PK-lasten arkea: Lapset eivät osaa enää leikkiä kotia

Me ei veljen kanssa osattu leikkiä kotia oikeaoppisesti edes 80-luvun puolivälissä. Olimme kumpikin äitejä. Perheessä oli siis kaksi äitiä, joista toinen transvestiitti ja isää ei ollut ollenkaan. Tästä se sitten alkoikin maailman tuho ja kohtahan se tulee jo maailmanloppukin. Nyt laitetaan jo vauvoja uuneihin.

Mikä tässä uutisessa oli niin kamalaa? Maailma muuttuu ja lasten leikit siinä mukana.



Jos isän ja äidin rooleilla ei perheissä ole enää niin suurta eroa, niin miten sellaista voisi edes leikkiä?



Se on tietysti vähän surkeaa, jos lapset eivät tunnista uunia, kaulinta, paistinpannua tai kattilaa ja mitä niillä tehdään. Mutta opin minäkin 4-vuotiaana käyttämään ensin kahvinkeitintä ja sitten vasta huomasin mitä kaikkea hellalla voi tehdä.



Odotan itse vasta esikoistani, mutta kavereiden lapset kuuntelee Hevisaurusta ja käyttää iPadia paremmin kuin vanhempansa. Vähän "hippi"vanhempien lapsi leikkii mielellään reppumatkaa ympäri Eurooppaa, kun tekivät kuukauden Interrail-matkan kun lapsi oli 3-4 -vuotias. Leikit muuttuvat, koska lapset tarvitsevat ihan erilaisia taitoja aikuistuessaan kuin joskus ennen.



Minä kuuntelin isin kanssa Beatlesia kun taas joku kaveri osaa vieläkin jotain lastenloruja ulkoa. Yhtä hulluja meistä tuli molemmista! :)

viedä Angry Birds puistoon nyt pikaisesti uunin ja silityslaudan niin saadaan asia kuntoon.

Taitaa olla aika pieni otanta tuossa haastattelussa. Meillä lapset leikkii uusia leikkejä, pelaa pleikalla jne. mutta myös leikkivät kotia, ruuanlaittoa (leikkiuuni toimii myös loistavasti pyykinpesukoneena), isä+äiti+lapsileikkejä, laulavat lastenlauluja siinä missä siideripissistä. Maailma muuttuu ja lasten leikit samalla.

Taitais kyseinen haastateltu nainen olla kauhuissaa, kun vuoroin lapset leikisti leipoo keksejä ja vuoroin ovat "äitejä" korjaamassa autoa ja siinä sivussa tarjoilijoita kortinmaksupäätteineen...

te lapsenne päiväkotiin laittaneet äidit, jotka vastailette tähän ketjuun. :-)

Eikö teitä yhtään häiritse se, mitä tuolla artikkelilla yritetään sanoa?

Aloitetaampa siitä, että havainnot perustuvat päiväkotityöntekijöiden havaintoihin. Havainnoivatko he aikana, jolloin lapset leikkivät "oikein" päiväkotilapsia vai kävivätkö urkkimassa kotihoidossa olevien lasten leikkejä?

Tarinan ainoa opetus oli se, että leikit ovat muuttuneet. Normatiiviset arviot tästä ovat vain arvioijan omassa mielikuvituksessa - kuten se, mitä lauluja lasten pitäisi kuunnella ja mistä pitää.

Oscar.

ja mun kaveria 70-luvulla... laulettiin "Tahdon rakastella sinua" niin että kylä raikui :D

Ja molemmat leikkivät kotia. Siinä leikissä äiti ja isä hoitavat lapsia, tekevät ruokaa uunissa ja siivoavat. Välillä käyvät töissä ja kaupassa. Pieniä kun ovat, leikkivät myös välillä että uuni on koiran koppi tai vauvan sänky. En ole tajunnut että tästä luovuudesta pitäisi olla jotenkin huolissaan. Kyllä kai sitä normaalia perhe-elämää ruoanlaittoineen eletään niissäkin perheissä joissa käydään töissä. Miesten ja naisten töiksi kotitöiden jakamista emme aio lapsillemme opettaa.

ainakaan ole kotileikkejä leikkineet! Onkohan ne edes nähneet mitä kaikkea kotona voi tehdä, kuten leipomista, paistamista, siivoamista, yhdessäoloa, viihtymistä ja yhteistä hyvänmielen ruokailua.



Miksiköhän minä epäilen? Johtuisko siitä dokumentista talvella ja lukuisista lehtikirjoituksista?

Onkohan tuokaan päiväkodin ihminen oikeasti sanonut lähellekään noin.

se leikkiuunikin sai leikin mukaan eri käyttötarkoituksia. Joissain leikeissä se oli mm. jonkun nukkeperheen koti.

yllättäen kun tytöt keskenään leikkivät päiväkodissa sitä kotia, niin kukaan TYTÖISTÄ ei halua olla se mies, perheen isä. Ja jos perheessä joskus on radio auki tai isompia sisaruksia, niin kyllähän ne pienemmätkin oppivat niitä "isompien" laulujen sanoja koska muisti on vielä hyvä.