Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Milloin on aihetta ottaa yhteyttä lastensuojeluun? Hyvät ohjeet tässä

Vierailija
03.10.2012 |

http://www.meidanperhe.fi/artikkeli/leikki_ika/2108/milloin_puuttua_lap…



Tässä linkissä on mielestäni hyvät perusohjeet siihen, milloin ja miten otetaan yhteyttä sosiaaliviranomaisiin tai lastensuojeluun. Laittakaa täydennystä ketjuun jos on lisävinkkejä.



Yritetään kaikki toimia yhteisesti lasten parhaaksi. Meidän tytön ekaluokalla on eräs lapsi, jonka epäilen voivan huonosti. Emme asu heidän lähellä joten on vaikea saada asiasta tolkkua. Tyttäreni on halunnut pyytää lasta meille kylään. Toivon kovasti että lapsi pääsisi, toistaiseksi äiti ei ole antanut hänen tulla, on ollut muita menoja. Jos lapsi kävisi meillä useammin, huomaa kyllä jos on jotain vinossa.



Ja lisätietona tuosta em. tapauksesta. Epäilen lapsen voivan huonosti koska olen pari kertaa nähnyt äidin, vauvan ja ekaluokkalaisen kaupassa. Äiti ei vaikuta terveeltä, hän on jotenkin hidas, silmät seisoo päässä, vaikuttaisi olevan joissakin lääkkeissä. Hänen kommenttinsa lapselle ovat järkyttäviä. Uhkailee arkaa lasta pienimmästäkin, vaikka lapsi vaikenee kalpeana niin äiti sättii ja tönii. Lapsi on usein sairas ja poissa koulusta, yhden kerran tyttäreni kertoi että oli meinannut pudota tuolista kun nukahti. Kaikenlaista siis... en jaksa tähän listata mutta selviä merkkejä siitä että lapsi ei voi hyvin. Vaikea on auttaa mutta yritän.

Kommentit (10)

Vierailija
1/10 |
03.10.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

miettinyt kun työpaikkani lähistöllä pyörii ekaluokkalainen tyttö. Hakee kovasti aikuisseuraa, oikein tuppautuu. Pyytää apua läksyissä eikä tunnu ymmärtävän yksinkertaisiakaan tehtäviä. On aina samoissa vaatteissa. Jokin tuossa tuppautumisessa häiritsee minua kovasti. Lapsen käytös on jotenkin outoa eikä hänellä tunnu olevan mitään itsesuojeluvaistoa. Omina kouluaikoina samassa koulussa oli paljon hyvin huonoista oloista olevia lapsia, ja tämä tyttö muistuttaa heitä.



Onkohan tässä perusteita tehdä ilmoitus? Kuulostaa jotenkin niin tyhmältä "lapsi vaikuttaa oudolta", mutta eikö tuo käytös ole merkki siitä, että hän ei saa aikuishuomiota. Ja on mahdollisesti vaarassa, kun ei osaa varoa vaan tuppautuu kaikkien aikuisten seuraan.



En tiedä lapsen nimeä. Pitäisikö se kysyä, vai onko ilmoitusta mahdollista tehdä vain tuntomerkkien perusteella?

Vierailija
2/10 |
03.10.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Varmaan itsekin olet ollut huonosti nukutun yön jälkeen sen näköinen, että silmät seisovat päässä.Aina ei todellakaan ole kyse lääkkeistä.En ehkä ottaisi kovin todesta ilmoitusta, jossa vauvaperheen äitiä epäillään aineissa olevaksi ja siskoa väsyneeksi. Voi olle, että perheen pienimmäinen herättää kaikki muutkin öisin ja ekaluokkalainen voi siitä syystä olla väsynyt:)Luulen, että koulusta tehtäisiin ilmoitus, jos aihetta olisi edes.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/10 |
03.10.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

mutta tärkein puuttui: käyttäkää maalaisjärkeä.





Omaa itsetuntoa ja paremmuudentuntoa vanhempana voi korottaa muutenkin, kuin tuomitsemalla naapurin lapset huonosti hoidetuksi lastensuojeluun.



Muistakaa sekin, että oma tapanne tehdä asioita ei välttämättä ole aina se paras tai ainoa oikea myöskään lasten kasvatukseen tai kodinhoitoon. Eli mielipide-ero ei ole syy lastensuojelulle.



Vierailija
4/10 |
03.10.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Soita heti tänään koulun rehtorille ja pyydä saada puhua luottamuksella ja kerro kokemuksistasi. Oikeastaan sinun ei häneltä välttämättä tarvitse edes saada tietää itse tytöstä mitään eikä koulukaan saa kertoa. Mutta kysy lupaako rehtori auttaa tyttöä.



