Pidättekö seksielämäänne vai lapsien kaikkivaltiutta tärkeämpänä?

mutta olen uhrannut. Lapset saavat kaiken huomion hereillä ollessaan. Nukkuvat kuitenkin joskus ja yökyläilevätkin melko usein. Silloin meillä on aikaa toisillimme.

Jonkinlainen keskitie tässäkin on mahdollinen.

Ihan kun nuo olisivat ainoat vaihtoehdot tässä asiassa. Mutta vastaan, että kyllä se aikuisten seksielämä, tosiasiassa aikuisten hyvä uni, on meillä ajanut lapset omiin huoneisiin alle vuoden ikäisinä. Hyvin ovat siellä nukkuneet ja meillä on ollut oma rauha puuhastella mitä mieleen juolahtaa.

mutta olen uhrannut. Lapset saavat kaiken huomion hereillä ollessaan. Nukkuvat kuitenkin joskus ja yökyläilevätkin melko usein. Silloin meillä on aikaa toisillimme.

annat huomiota miehellesi vain kun lapset nukkuvat tai ovat poissa?

oma lapsuus vielä ihan tuoreessa muistissa koska ikää ei vielä paljoa ole. Mitä ihmettä sun lapsuudessa on tapahtunut, kun olet noin vihainen ylipäänsä koko vanhemmuutta ja lapsia kohtaan? Etkö koskaan ole saanut itse kokea olevasi jollekin kaikkein tärkein?

nämä kaksi asiaa ovat ihan eri asioita siis lapset ja meidän seksielämä ja niin ei voi verrata tai sekoittaa.

Eli me harrastamme seksiä silloin kun meitä haluttaa ja meillä on siihen omna yksityinen tilaisuus.

Lapsille ei kuule meidän seksielämä eikä he sitä näe tai kuule.

Hyvää vanhemmuuteen kuuluu kyky odottaa oman tyydytyksen saamista ja hyvään parisuhteeseen kuuluu seksi mutta se ei ole lasten hyvinvointia tarkeämpää.

että ap:lla ei ole kovin paljon kokemusta pienistä lapsista tai ainakaan heidän kokopäiväisestä hoivaamisestaan...

oma lapsuus vielä ihan tuoreessa muistissa koska ikää ei vielä paljoa ole. Mitä ihmettä sun lapsuudessa on tapahtunut, kun olet noin vihainen ylipäänsä koko vanhemmuutta ja lapsia kohtaan? Etkö koskaan ole saanut itse kokea olevasi jollekin kaikkein tärkein?

mutta olen uhrannut. Lapset saavat kaiken huomion hereillä ollessaan. Nukkuvat kuitenkin joskus ja yökyläilevätkin melko usein. Silloin meillä on aikaa toisillimme.

annat huomiota miehellesi vain kun lapset nukkuvat tai ovat poissa?

Mikäli seksuaalista, niin kyllä, vain kun lapset nukkuvat. Hellyys on sitten eri asia.

Ei olla jouduttu uhraamaan seksielämää lasten takia. Poikkeuksena tietysti sellaiset spontaanit seksikerrat keskellä päivää ovat jääneet pois. Seksiä harrastetaan yleensä illalla lasten nukkuessa tai viikonloppuisin päiväuniaikaan.



Ihan vauvana lapset nukkuivat meidän makkarissa pinniksessä ja joskus parin tunnin välein syödessä mun kainalossa, mutta kyllä me silti jossain välissä ehdittiin seksiäkin harrastaa.



En usko, että monikaan jättää juuri lasten takia seksiä pois jos sitä oikeesti tekee mieli. Haluttomuutta puolestaan voi aiheuttaa lasten myötä lisääntyneet kotityöt, varsinkin jos ne joutuu hoitamaan yksin. Puolison huomiointi ja hellyys myös ilman vaatimusta seksistä pitää sen kipinän ihan eri tavalla yllä.. silloin seksiin ei tarvitse "suostua" kun sitä tekee muutenkin mieli. Lapset voi olla hyvä selitys sillon kun ei vaan muista syistä huvita. Toisaalta ihan pienten huonosti nukkuvien lasten kanssa voi olla ihan aidostikin väsynyt.

että ap:lla ei ole kovin paljon kokemusta pienistä lapsista tai ainakaan heidän kokopäiväisestä hoivaamisestaan...

oma lapsuus vielä ihan tuoreessa muistissa koska ikää ei vielä paljoa ole. Mitä ihmettä sun lapsuudessa on tapahtunut, kun olet noin vihainen ylipäänsä koko vanhemmuutta ja lapsia kohtaan? Etkö koskaan ole saanut itse kokea olevasi jollekin kaikkein tärkein?

