Koska suhde muuttuu paremmaksi?

Alan olla väsynyt tähän mun ja poikaystäväni suhteen kriisiin. Suhde kestänyt 2,5 vuotta, kriisi puoli vuotta. Molemmilla pinna totaalisen lopussa, mutta joka kerta asiasta keskustellessa päätetään eroa vastaan, sillä välitetään toisistamme paljon ja olemme toistemme ensimmäiset rakkaudet. Mitään tällaista ei ole kumpikaan ennen kokenut.



Onko kellään teistä ollut tällaista pitkää kriisiä, josta olisitte päässeet yli? Mä haluaisin nähdä meidät vielä onnellisina, mutta välillä en jaksa toivoa. Me ollaan kovin erilaisia, tai siis tavoitteet ja unelmat suht samanlaisia mutta kiinnostuksen kohteet todella erilaisia. Meidän on nykyään aika vaikea keskustella niin, että molemmat olisivat keskustelunaiheesta yhtä innostuneita.



Tämän vuoksi pitäisi nähdä vaivaa suhteen eteen, mutta molemmat teemme todella pitkiä työpäiviä ja vielä eri vuorokaudenaikoihin ja myös viikonloppuisin, joten se verottaa suhdettamme äärettömän paljon.



Valakaa kiltit minuun toivoa, tai mitä tahansa tuleekin mieleen! Haluaisin kuulla että jotkut ovat tällaisesta selviytyneet ja kehittäneet onnellisen parisuhteen... Vai onko se turhaa toivoa?