Tutkivat journalistit
Voisivat kysyä Vantaan sosiaalijohtajalta syytä siihen, miksi suomalais-venäläisäidille ei järjestetty mahdollisuutta hoitaa ja imettää huostaanotettua muutaman päivän ikäistä vauvaa.
Eikös tämä ole ihan Suomen lakiin kirjattu lapsen oikeus? Tietääkö kukaan?
Kommentit (7)
Aika vaikea asiaan on perehtyä, sillä Suomen laki kieltää viranomaisia kertomasta omia syitään toimintaan. Toinen osapuoli sen sijaan voi vapaasti kertoa ihan mitä tahansa, eivätkä viranomaiset voi salausvelvoitteensa vuoksi väitteitä korjata. Oletettavaa on siis se, että julkisuudessa asianomaisten kertomaan tietoon ei voi luottaa.
Eikö Vantaan sosaalitoimen pitäisi Suomen lain mukaan järjestää asiat niin, että äiti voi imettää ja hoitaa vastasyntynyttä, vaikka lapsi olisikin huostaanotettu?
Eikö viranomaiset saa kertoa edes sitä, miksi näin ei ole Vantaalla nyt tehty?
Eikö viranomaiset saa kertoa edes sitä, miksi näin ei ole Vantaalla nyt tehty?
En usko että voisivat kertoa mitään.
Viranomaisilla ei ole lupaa kertoa JULKISESTI yksittäisten lastensuojelutapausten päätöksiin johtaneista syistä silloinkaan, kun päätöksissä epäillään tapahtuneen virheitä.
Viranomaisilla on kuitenkin velvollisuus kertoa asioista tilannetta tutkivalle viranomaiselle, jolla on myös salassapitovelvollisuus. Viranomaisten toiminnan yksityiskohdat eivät siis tule julkisuuteen edes tutkinnan tai mahdollisen oikeuskäsittelyn jälkeen.
Asianosaisilla on oikeus julkistaa tietoja tapahtuneesta siksi, että he ovat asianosaisia ja heitä ei salassapitovelvoite sido. Heillä on myös halutessaan oikeus julkistaa viranomaisilta saamansa viralliset selvitykset, joista kaikki yksityiskohdat selviävät. Harva kuitenkaan julkistaa niitä nimenomaisia selvityksiä tai selvityksen kohtia, jotka sisältävät hänen itsensä kannalta kiusallista tietoa. Jos tietoa julkistetaan niin se on siis toisen osapuolen valikoimaa.
Suurella yleisöllä ei ole mitään lain suomaa oikeutta saada tietoonsa viranomaisten päätösten yksityiskohtia. Kansalla ei ole oikeutta tietää.
En usko että voisivat kertoa mitään.Viranomaisilla ei ole lupaa kertoa JULKISESTI yksittäisten lastensuojelutapausten päätöksiin johtaneista syistä silloinkaan, kun päätöksissä epäillään tapahtuneen virheitä.
Viranomaisilla on kuitenkin velvollisuus kertoa asioista tilannetta tutkivalle viranomaiselle, jolla on myös salassapitovelvollisuus. Viranomaisten toiminnan yksityiskohdat eivät siis tule julkisuuteen edes tutkinnan tai mahdollisen oikeuskäsittelyn jälkeen.
Asianosaisilla on oikeus julkistaa tietoja tapahtuneesta siksi, että he ovat asianosaisia ja heitä ei salassapitovelvoite sido. Heillä on myös halutessaan oikeus julkistaa viranomaisilta saamansa viralliset selvitykset, joista kaikki yksityiskohdat selviävät. Harva kuitenkaan julkistaa niitä nimenomaisia selvityksiä tai selvityksen kohtia, jotka sisältävät hänen itsensä kannalta kiusallista tietoa. Jos tietoa julkistetaan niin se on siis toisen osapuolen valikoimaa.
Suurella yleisöllä ei ole mitään lain suomaa oikeutta saada tietoonsa viranomaisten päätösten yksityiskohtia. Kansalla ei ole oikeutta tietää.
Turha siis odottaa, että suomalaisten viranomaisten tekemistä mahdollisista virheistä opitaan koskaan mitään.
Virheet vain lakaistaan maton alle ja pidetään salassa.
Olisi taas Karpolle asiaa :-)
Turha siis odottaa, että suomalaisten viranomaisten tekemistä mahdollisista virheistä opitaan koskaan mitään.
Virheet vain lakaistaan maton alle ja pidetään salassa.
Olisi taas Karpolle asiaa :-)
Kuten jo sanoin asianosaisella on täysi oikeus HALUTESSAAN julkaista kaikki materiaali. Hän ei halua sitä tehdä. Viranomaisella ei julkaisuoikeutta ole ja hyvä niin.
Karpoa tarvittaisiin, jos asianomaisella ei olisi oikeutta hakea muutosta ja halutessaan julkaista tietoja. Lait ovat estämässä viranomaisia väärinkäyttämästä omaa virka-asemaansa ja muuttamasta ihmisten yksityiselämää sosiaalipornoksi.
Venäjällä lait eivät näytä yksilöä suojaavan, kuten nopeasti huomaa sieltä tulevista uutisista. Minusta Suomen tilanne on tässä suhteessa paljon parempi ja luotan Suomen viranomaisiin noin 100000% enemmän kuin Venäjän viranomaisiin.
luotan Suomen viranomaisiin noin 100000% enemmän kuin Venäjän viranomaisiin.
Tuo tarkoittaa siis sitä, että en luota Venäjän viranomaisiin ollenkaan. Suomen viranomaisiin luotan tietyissä asioissa varsin heikosti, mutta valitustie toimii. Siitä on kokemusta hoitovirheiden ja juurikin sosiaalitoimen päätösten osalta.
En ole huomannut, etta valituksiin suhtauduttaisiin Suomessa vakavasti
Kyllä niihin suhtaudutaan vakavasti siinä vaiheessa, kun huomaavat sinun tarvittaessa käyttävän koko valitustien alusta loppuun asti.
Aika vaikea asiaan on perehtyä, sillä Suomen laki kieltää viranomaisia kertomasta omia syitään toimintaan. Toinen osapuoli sen sijaan voi vapaasti kertoa ihan mitä tahansa, eivätkä viranomaiset voi salausvelvoitteensa vuoksi väitteitä korjata. Oletettavaa on siis se, että julkisuudessa asianomaisten kertomaan tietoon ei voi luottaa.
Jos asiassa on jotakin epäselvyyttä niin se käsitellään normaalilla tavalla Suomen lakien mukaisesti. Venäjän lait eivät päätöksiin vaikuta. Alaikäisiä koskevissa asioissa oikeuden päätökset julistetaan salaisiksi hyvin pitkäksi aikaa.