onko umpipuu sama asia kuin massiivipuu?

Sellaisesta suoraan metsästä tuotavasta puusta ei edes umpipuisia huonekaluja voida tehdä, sillä se ei kestä juuri mitään vaan vääntyy ja murtuu helposti. Keston ja vääntymisen eston aikaan saamisesksi puu täytyy pieniä osiin jotka sitten liimataan takaisin yhteen.

Suoraan metsästä tuotavasta puusta yleensä tehdään liimaamalla sellaisia yhdistelmiä, jotka eivät sitten vääntyile. Periaatteessa kuten vanerikin, eli kokopuupaloja liimattuna erisuuntiin.

Olen kyllä myös käsittänyt, että massiivipuu on nimenomaan "oikeaa" puuta eikä vaneria tai lastulevyä, kuten edellä mainittu alalla työskenteleväkin sanoi. Jos joku firma mainostaa myyvänsä massiivipuuta, ei tuote voi olla vaneria, lastulevyä tms. Liimapuu on ns. lähellä massiivipuuta. (Liimapuulevy on lautaa muistuttava massiivinen puumateriaali.)

Kyllä tuo meidän hyllystö myytiin massiivipuisena. Mutta ei se oikeasti ole kuin lastulevyä. Toki laadukkaampaa nykytekniikalla kuin 70-luvun lastulevy. Mutta hyllystö ei kuitenkaan ole mitään liimapuuta.

Jälleen kerran ihmetytti, että mikä noissa huonekaluissa maksaa. Tuokaan hyllystö ei ollut mikään halvin eikä toiseksi halvin, mutta silti se on tehty jostain ihmeen puristetusta puumassasta. Ja vähän huijattu olo tuli, kun asia kotona todettiin. Mutta on tuo sentään ihan kelpo huonekalu, ryhdikäs ja massiivinen.

Mutta en siis sanoisi, että massiivipuu tarkoittaisi mitään liimapuulevystä tehtyä välttämättä, vaikka munkin mielestä se sitä yleensä on.

Massiiipuu voi myös olla liimapuulevyä. Puuta siis sekin mutta liimattu yhteen monesta ohuesta siivusta.

Tämmöisiä surkuhupaisia nimityksiä tarvitaan tässä metsien maassa, jossa "puu" tarkoittaa lastulevyn ja muovilistojen yhdistelmää.

Lastulevyhän on siis puun lastuja, jotka liimataan yhteen paksuksi levyksi. Periaatteessa ja käytännössä liimapuu ja vaneri (jotka siis ovat tätä "massiivipuuta" ovat myös ihan samanlaista yhteen liimattua "lastua" - niissä se lastu vain on järjestetty aina samansuuntaiseksi, kun huokoisessa lastulevyssä ne voivat olla miten päin vain ja rakennuksilla nykyään käytettävässä lujavanerissa ne ovat toiseen suuntaan samoin päin (kaikki samalla tavalla lätkällään levyn paksuuden verran päällekäin) ja toiseen suuntaan eripäin (pituus- ja leveyssuunnissa), jolloin saadaan aikaan vaneria parempi vedonkesto.



Sellaisesta suoraan metsästä tuotavasta puusta ei edes umpipuisia huonekaluja voida tehdä, sillä se ei kestä juuri mitään vaan vääntyy ja murtuu helposti. Keston ja vääntymisen eston aikaan saamisesksi puu täytyy pieniä osiin jotka sitten liimataan takaisin yhteen.

jotain puuntapaista, niin kyllä massiivipuulla tarkoitetaan ihan kokopuuta /umpipuuta ei lastulevyä tai puukuidusta prosessoitua mdf:ää sen enempää kuin vaneriakaan.

esim kaikki artekin kalusteet on vaneria. Samoin keittiökaapit, jotka umpipuuna myydään on vaneria - koska muu ei kestäisi käytössä.

alalla jossa myydään uusia kalusteita ja vanerimateriaali ilmoitetaan vanerina, ei umpipuuna, vaikka se sitä periaatteessa (liimakerroksia lukuunottamatta) on.

Massiivipuu on puuta. Ei liimoja. Eli vain puuta.

Kyllä meillä Artekin tuolien puuosat ovat ihan umpipuuta, ei mitään liimaa missään.

