Kun olette synnyttäneet, onko se tuotos ollut milestänne

inhottavaa ajatella että lapsi olisi palkinto, niinku hyvin tehdystä työstä tai saavutuksesta?

Itse mieltäisin ennemminkin lahjaksi, koska monetkaan ei lapsia voi saada ja olis mun mielestä tosi ikävää ajatella sitten niin, että toiset(lapsettomat) eivät ole olleet tarpeeksi "hyviä" saadakseen palkintoa..

Vauvoja olen saanut kolme kappaletta.

Kait vauvaa niinkin voi kutsua.

Lapsi ei ole esine eikä tuotos, mitä voisi palkintoon rinnastaa. Jotkut puhuvat lahjasta, jotkut ihmeestä, jotkut yllätyspaketista.



Lapsi on kuitenkin lapsi - ihminen täydessä arvossaan, ilman luokittelua.

Että vauva olisi kumpaakaan, hän on vain putkahtanut sieltä masusta tänne ulkopuoleiseen maailmaan. Päällimmäinen tunne oli helpotus siitä, että synnytys meni hyvin, nopeasti ja että vauva on kunnossa. Esikoisen kohdalla olo oli kuin puulla päähän lyöty, synnytys oli nopea ja kaikki vauvan kanssa uutta. Olin myös utelias tutustuman pieneen ihmiseen ja luomaan suhdtta hänen kanssaan. Halusin myös suojella ja hoivata, kuten äidit yleensäkin.