selvittänyt niin vuokra-autot kuin nähtävyydet. Rannalle hän lähtee silloin, kun siltä tuntuu miettimättä lainkaan, että lapsilla on lomallakin oma rytminsä eli nälkä tulee kutakuin samaan aikaan ja on fiksumpaa syödä ennen löhöilyä kuin etsiä rannalta naposteltavaa.

Mies olettaa, että osaan ulkoa matkanjärjestäjän retkiohjelman ja tietty etsin lomakohteessa ne kansainväliset retket tai kartan ja vuokra-auton, joilla itsemme ajelemme siten, että minä tiedän tismalleen, minne mennään.

Menkööt maatalousmatkoille yksinään, minä reissaan lasten kanssa.

mutta toki niistä sitten valitaan yhdessä molempia kiinnostavat jutut.



ja mies taas sitten hoitaa kyllä kaikki käytännön järjestelyt:)

matkustan yksin aika paljon:) Kohta olen taas menossa. Tällä kertaa Berliiniin. Se on kiva,kun saa omaa aikaa.Suorastaan loistava:) Arvostan sitä:) Tämän takia en kaipaa " iltatähteä "

Meillä mies toivoo, että minä katson valmiiksi kiinnostavat paikat ja sen, miten niihin parhaiten pääsee, milloin ovat auki jne. Mä teen mielelläni tuon listan. Paikan päällä sitten aina illalla katsotaan suurinpiirtein seuraavan päivän ohjelma. Mies on mulle parasta matkaseuraa ikinä, ollaan tosi onnellisia kun saadaan reissata yhdessä.

Mä en matkustais tollasen kanssa. Jos ei kykene muuhun kuin tuijottamaan omaa napaansa.



Me matkustetaan paljon. Joko perheenä tai kaksin.

Molemmat huomioi perhelomalla, että lapset ja lapsen tarpeet ensin.

Tai jos ollaan kaksin niin suht tasapuolisesti molemmille jotakin.

Ollaan lomailtu perheenä ja kaksistaan. Aina sama juttu: mies huolehtii vain itsestään, istuu lentokenttäbussissa ihmettelemässä, missä minä viivyin (ja 3v ja 1v lapset siinä samassa, minulla 2 matkalaukkua, hänellä 1). Lomakohteessa hän olettaa, että minä olen selvittänyt niin vuokra-autot kuin nähtävyydet. Rannalle hän lähtee silloin, kun siltä tuntuu miettimättä lainkaan, että lapsilla on lomallakin oma rytminsä eli nälkä tulee kutakuin samaan aikaan ja on fiksumpaa syödä ennen löhöilyä kuin etsiä rannalta naposteltavaa. Mies olettaa, että osaan ulkoa matkanjärjestäjän retkiohjelman ja tietty etsin lomakohteessa ne kansainväliset retket tai kartan ja vuokra-auton, joilla itsemme ajelemme siten, että minä tiedän tismalleen, minne mennään. Menkööt maatalousmatkoille yksinään, minä reissaan lasten kanssa.

olen kerran ollut maatalousmatkalla Italiassa. Päivät ahdettu täyteen navetoita, juustoloita ja viinitiloja, vapaata aikaa päivällä ei juuri ollenkaan, paljon bussissa istumista. Ei kiitos. Vaikka elanto tuleekin maataloudesta, en halua sitä lomallani enää nähdä.

nimimerkillä Forssan matkatoimiston matkalla ollut