Että minua ärsytti junan käytävällä juokseva taapero!
Pysähtyi tietenkin kaivelemaan nenäänsä ja kysymään typeriä - kyseessä kuitenkin pitkän matkan juna ja minä ainakin haluan olla rauhassa! Äitinsä siellä hymyili, eikä puuttunut mitenkään tilanteeseen. No sitten meni hermo ja kakaran juostessa (tai oikeastaan se lyllersi, läski muksu) taas ohi, laitoin jalan vaivihkaa eteen. Hienosti lensi turvalleen ja pienen huudon jälkeen loppui matkustajien häirintä!
Kommentit (28)
Sen sijaan on OIKEASTI epäkohteliasta antaa lapsen ravata vaunujen välillä ovia avaamassa kymmeniä kertoja putkeen. Junalippu on kallis ja siellä on monia työmatkalaisia, opiskelijoita, jotka ovat ansainneet rauhansa.
Lapset pitävät tietenkin jonkin verran meteliä, mutta jos vanhemmat eivät sanoa ravaamisesta mitään, niin se on huonoa käytöstä. Ja siis täysin VANHEMPIEN vika. Noloja sellaiset vanhemmat!
Ja koettu on myös tuo videoiden katsominen läppäriltä. Siinä ei järki paljon päätä pakota. Ne videoriippuvaiset voisivat suosia sitä omaa autoa. :D
Sen sijaan on OIKEASTI epäkohteliasta antaa lapsen ravata vaunujen välillä ovia avaamassa kymmeniä kertoja putkeen. Junalippu on kallis ja siellä on monia työmatkalaisia, opiskelijoita, jotka ovat ansainneet rauhansa.
Lapset pitävät tietenkin jonkin verran meteliä, mutta jos vanhemmat eivät sanoa ravaamisesta mitään, niin se on huonoa käytöstä. Ja siis täysin VANHEMPIEN vika. Noloja sellaiset vanhemmat!
NÄin.
Hauskaa vain että viimeksi kun matkustimme junalla lapsen (2-vuotias) kanssa ja minä käskytin perinteisesti lasta että mitä saa tehdä ja mitä ei saa tehdä, niin yht´äkkiä käytävän toisella puolella oleva nainen kommentoi että antaisit sen lapsen olla rauhassa. Olin hiukan h-moilasena, koska ne käskyt olivat sarjaa "älä huuda, vaan puhu tavallisella äänellä.", "Istu paikoillasi hetki ja kunhan konari on käynyt tarkistamassa liput, mennään ravintolavaunuun" jne. Siis sellaista yleismaailmallista ja ihan normaalilla äänellä. Ei mitään kokoaikaista vaan ihan perus tapakasvatusta, mikä noihin tilanteisiin liittyy ja samalla tyylillä mennään ihan missä tahansa.
se helvetillinen sotkeminen pillimehujen ja eväiden kanssa. Ei kiinnosta katsella sellaisen paskanaamaa kyllä tippaakaan. Lisäksi kaivetaan sormella persettä ja nenää siinä muun sotkemisen välissä. Tämänkö pitäisi olla jotenkin suloista? Alle 5-vuotiaat typerine vanhempineen saisivat matkustaa omissa osastoissaan, jos käyttäytyä ei osata.
Hanki sinäkin lääkitys tai oma auto, idiootti.
On mulla auto, mutta en mä sillä töihin mene. Lääkitystä voisinkin kyllä kaivata, vaikka jotain rauhoittavaa, ettei aina ole verenpaine katossa kun tulee tuon työmatkan jälkeen työpaikalle.
Jos joku mielenterveyspotilas kailottaisi samalla volyymilla 20 minuuttia joka arkipäivä, niin varmaan olisi poliisit odottamassa päätepysäkillä joku kaunis päivä.
Miksei lapselle voi sanoa, että "onpas kiva laulu, mitä jos kuunneltais se loppuun kun päästään bussista ulos?"
Sen sijaan on OIKEASTI epäkohteliasta antaa lapsen ravata vaunujen välillä ovia avaamassa kymmeniä kertoja putkeen. Junalippu on kallis ja siellä on monia työmatkalaisia, opiskelijoita, jotka ovat ansainneet rauhansa. Lapset pitävät tietenkin jonkin verran meteliä, mutta jos vanhemmat eivät sanoa ravaamisesta mitään, niin se on huonoa käytöstä. Ja siis täysin VANHEMPIEN vika. Noloja sellaiset vanhemmat!