Siis tyttö pyytää kadulla apua läksyihin? Mitä jos siellä kysyt hänen nimeään ja kerrot sen rehtorille? Älä jätä tyttöä seisomaan yksin kadulle. vaatisi rohkeutta soittaa hänen kotiin mutta mieti voisitko jopa tehdä sen. Tosin usein lapset piestään tai heitä uhkaillaan jos käy ilmi että ovat kadulla menneet jollekin puhumaan asioistaan. Siis jos on oikein huono tausta.



Mutta jos saat nimen selville, soita sossuun. Tai jos et vaikka saakaan niin kysy heiltä ohjeita.



Vaikea neuvoa tarkalleen. Nyt kun kirjoitan, niin itse soittaisin siis rehtorille ja sossuun, molempiin ja kysyisin neuvoja sekä apua heiltä, jotta auttavat tyttöä.



Ja sinulle nro 3. Minulla on vahva tunne, että ekaluokkaisella eivät asiat ole kunnossa. Ei ole pelkkää vauvaväsymystä. Mutta kuten sanottu, yritän tarkkailla ensin ja toivon että tyttö ystävystyy meidän tytön kanssa. Meillä käy paljon lapsia kylässä ja jos tytöllä tosiaan on asiat huonosti, saa hän saisi meiltä ainakin paikan jossa on aikuisia jotka välittävät. Siis toki kotonakin varmasti välitetään mutta viittaan siihen, että usein kaltoinkohdellut lapset ovat selvinneet kun joku ulkopuolinen välittää ja auttaa.

Vierailija
5/10 |
03.10.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Omaa itsetuntoa ja paremmuudentuntoa vanhempana voi korottaa muutenkin, kuin tuomitsemalla naapurin lapset huonosti hoidetuksi lastensuojeluun.

Eli mielipide-ero ei ole syy lastensuojelulle.


Minusta ei ole sopivaa, että ekaluokkalainen kuljeksii ympäriinsä yksin ja tuppaa jokaisen näkemänsä aikuisen seuraan. Mutta ehkä se on sosiaalisuutta, jota minun lapsiltani ei löydy?

Eivät nämä asiat ole niin yksinkertaisia.

-2

Vierailija
6/10 |
03.10.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Soita heti tänään koulun rehtorille ja pyydä saada puhua luottamuksella ja kerro kokemuksistasi. Oikeastaan sinun ei häneltä välttämättä tarvitse edes saada tietää itse tytöstä mitään eikä koulukaan saa kertoa. Mutta kysy lupaako rehtori auttaa tyttöä.

Siis tyttö pyytää kadulla apua läksyihin? Mitä jos siellä kysyt hänen nimeään ja kerrot sen rehtorille? Älä jätä tyttöä seisomaan yksin kadulle. vaatisi rohkeutta soittaa hänen kotiin mutta mieti voisitko jopa tehdä sen. Tosin usein lapset piestään tai heitä uhkaillaan jos käy ilmi että ovat kadulla menneet jollekin puhumaan asioistaan. Siis jos on oikein huono tausta.

Mutta jos saat nimen selville, soita sossuun. Tai jos et vaikka saakaan niin kysy heiltä ohjeita.

Vaikea neuvoa tarkalleen. Nyt kun kirjoitan, niin itse soittaisin siis rehtorille ja sossuun, molempiin ja kysyisin neuvoja sekä apua heiltä, jotta auttavat tyttöä.

Ja sinulle nro 3. Minulla on vahva tunne, että ekaluokkaisella eivät asiat ole kunnossa. Ei ole pelkkää vauvaväsymystä. Mutta kuten sanottu, yritän tarkkailla ensin ja toivon että tyttö ystävystyy meidän tytön kanssa. Meillä käy paljon lapsia kylässä ja jos tytöllä tosiaan on asiat huonosti, saa hän saisi meiltä ainakin paikan jossa on aikuisia jotka välittävät. Siis toki kotonakin varmasti välitetään mutta viittaan siihen, että usein kaltoinkohdellut lapset ovat selvinneet kun joku ulkopuolinen välittää ja auttaa.


Soitan sossuun ja kysyn heidän mielipidettään ennen kuin teen mitään enempää. Eipä tullut itselle mieleen. Jotenkin vain ahdistun siitä tytöstä, enkä sitten osannut ajatella, mikä on järkevää.

-2

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/10 |
03.10.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ymmärrätkö sinä ja osaatko nähdä rajan itse?



Yritä ymmärtää, että jossain kulkee raja ja se pitää meidän jokaisen osata äitinä tunnistaa. Aikuisen velvollisuus on auttaa hädässä olevaa lasta.



Maalaisjärki nimenomaan ohjaa oikeaan ratkaisuun, siitähän tässä on kyse. Ei omanarvontunnon kohottomisesta äitinä. Juuri hyvät ja tasapainoiset äidit tekevät ilmoituksen hädässä olevista lapsista.



