Taidan olla jotenkin vastenmielinen ihminen..
Eilenkin kaikkia muita seurueeni naisia tultiin iskemään mua ei tullut kukaan. Olen mielestäni nätti nainen, 70/169 läskini sijoittunut enemmän perseeseen ja tisseihin kuin vyötärölle. En tajua, miksi kukaan ei ole koskaan kiinnostunut minusta?? Annanko jotenkin vääriä singnaaleja miehille? Olen nyt ollut tosi monta vuotta yksin, mutta ilmeisesti olen sitä jatkossakin :(
Kommentit (4)
En ole mikään baariseuranhaun ekspertti, mutta väittävät, että hymyileminen auttaa!
Kakkonen pitkästä kommentistasi, olen kerran jo tehnyt profiilin, mutta vaikka tapaamani miehet olivat ihan mukavia, ei kukaan oikein kolahtanut ja lähinnä deittailu alkoi tuntua työltä. Jotenkin tuli sellainen liukuhihnafiilis, että uutta vain kehiin. Oli myös ikävää sanoa ei kiitos, kun ihmisessä ei sinänsä vikaa ollut, ei vain ollut sitä kipinää.. Oikeasti haluaisin löytää jonkun luonnollisen tilanteen kautta miehen, koska se taitaa olla se ainoa minulle toimiva vaihtoehto. Eivät nuo baaritkaan koskaan ole mulle toimineet. Kukaan kun ei siellä tule juttelemaan ja humalaisesta massasta on vaikeaa löytää ketään mielenkiintoista.
T:ap
Mielestäni niitä "luonnollisia tilanteita" kohdata kiinnostavia miehiä ei ole kyllä juuri koskaan sattunut kohdalleni. Baari ei ainakaan ole luonnolline ympäristö kun melkein kaikki on humalassa.
Ehkä luonnolisin tilanne olisi tavata tutun ystäväpiirin kautta, tai ehkä työn tai harrastuksen kautta, niin että tutustuisi pikkuhiljaa. Mutta ei mulla ei sellaista koskaan tapahtunut, enkä jaksanut odotella, vaan kaipasin piristystä elämään.
Onhan se nettideittailu vähän liukuhihnameininkiä, mutta siinä pitää yrittää pitää pää kylmänä ja iloinen asenne päällä. Mielestäni Suomesta puuttuu deittailukulttuuri, eli sellainen, että voi tapailla ihmistä parikin kertaa ilman mitään paineita, ilman seksiä, päämääränä tutustuminen ja JOS kolahtaa niin sitten voi juttua jatkaa pidemmälle. Ja deittailla voi pariakin samalla aikaa, jos oma pää kestää. Mä tapailin kolmeakin samaan aikaan, niin että kävin heidän kanssa ehkä pari kertaa treffeillä. Ei siinä ollut mitään pahaa, paitsi se kun piti sanoa, ettei tämä ehkä toimikaan.....mutta mikään hyvä ei tule ilmaiseksi! kannattaa nähdä vaivaa sen eteen että löytää sopivan miehen, sellaisen jonka kanssa voi ajatella lapsensakin kasvattaa ja jonka ilkeää vanhemmilleenkin esitellä.
On erittäin vaikea tutustua sopiviin miehiin illanvietossa tai vielä vaikeampi yökerhoissa tms.
Nyt vaan reippaasti nettiin profiilia ja deittailemaan. Mä uskon että ainakin isommalta paikkakunnalta voi löytyä netin kautta helpoiten sopivia miehiä. Ainakin itsellä 28-vuotiaana olis ollut vientiä vaikka kuinka netin kautta, mutta muualta ei kyllä kukaan yrittäny iskeä, enkä baareissakaan juuri käynyt.
Itse löysin mieheni suomi24 kautta, mulla oli siellä kuvaton ilmoitus, joten ihmettelin kun sain silti ihan kivasti yhteydenottoja. Käytin itse sitä hakukonetta, mihin voi laittaa erilaisia kriteerejä. Ja mulle se toimi, miehenikin oli etsinyt hakukoneella ja mä olin yksi niistä jota koneen mukaan sopi hälle, hänkin oli mulla viiden parhaan osuman joukossa..!
Mä en halunnut laittaa sinne kuvaani, koska olen myyjä, enkä halunnut missään nimessä että joku asiakas alkaa stalkkeriksi. Ja muutenkin, ulkonäkö on melko tärkeä juttu, mutten halunnut sen olevan heti ekans esillä. Halusin aina nähdä miehen kuvæn ja antaa omani nopeasti, mut vain kiinnostaville tyypeille.
Kun on liikkeellä hieman leikkimielellä, mutta taka-ajatuksena sen oikean löytäminen, niin ei vaikuta niin epätoivoiselta. Minusta tärkeintä oli tutustua uusiin ihmisiin, viettää aikaa yhdessä jos siltä tuntuu, ja jos kolahtaa niin se on bonusta. Suosittelen!