Ei olekaan kokemusta _kokopäiväisestä_. Kyse ei ole siitä, etteikö lapselle ole tärkeää antaa hänen kokea joskus olevansa kaikkein tärkein vaan siitä pitääkö sitä tehdä KOKOAJAN. Täällä usein mahtimammat kilvan väittelee kuka on paras äiti ja huomioi miestään vähiten ja jättää lasta yksin vähiten jotta voisi tehdä jotain itse tai miehen kanssa. Usein ollaan asenteella, että kyllä sitten haudassa ehtii. Ja sitten ihmetellään kun elämä oli ja meni, ja mies lähti kun mahtimammailtiin oikein urakalla.

Muut ovat eläneet vain itselleen tarpeeksi kauan villeinä opiskeluaikoinaan.

ei auttanut eiliset ketjut



hakeudu terapiaan!!

Ei olekaan kokemusta _kokopäiväisestä_. Kyse ei ole siitä, etteikö lapselle ole tärkeää antaa hänen kokea joskus olevansa kaikkein tärkein vaan siitä pitääkö sitä tehdä KOKOAJAN. Täällä usein mahtimammat kilvan väittelee kuka on paras äiti ja huomioi miestään vähiten ja jättää lasta yksin vähiten jotta voisi tehdä jotain itse tai miehen kanssa. Usein ollaan asenteella, että kyllä sitten haudassa ehtii. Ja sitten ihmetellään kun elämä oli ja meni, ja mies lähti kun mahtimammailtiin oikein urakalla.

Pakko kyllä myöntää, että meillä tuo pitää aikalailla paikkansa.. siis tosi vähän vietetään miehen kanssa sellaista kahdenkeskistä "laatuaikaa" esim. matkustellen tai että vietäis jotenkin usein lapset yöksi hoitoon. Aniharvoin näin tehdään, mutta totta puhuen mulla on sillon aina ikävä lapsia ja huoli heistä. Vietetään kuitenkin perheen kesken paljon aikaa ja molemmat nauttii siitä. Lisäksi sitä kahdenkeskistä kotiaikaa on melkein joka ilta ja osataan ottaa siitäkin ilo irti (poikkeuksena jomman kumman harrastukset/kaverit). Mun mieskin taitaa olla sitten "mahtipappa" kun ei ole kokenut, että yhteistä aikaa olisi liian vähän.

Musta on kuitenkin ok jos joku haluaa tehdä toisin, mä vaan itse en kaipaa sitä lapsista erillään olemista paljonkaan. Siksi oon järjestänyt lasten ekat vuodet niin, että ehdin olla läsnä sen sijaan, että juoksisin töissä tai harrastuksissa jatkuvasti. Mutta se on vaan mun oma valinta ja mieskin sen onneksi allekirjoittaa.

Ap sohaisit ampiaispesää. 90% mammoista just koki piston sydämessään ja tajusi seksielämänsä puutteen. Mutta silti en kyllä sanoisi että ne ois toisensa poissulkevat asiat.



Se on tahtokysymys. Mies ei uhraa seksielämäänsä lapsille. Miehen olemassa olon tarkoitus on levittää siementä. Melko todennäköisesti mies siis hankkii seksinsä muualta. Fiksut miehet osaa pitää seksin seksinä ja ne jotka uskoo joulupukkiinkin lähtee sen naisen mukaan joka väittää oikeesti tykkäävän seksistä, mutta joka tekee aika varmasti samat valinnat.



Seksi on yhtä luonnollinen asia kuin lapsen syntymä. Joten ne ei aikuisten oikeesti voi olla toisiaan poissulkevia asioita. Ainakin kannattaa tiedostaa mikä on valintojen hinta.

spontaania seksiä keskellä päivää 7vutiaan lapseni edessä.



Muuten meillä on oikein hyvä seksielämä, lapsi menee nukkumaan viim 20.30 ja sen jälkeen käytössä on olohuone ja meidän oma makuuhuone ja keittiökin... joka paikassa näistä on seksiä harrastettu, mukaan lukien vessa.



menemme miehen kanssa nukkumaan siinä 23.30 eli joka ilta on toiselle aikaa kahdenkesken 3 tuntia. Siinä on aikaa seksillekkin. En koe luopuvani mistään.