Massiivipuu ei tarkoita nykypäivänä juuri mitään. Mainostermistöä. Joku käsittää liimalevyn massiivipuuna, joku pelkästään tuppeensahatun lankun ja kolmas vaikka lautatavaran. Jotkut myy massiivipuuna viilutettua MDF'ää. Pahinta koko termissä on se, että se on nostettu niin korkeaan arvoon. Mielummin kannattaisi käyttää termejä, jotka tarkoittaa vain tiettyä asiaa. Esim vaneri, rimalevy, liimapuulevy. Ja jos haluat sitä suoraan puusta sahattua tavaraa ilman liimoja, niin se on sitten tuppeensahattu lankku tai lautaa ja se on usein huonoa tavaraa huonekaluihin. Vääntyy ja halkeilee vuodenaikojen mukana. Ennemmin kannattaisi miettiä mikä levy mihinkin käyttötarkoitukseen. Kaappeihin yms ja pöytälevyihin lastulevy on erinomainen valinta. Sitä saa viilutettuna ja melamiinipinnalla. Viilu on usein kauniimpaa, kun "oikea" puu, melamiinipinta taas kestää paremmin. MDF-levy toimii yhtä hyvin edellä mainittuihin kohteisiin, mutta maksaa ja painaa enemmän.  Keittiön pöytään sopii parhaiten sormijatkettu liimapuulevy (marmori yms tasot varmaan hyviä, mutta niistä en tiedä tarpeeksi ottaakseni kantaa). Soirot jatkettu sormiliitoksella keskeltä, mutta lopputulos on useimmiten oksaton ja siten kaunis. Liimapuulevyä pystyy esim hiomaan, kun siihen on tullut jälkiä, kun taas melamiinipinnoite rikkoutuessaan on lähes mahdoton paikata. Viilutettu keittiönpyötä hajoaa heti kovassa käytössä, eikä siten toimi kovinkaan hyvin. MDF'stä ja lastulevystä taas tulee huonot jalat pöytään, vaikka esim ikean pöydissä sitä saattaa ollakkin. Ns oikea puu toimii niissä parhaiten, mutta kestävemmät nekin on, jos ensin halkaistu ja liimattu kiinni niin, että puun syyt kaartuu eri suuntaan. Puisiin tuoleihin taas ihan "aito" puutavara ja vaneri on parasta. Esim aaltojakkarat on "vaneeria" (jalkojen materiaalista puhuttaessa vähän venytettynä), ja ne on varmasti parasta ja kestävintä laatua mitä sarjatuotantotavaraa kaupasta saa. Jos jonkun kaapin haluaa liimalevystä, eli minun käsityksen mukaan "massiivipuusta", niin niitä mäntyisiä halpoja ikeasta parilla kympillä, tai sitten voi tilata mittatilaustyönä vaikka pähkinäpuusta puusepältä, useamman tuhannen euron hintaan luonnollisesti. Summa summarum; Pelkästään materiaalia ei kannata asettaa tärkeimmäksi kriteeriksi, vaan miettiä mikä on kohteeseen paras materiaali ja paljonko on valmis maksamaan. Tärkein laatuun vaikuttava tekijä on työjälki. Jos haluat laatua - tilaa puusepältä, jos haluat halvalla - osta ikeaa.

Vierailija kirjoitti:

Lastulevyhän on siis puun lastuja, jotka liimataan yhteen paksuksi levyksi. Periaatteessa ja käytännössä liimapuu ja vaneri (jotka siis ovat tätä "massiivipuuta" ovat myös ihan samanlaista yhteen liimattua "lastua" - niissä se lastu vain on järjestetty aina samansuuntaiseksi, kun huokoisessa lastulevyssä ne voivat olla miten päin vain ja rakennuksilla nykyään käytettävässä lujavanerissa ne ovat toiseen suuntaan samoin päin (kaikki samalla tavalla lätkällään levyn paksuuden verran päällekäin) ja toiseen suuntaan eripäin (pituus- ja leveyssuunnissa), jolloin saadaan aikaan vaneria parempi vedonkesto.



Sellaisesta suoraan metsästä tuotavasta puusta ei edes umpipuisia huonekaluja voida tehdä, sillä se ei kestä juuri mitään vaan vääntyy ja murtuu helposti. Keston ja vääntymisen eston aikaan saamisesksi puu täytyy pieniä osiin jotka sitten liimataan takaisin yhteen.

Miten selität että vanhat huonekalut kestävät juuri siksi, että on tehty kokopuusta? Ei mitään liimailuja ennen tarvittu. Puun annettiin kuivua rauhassa riittävän kauan. Sama koskee taaplattua lauta-tavaraa.

 

Massiivipuu kuulunee samaan sarjaan kuin polyrottinki, joka naurattaisi, jollei olisi niin suoraan kuluttajille annettua virheellistä tietoa. Muoviahan se on, eikä maadu ikinä. Toisin kuin aito rottinki, joka on puuta.