Hyväsydämiset äidit tunnistavat toisenkin lapsen hädän. Ei kukaan oikealla asialla oleva ole oman äidillisen itsetunnon kohottamisesta kiinnostunut.

Vierailija
8/10 |
03.10.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

En minäkään ekaluokkalaista tai vanhempaakaan lasta haluisi nähdä noin "sosiaalisena" pitkin katuja tuntemattomien seuraan menemässä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/10 |
03.10.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

miettinyt kun työpaikkani lähistöllä pyörii ekaluokkalainen tyttö. Hakee kovasti aikuisseuraa, oikein tuppautuu. Pyytää apua läksyissä eikä tunnu ymmärtävän yksinkertaisiakaan tehtäviä. On aina samoissa vaatteissa. Jokin tuossa tuppautumisessa häiritsee minua kovasti. Lapsen käytös on jotenkin outoa eikä hänellä tunnu olevan mitään itsesuojeluvaistoa. Omina kouluaikoina samassa koulussa oli paljon hyvin huonoista oloista olevia lapsia, ja tämä tyttö muistuttaa heitä. Onkohan tässä perusteita tehdä ilmoitus? Kuulostaa jotenkin niin tyhmältä "lapsi vaikuttaa oudolta", mutta eikö tuo käytös ole merkki siitä, että hän ei saa aikuishuomiota. Ja on mahdollisesti vaarassa, kun ei osaa varoa vaan tuppautuu kaikkien aikuisten seuraan. En tiedä lapsen nimeä. Pitäisikö se kysyä, vai onko ilmoitusta mahdollista tehdä vain tuntomerkkien perusteella?

Minä otin yhteyttä koulun rehtoriin vastaavanlaisessa tapauksessa. Lähellä asui tyttö, joka alkoi yhtäkkiä tuppautua meille, kysellä lapsiamme leikkimään, tuli meille leikkimään jne. Tässähän ei siis sinänsä ole mitään väärää eikä pahaa, mutta ne ajat...hän saattoi tulla arki-iltana klo 9 soittamaan ovikelloa ja kysymään voiko lapsemme leikkiä. Kun kysyin, mikset ole nukkumassa, sanoi ettei ole ketään kotona. Tarjosin hänelle monesti ruokaa jne. Emme saaneet selville kuin tytön etunimen ja kadun, jolla asuu, sekä iän (luokka-asteen siis). Seurasimme hetken naapureiden kanssa tuon tytön iltaisia seikkailuita, saattoi kävellä talomme ohi 10 illalla jne. Sitten otin rehtoriin yhteyttä ja kerroin tiedot tytöstä (etunimi, luokka) ja huolemme tytön hyvinvoinnista.

Eikä huolemme ollut ollenkaan tuulesta temmattu. Tämän jälkeen kuulin erään naapurin hakeneen tytön makaamasta autotieltä. Halusi kuulemma olla siinä...Nyt tyttöä ei ole näkynyt muutamaan vuoteen ja toivon, että hän on päässyt johonkin, missä hänestä välitetään.

Vierailija
10/10 |
03.10.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ymmärrätkö sinä ja osaatko nähdä rajan itse?

Yritä ymmärtää, että jossain kulkee raja ja se pitää meidän jokaisen osata äitinä tunnistaa. Aikuisen velvollisuus on auttaa hädässä olevaa lasta.

Maalaisjärki nimenomaan ohjaa oikeaan ratkaisuun, siitähän tässä on kyse. Ei omanarvontunnon kohottomisesta äitinä. Juuri hyvät ja tasapainoiset äidit tekevät ilmoituksen hädässä olevista lapsista.

Hyväsydämiset äidit tunnistavat toisenkin lapsen hädän. Ei kukaan oikealla asialla oleva ole oman äidillisen itsetunnon kohottamisesta kiinnostunut.

Lastensuojeluilmoituksia tehdään aika suurella kirjolla(oikealla asialla, kostoksi, mutu-tuntuma, kulttuurierot...jne), ja maalaisjärki tosiaan tuntuu olevan joskus kaukana. Sitäkin oman tilanteen piilottelua ja oman perheen ongelmille sokeutumista on. Lastensuojelu usutetaan naapuriin, vaikka ongelma onkin itsellä.

Meitä on moneksi!

Rajan tunnnistaminenkaan ei ole niin yksiselitteistä. Toiselle raja kulkee aikaisemmin, kun toiset taas katsovat asioita pidemmällä pinnalla.

Tapoja tehdä asioita on erilaisia, mutta ne eivät automattisesti sulje toisiaan huonompina pois. Mutta kaipa jokaisen pitää jokainen tilanne pystyä arvioimaan sellaisena kuin silloin on. Eiköhän aidosti hädässä olevan lapsen tunnista kuka tahansa, oli itse äiti tai ei.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yksi seitsemän seitsemän