Miksi poliitikot eivät voisi tukea lapsiperheitä niin, että lasten tekoon kannustettaisiin?

mutta hoitovapaata saisi vain maksimissaan 6 kk. Ja äitien paluuta työelämään ei niin kauheasti paheksuttaisi, vaan äideillä olisi mahdollisuus valita.

Mutta kun ne paremmat lapsilisät houkuttavat juuri sitä sossuntukien varassa elävää väestönosaa, joka tulee meille työssäkäyville kaikkein kalleimmaksi.

"Lukutaidottomuus on korjattavissa, mutta periytynyt syrjäytyneisyys on hankalampi."

Juuri näin!

Uusi väestöräjähdys tekisi väestörakenteestamme tiimalasin muotoisen. Julkistaloutta ymmärtävät käsittävät, että lapset ne vasta kalliiksi tulevatkin. Asukas on hyödyllinen veronmaksaja vasta, kun menee töihin eli vauvabuumi hyödyttäisi meitä vasta reilun parinkymmenen vuoden päästä.

Kuin pian lukutaidoton mamu, joka tulee kulttuurista, jossa naisella ei ole ihmisarvoa, hyödyttää suomalaista yhteiskuntaa? Siis kysyn ihan vakavissani.

"Lukutaidottomuus on korjattavissa, mutta periytynyt syrjäytyneisyys on hankalampi."

Juuri näin!

Uusi väestöräjähdys tekisi väestörakenteestamme tiimalasin muotoisen. Julkistaloutta ymmärtävät käsittävät, että lapset ne vasta kalliiksi tulevatkin. Asukas on hyödyllinen veronmaksaja vasta, kun menee töihin eli vauvabuumi hyödyttäisi meitä vasta reilun parinkymmenen vuoden päästä.

Kuin pian lukutaidoton mamu, joka tulee kulttuurista, jossa naisella ei ole ihmisarvoa, hyödyttää suomalaista yhteiskuntaa? Siis kysyn ihan vakavissani.

Väestötilastoja tutkimalla sinäkin ymmärrät, että suurempi ongelma meillä tällä hetkellä ovat kolmannen polven syrjäytyjät. Osa heistä ei käy edes peruskoulua loppuun. He odottavat vain työttömyyskortistoon "pääsemistä". Näissä suomalaissa perheissä äiti ja isä taluttavat 18-vuotiaat lapsensa rituaalinomaisesti sossunluukulle, se on heille aikuistumisen merkki.

Kamalinta on, jos heidän aikuiset lapsensa PANNAAN töihin avoimille työmarkkinoille.

NÄistä piireistä löytyy varmasti maahanmuuttokriittisiä mielipiteitä. ;) Ihanaa Suomi Ihanaa.

Tämä 30-luvulla kehitelty malli, jossa naisten osallistuminen työelämään kielletään lienee paras systeemi lasten teon lisäämiselle sekä myös työttömyyden vähentämiselle.



Samalla mallilla varmistetaan myös maahanmuuttoon liittyvien ongelmien asianmukainen hoitaminen.

Tämä 30-luvulla kehitelty malli, jossa naisten osallistuminen työelämään kielletään lienee paras systeemi lasten teon lisäämiselle sekä myös työttömyyden vähentämiselle.

Samalla mallilla varmistetaan myös maahanmuuttoon liittyvien ongelmien asianmukainen hoitaminen.

Poistetaanko äänioikeus myös? :)

Taitavat olla jopa nettosaajan asemassa.

Mikään ei muuttuisi.

"väärät" ihmiset tekee lapsia eniten. Keskiluokka, itseään elättävä tavallinen massa, pitäisi saada lisääntymään. Ne, joilla on annettavaa lapsilleen ja mallia siitä, että sossun takahuoneessa ei ole setelipainokonetta, jota ilkeyttään sossutäti ei pöyritä.



Nykyinen tukijärjestelmämme rohkaisee tukiriippuvaisia lastentekoon. Kukaan muu ei tässä yhteiskunnassa saa suoraan lisärahaa sellaisia määriä lisälapsesta kuin ne, jotka roikkuu tukiluukulla. Heille kompensoidaan lisälapsen kulut 100% toisin kuin työssäkäyvät jakavat olemassa olevia resursseja isommalle porukalle. Olen joskus laskenut, että työssäkäyvän perheen pitäisi saada jokaisesta lisälapsesta noin 1000 Euroa bruttona lisää, jotta kompensaatio vastaisi sitä, mitä tukien varassa elävät saa. (sisältää hoitomaksun noin 260 Euroa) Suostuisiko työnantajat tuohon? Roima palkankorotus, kun perhe kasvaa?