NÄin. Hauskaa vain että viimeksi kun matkustimme junalla lapsen (2-vuotias) kanssa ja minä käskytin perinteisesti lasta että mitä saa tehdä ja mitä ei saa tehdä, niin yht´äkkiä käytävän toisella puolella oleva nainen kommentoi että antaisit sen lapsen olla rauhassa. Olin hiukan h-moilasena, koska ne käskyt olivat sarjaa "älä huuda, vaan puhu tavallisella äänellä.", "Istu paikoillasi hetki ja kunhan konari on käynyt tarkistamassa liput, mennään ravintolavaunuun" jne. Siis sellaista yleismaailmallista ja ihan normaalilla äänellä. Ei mitään kokoaikaista vaan ihan perus tapakasvatusta, mikä noihin tilanteisiin liittyy ja samalla tyylillä mennään ihan missä tahansa.
Noita (yleensä lapsettomia) lapsenkasvattajia on paljon liikkeellä. Tosin minulle ei tarvitse tulla sanomaan tuollaista tai saavat verbaalisesti nenilleen.
Minusta teit oikein, liian usein lapsilta jää perus käytöstavat opettelematta ja tuloksen voi nähdä koulumaailmassa, jossa ei osata päivää sanoa. Toisten huomioon ottaminen on perusjuttu, joka ei tule ihmisen käytöksestä luonnostaan.
Provo tai ei, mutta hyvä aihe :) Itselläni on kolme alle kouluikäistä lasta ja täytyy myöntää, että siitä huolimatta monien lasten käytös ärsyttää. Tai se, että vanhemmat eivät mitenkään edes yritä puuttua lasten epäsopivaan käytökseen!
Kaikki toki näkevät omat lapsensa ja heidän käytöksen ruusunpunaisten lasien läpi (varmaan myös minä), mutta pitäisi silti kylässä/kulkuneuvoissa/kaupoissa/ym opettaa lapsille mitä saa ja mitä ei saa tehdä.
Minua ärsyttää mm:
- bussin/junan/lentokoneen käytävällä juoksentelu
- ruokaravintolassa juoksentelu
- kenkien laittaminen istuimille
- kaupoissa kaikkien tavaroiden repiminen ja lääppiminen likaisilla sormilla
- kylässä leluilla ryskyttäminen pöytiin, seiniin, lipastoihin, pianoon ja muu kolhiminen ja rikkominen
- likaisen naaman hinkkaaminen sohvaan tai toisten vaatteisiin
- turha meluisuus ja älämölö vain meluamisen vuoksi
Omatkin lapseni yrittävät tehdä näitä, mutta silloin kiellän heitä, komennan kunnolla, tarvittaessa kannan pois tilanteesta, opastan, teen selväksi että niin ei vaan tehdä, muutkaan eivät tee. Ja pidän todella huolen, että eivät jatka pahantekoaan. Keksin esim lentokoneessa jotakin muuta aktiviteettia. Lapset tottakai unohtavat ja testailevat minua välillä, mutta yritän johdonmukaisesti joka kerta lopettaa lyhyeen tuollaiset ei-toivotut käytöstavat. Helpottaa meidän kaikkien elämää ja mahdollistaa menemiset, kun osataan kutakuinkin olla ihmisiksi.
Jos lapsi itkee kovaan ääneen, sillehän ei tietenkään pysty tekemään mitään - muuta kuin lohduttamaan. Ulkopuolisia voi itkun kova ääni häiritä, mutta kyllä siinä silloin omat vanhemmatkin yleensä yrittävät korvat punoittaen nolona tehdä kaikkensa saadakseen lapsen rauhoittumaan.
Minun mielestä vanhempien tehtävä on opastaa lapsiaan eri tilanteissa ihan pienestä pitäen. Se on ihan lapsen omaksi parhaaksikin omaksua miten ollaan ja käyttäydytään.
aloitus olikin ilmiselvä provo, niin kummasti tähän ketjuun alkoi taas tulla lapsivihamielistä paatosta. Tää Suomi on kyllä siitä niin hieno maa, että täällä lapset ei saa missään näkyä eikä varsinkaan kuulua, vaan pikkulastenkin pitäisi osata käyttäytyä kuin aikuiset konsanaan.
Mitäs jos te, ketkä ette voi lapsia sietää, niin valitsisitte julkisten kulkuneuvojen sijaan vaikka kävelyn tai yksityisautoilun. Tai sitten korvatulpat on myös hyvä keksintö, ei tarvitse kuunnella karmivien lasten karmivaa laulantaa.
pehmustettu koppi.