Joten ne ei aikuisten oikeesti voi olla toisiaan poissulkevia asioita. Ainakin kannattaa tiedostaa mikä on valintojen hinta.

näinpä. Pointti vaan onkin siinä, että nuori kiimainen flikka nautti olostaan ennen. Kun siitä tulee äiti niin seksiä harrastetaan vain pitääkseen maksajan talossa, oikeasti todella moni hurahtaa lapsiperhe-elämään niin totaalisesti että omatkin halut mm. seksuaalisuuden suhteen muuttuu. On nautinnollisempaa keittää kullan murulle puuroa kuin rakastella miehensä kanssa.

Oletteko valmiit uhraamaan hyvän ja rauhaisen seksi- ja erotiikkaelämän miehenne kanssa sen takia, että lapset saavat kaiken mitä tahtovat? Kaiken huomion, aviovuoteen, aikuisten makuuhuoneen valtaansa jne.

Hei, ymmärräpäs nyt että kaikkien seksielämä ja elämässä oleva erotiikka ei rajaudu sänkyyn ja makuuhuoneeseen. Seksi voi olla hyvinkin miellyttävää ja upeaa, vaikkei se tapahtuisikaan sängyssä. Tietenkin tämä on jollekin pelkkää lähetyssaarnaajaa harrastavalle vaikea käsittää, mutta kuitenkin.

Oma seksielämämme sai uutta potkua lastentulon jälkeen, kaikkein hauskinta tässä on se, että vaikka lapset olisivat poissa kotoa, myös se joka nukkuu meidän makkarissamme, emme harrasta seksiä sängyssä, vaan aikalailla siinä missä olemme, keittiössä, eteisessä, suihkussa, saunassa, autotallissa, olohuoneessa, terassilla jne.

Kokeile sinäkin jotain muitakin asentoa kuin sitä lähetyssaarnaajaa, niin ehkä ymmärrät ettei jokin "aviovuode" (ah mikä tuulahdus menneiltä vuosituhansilta) merkitse mitään.

jos tilanne on tuollainen vielä kun nuorimmainen menee kouluun, niin jotain on pielessä, mutta jos pariskunta ne kaksi normilasta pyöräyttää niin ei mielestäni ole mahdotonta laittaa lasten tarpeet muutamaksi (2-4) vuodeksi aikuisten tarpeiden edelle.



En edelleenkään kyllä tiedä, mitä konkreettisia kamaluuksia pikkulapsiperheissä ap:n mielestä tapahtuu. Meillä 1 lapsi 4v. Me esim. emme laittaneet lasta yöhoitoon ennen kuin hän oli 1v ja senkin jälkeen harvoin, ehkä 3 kertaa vuodessa. Lapsen valveillaoloaikana tulee aika vähän juteltua/tehtyä mitään miehen kanssa. Kumpikin nauttii leikkimisestä ja yhdessäolosta lapsen kanssa (

jos tilanne on tuollainen vielä kun nuorimmainen menee kouluun, niin jotain on pielessä, mutta jos pariskunta ne kaksi normilasta pyöräyttää niin ei mielestäni ole mahdotonta laittaa lasten tarpeet muutamaksi (2-4) vuodeksi aikuisten tarpeiden edelle.



En edelleenkään kyllä tiedä, mitä konkreettisia kamaluuksia pikkulapsiperheissä ap:n mielestä tapahtuu. Meillä 1 lapsi 4v. Me esim. emme laittaneet lasta yöhoitoon ennen kuin hän oli 1v ja senkin jälkeen harvoin, ehkä 3 kertaa vuodessa. Lapsen valveillaoloaikana tulee aika vähän juteltua/tehtyä mitään miehen kanssa. Kumpikin nauttii leikkimisestä ja yhdessäolosta lapsen kanssa

Jos tilanne on tuollainen vielä kun nuorimmainen menee kouluun, niin jotain on pielessä, mutta jos pariskunta ne kaksi normilasta pyöräyttää niin ei mielestäni ole mahdotonta laittaa lasten tarpeet muutamaksi vuodeksi aikuisten tarpeiden edelle.



En edelleenkään kyllä tiedä, mitä konkreettisia kamaluuksia pikkulapsiperheissä ap:n mielestä tapahtuu. Meillä 1 lapsi 4v. Me esim. emme laittaneet lasta yöhoitoon ennen kuin hän oli 1v ja senkin jälkeen harvoin, ehkä 3 kertaa vuodessa. Lapsen valveillaoloaikana tulee aika vähän juteltua/tehtyä mitään miehen kanssa. Kumpikin nauttii leikkimisestä ja yhdessäolosta lapsen kanssa