Mä väitän, että tuilla asiaa ei ratkaista. Tärkeintä olisi saada yhteiskunnan ilmapiiri lapsimyönteiseksi. Nykyään vapaaehtoinen lapsettomuus on suorastaan hienoa ja lapset pitäisi monien mielestä sulkea kaikesta ulos, koska "ovat ärsyttäviä räkänokkia".

Nykyinen tukijärjestelmämme rohkaisee tukiriippuvaisia lastentekoon. Kukaan muu ei tässä yhteiskunnassa saa suoraan lisärahaa sellaisia määriä lisälapsesta kuin ne, jotka roikkuu tukiluukulla.

Aivan, ja tähän porukkaan se tukien lisääminen vaikuttaisi juuri siten, että he lisääntyvät entisestään. Ja yhteiskunta saa maksaa.

Keskiluokkaan ja varakkaampiin ihmisiin eivät tuet vaikuta.

tosiaan, että meidän tarvitsee 'haalia' tänne niitä maahanmuuttajia?!? On maita,joissa ei ole puhdasta vettä eikä viljelysmaata - eli elämän edellytykset puuttuvat. Luuletteko, että näissä paikoissa elävät ihmiset jäävät sinne? Jäisitkö itse? Kyllä sieltä alkaa kansainvaellus kohti 'parempia' paikkoja. Ja kuka kärsii - tämän päivän lapset. Joutuvat väkivalloin puolustamaan sitä rantaplänttiä tai perunapeltoa.

Että tehtailkaapa vaan lisää lapsia... Jonkun pitäisi julkisesti kyseenalaistaa hyvinvointivaltioiden kansalaisten ehdoton halu saada biologinen, oma lapsi. Lisääntymiskielto muutamaksi vuodeksi ja adoptioprosessi nopeammaksi,niin ehkä tämä pallokin pelastuisi - tai ainakin sen ikä pidentyisi.

ja kuinka pitkäksi aikaa. Nytkin on 30-40 000 nuorta syrjäytymisvaarassa. Niistäkin saisi työelämään piristysruisketta mutta eipä taida onnistua jostain kumman syystä.

Sitten on niitä jotka jäävät sairauslomille ja eläköityvät aikaisin. Joka päivä jää yksi nuori työkyvyttömyyseläkkeelle.Vanhempia, yli 30 vuotiaita ihmisiä eläkkeelle jää todella paljon.

Ihmisillä on pitkät koulutusajat ja perhevapaat. Ne on kaikki poissa työelämästä.

Tehdään ensinnäkin näille asioille jotain.

lastenteko on ihmisen oma valinta, ei sitä tarvitse mitenkään erityisesti tukea

Pätkiä lainattu teoksesta Suomalaiasten hyvinvointi 2010 (http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/8cec7cec-5cf3-4209-ba7a-0334ecdb6e1d): ..."Suhteellinen köyhyysaste laski niin

väestön kuin lapsiväestön keskuudessa vuosina 1966–1993 noin 18–20 prosentista

5–6 prosenttiin. Laman jälkeen suhteellinen köyhyysaste kasvoi voimakkaasti, erityisesti

1990-luvun lopulla. Vuosien 1993–2008 aikana suhteellinen köyhyysaste

väestön keskuudessa on noin kaksinkertaistunut ja lapsiväestön keskuudessa noin

kolminkertaistunut, tosin mediaanituloon sidottu köyhyysrajakin on noussut reaalisesti

30 prosenttia. Vuonna 2008 noin 13 prosenttia koko väestöstä seskä lapsiväestössä

asui kotitalouksissa, jotka jäivät tuloiltaan alle suhteellisen köyhyysrajan....





...1990-luvun laman jälkeen suomalaislasten enemmistön hyvinvointi on monilla

mittareilla mitattuna parantunut. Samaan aikaan kuitenkin osalla lapsista ja

lapsiperheistä pahoinvointi on yleistynyt, ja pienelle vähemmistölle on kasautunut

vaikeutuvaa pahoinvointia. Se ilmenee muun muassa unihäiriöiden, erityisopetuksen

sekä kasvatus- ja perheneuvolapalvelujen tarpeen, mielenterveyden häiriöiden,

lastensuojelun avohuollon asiakkaiden ja huostaanottojen lisääntymisenä

(Salmi 2008; ks. myös www.thl.fi/kasvunkumppanit). Raskaimpien erityispalveluiden

tarve on lisääntynyt (Rimpelä 2008). Pienituloisuus on yleistynyt erityisesti

yhden huoltajan sekä monilapsisissa perheissä (Moisio 2008; Salmi ym. 2009b;

Sauli & Honkkila 2010).



