Seksistä on tullut ihan yhdentekevää...
Harrastetaan seksiä. En ees muista milloin olis varsinaisesti viimeksi himottanut, mutta eipä tuosta nyt varsinaista haittaakaan ole... Aiemmin sainkin lähes aina, halutti tai ei. Nykyään en ees saa, mutta toisaalta, en edes halua. En tiedä miksi.
Seksiä on lähes joka päivä. Vähintään 5x viikossa. Mies tosin haluis pari kertaa päivässä, mutta ei nyt sentään ihan kaikkeen veny. Vaikkei mua sinänsä haittaakaan. Jos nyt ei paljon hyödytäkään.
Seksistä on tullut täysin yhdentekevää. Mä pärjäisin loistavasti ilmankin. Mies ei pärjää (muuttuu ilman jäädessään kiukuttelevaksi kakaraksi - mieluummin seksiä, kiitos :D), joten ei tässä jouda ilman olemaan. Paitsi menkkojen aikaan. Jollain tapaa vapauttavaa aika se viikko, kun tietää, että voi kallistaa päänsä tyynyyn - ja oikeasti käydä vaan nukkumaan. Ilman "ylimääräisiä rituaaleja" (lue: seksiä) Mutta kuten sanoin, ei tuosta nyt sinänsä kovasti vaivaakaan ole. Yleensä.
Hiukkasen mua kuitenkin vaivaa tää asetelma. Muistelisin, että sitä seksiä harrastetaan yleensä siksi, että siitä saa jotain. Mutta se on vaan muistikuva. Mä voin ihan kepeesti pohtia samaan aikaan olkkarin sisustusta tai anopin joululahjaa. Ei tee tiukkaakaan. Kääntyilen vaan sitä mukaa mitä ukko tahtoo ja se on tyytyväinen. Tai ainakin esittää olevansa?
Miten siitä nyt tekis sitten taas jotain haluttavaa? Miksi mä en enää saa seksistä yhtään mitään?
Kommentit (8)
ei se nyt ihan niin kiinteän seksikäs ole ollut enää vuosiin, mutta ei kai sillä pitäisi olla merkitystä. En mä nyt mielikseni sitä ihaile alasti sohvalla mahansa vieressä, mutta ei se sitä onneksi usein harrastakaan. En mä tykkää itsekään olla mitenkään "ihailtavana" alasti. Lasten jälkeen kun rinnatkin vaan otti ja katosi.
Elimestä nyt sit niin tiedä. En mä elintä pahasti kattele. Eikä se tunnu juuri miltään. Oli sit seisova tai ei.
Tosin olen mies. Lapset on hankittu joten miksi turhaan harjoitellakaan lasten tekemistä. 2 viikkoa voi olla taukoa seksissä. Ei kertakaikkiaan huvita panna vaimoani. Runkkaan kerran päivässä. Kun katselen nuoria pareja, suunnaton kateus ja kaipuu hyvään seksiin iskee. Pahinta ovat nuoret, urheilulliset pariskunnat, jotka käyvät yhdessä juoksulenkillä. Kuvittelen mielessäni, miten lenkki kruunataan yhteisellä suihkulla ja rakastelulla. Niin minä tekisin. Miksi ihmistä piinataan seksihaluilla, kun ei ole mahdollista päästä niitä toteuttamaan? Saan lähes seksiä vastaavaa tyydytystä pelkästä naisten kanssa juttelemisesta. Tunnen eläväni. Mielestäni aika absurdia. Saan enemmän tyydytystä siitä, kuin seksistä vaimoni kanssa, vaikka siihenkin kykenen. Se toki vaatii, että keskityn ajattelemaan jotain kiihottavaa eikä se välttämättä ole edes vaikeaa. Jälkeenpäin on turhautunut olo. Taas meni yksi lasti ihan hukkaan. En saanut edes orgasmia kuten runkatessa.
Mutta vastaus kysymykseen: miehesi ei ole kiinnostava. Hän voi siis olla ihan ok, mutta ei vain ole kiinnostava.
Miten siitä nyt tekis sitten taas jotain haluttavaa? Miksi mä en enää saa seksistä yhtään mitään?
Ehkä seksiä on liikaa? Siis sinun kannaltasi ajateltuna. Ehkä se maistuisi paremmin kun sitä harrastetaan vähän vähemmän, kun se on spontaanimpaa ja ehkä mies joutuu näkemään vähän enemmän "vaivaa"?
Minua seksi rupeaa nimittäin nopeasti kyllästyttämään jos sitä on liian usein tai kun se menee liian rutiinin omaiseksi. Ei ikinä mitään "yllättävää".
Ehkä seksiä on liikaa? Siis sinun kannaltasi ajateltuna. Ehkä se maistuisi paremmin kun sitä harrastetaan vähän vähemmän, kun se on spontaanimpaa ja ehkä mies joutuu näkemään vähän enemmän "vaivaa"?
Minua seksi rupeaa nimittäin nopeasti kyllästyttämään jos sitä on liian usein tai kun se menee liian rutiinin omaiseksi. Ei ikinä mitään "yllättävää".
jos mies ei saa, niin siitä tulee kiukutteleva pikkukakara ja se äkäilee sit muksuille ja ihan kaikelle kansalle. Semmosta jaksa kukaan katella...
ap
että mä en juurikaan harrasta itsetyydytystä, en koe tarvetta. Enkä haaveile toisista miehistä sen enempää.
Joskus jos erehdyn itsekseni leikkimään, saan kyllä, mutta efekti on vähän laimee... Orkku tuli, se siitä. Elämä jatkuu, oisin pärjännyt taas ilmankin...
ja nauttinut pitkistä esileikeistä ja rakasteluista. Nykyään en juurikaan tunne halua seksiin, vaan toivoisin enemmänkin henkistä kumppanuutta, perimmäisten ajatusten jakamista. Mielelläni ottaisin myös juoksu-ja pyöräilylenkille urheilullisen miehen mukaan, mutta ilman toiveita seksistä.
Ehkä seksivarastoni ovat huvenneet käytössä ja nyt on aika keskittyä muihin asioihin.
Joku liiallinen seksikeskeisyys on alkanut etoa; miesten kiimaiset katseet ja kommentit ulkonäöstäni. En edes korosta ulkonäköäni ja silti joutuu kaikkea kuulemaan ja yritän kaihtaa vilkuilevia katseita.
Myös kaikenlaiset vaatimukset seksikäyttäytymisessä naisilta inhottaa; kaikkeen pitäisi suostua ja näyttää tietynlaiselta. Vähempikin tuottaa aseksuaalisuutta.
olemus on? millainen kulli? tuntuuko haluttavalta vai etovalta, kun hänen seisovaa elintänsä viisi kertaa viikossa katselet ja pitelet?