Tuloerot ovat kasvaneet ja lapsiperheiden tulokehitys on jäänyt jälkeen keskimääräisestä

(Jäntti 2010). Vaikka lapsiköyhyys on Suomessa kansainvälisesti verrattuna

melko alhaista (Eurostat 2010), köyhyysrajan alapuolelle jää kasvava osa

erityisesti pikkulapsiperheistä. Perheiden toimeentuloa vaikeuttaa tulonsiirtojen

jääminen jälkeen hintakehityksestä ja erityisesti asumismenojen nousu. Riippuvuus

tulonsiirroista on suurta varsinkin pikkulapsivaiheessa, kun alle kolmivuotiaiden

äideistä suuri osa on tilapäisesti pois työelämästä perhevapailla.



Lasten köyhyys on noussut huomion kohteeksi siksi, että se

on lähes kolminkertaistunut vuodesta 1995 alkaen, ja tämä on tapahtunut hyvän

taloudellisen kasvun vuosina.



Kansainvälisessä vertailussa lapsiköyhyys on Suomessa muiden Pohjoismaiden

tapaan vähäisempää yksittäisiä vuosia tarkasteltaessa: köyhyysrajan alapuolella eli

lapsista vuonna 2007 kaikissa EU-maissa 20 prosenttia, Suomessa12 prosenttia

(Eurostat 2010) ja kansallisen tulonjakotilaston mukaan 13,9 prosenttia (Salmi

ym. 2009b). Kuitenkin pitkittynyt köyhyys lasten keskuudessa on Suomessa lähellä

EU:n keskitasoa: kaksi kolmesta vuonna 2006 köyhäksi määrittyneestä suomalaisesta

lapsesta oli ollut köyhä myös vähintään kahtena edeltävistä kolmesta vuodesta

(Jäntti 2010). Suomen tapaisessa korkean toimeentulon maassa lapsiperheiden

toimeentulo liittyy yhteiskunnan tasolla tulonjakopolitiikkaan ja työmarkkinoiden

luonteeseen ja perheen tasolla vanhempien työmarkkina-asemaan ja perheen

rakenteeseen (Salmi ym. 2009b; Gornick & Jäntti 2009)..."





Eli poliittisilla päätöksillä ei ole tuettu lapsiperheiden asemaa/tehty lasten tekoa kannattavaksi. Ja ihan turha kuvitella etteikö tavallinen työssäkäyvä ajattele "onko hänellä varaa lapseen" ja etteikö raha (eli tulonsiirrot asiaan vaikuta).



+ työmarkkinat voisi olla joustavammat ja kuka tulee sillä kotihoidontuella toimeen, jos miehellä ei ole KUNNON palkkaa? Kun kotihoidontukeenkin vaikuttaa puolison palkka (ainakin ennen vaikutti). Tuen pitäisi olla 3 vuotta ainakin vanhempainrahan verran.

Riippuvuus

tulonsiirroista on suurta varsinkin pikkulapsivaiheessa, kun alle kolmivuotiaiden

äideistä suuri osa on tilapäisesti pois työelämästä perhevapailla.

+ työmarkkinat voisi olla joustavammat ja kuka tulee sillä kotihoidontuella toimeen, jos miehellä ei ole KUNNON palkkaa? Kun kotihoidontukeenkin vaikuttaa puolison palkka (ainakin ennen vaikutti). Tuen pitäisi olla 3 vuotta ainakin vanhempainrahan verran.

Niin, ratkaisu tähän olisi se 6+6+6 malli, jossa myös miesvaltaisten alojen työnantajat joutuisivat ottamaan vastuuta tästä kaikesta. Naisten asema työmarkkinoilla paranisi.

Mielestäni puolison palkka ei vaikuta kotihoidontukeen muuta kuin hyvin pienipalkkaisilla.

lapsilisienkin tason nykyään. "Eikö se ole yhtään noussut? Johan teistäkin tuli jo 80-luvun lopulla viitisensataa per lapsi..." Lapsivähennys verotuksessa poistettiin lama-aikana samoin kuin yh-vähennys. Kyllä tässä on alaspäin menty.