Miten Martina voi olla noin hyvässä kunnossa

treenasin kovaa ennen lasten saamista ja palasin salille kyllä vasta kun vauva oli 3k. Mulla ei tulut yhtään raskausarpia eikä tarttenu epparia, eikä tullut repeämiäkään. Luulen että Martina ei ole vain päästänyt itseään lihomaan (tiedä sitten kuinkna paljon on raskausaikana kuilottanut ja onko siinä mitään järkeä) ja tästä syystä on pienikokoinen vauva ja vähän kertyneitä kiloja

Mun mielestä tuo treenaaminen kertoo sisukkuudesta, ei siitä että on hyvässä kunnossa. Ties vaikka joutuisi kuinka napsimaan kipulääkkeitä. Jälkisupistuksetkin on just tuossa vaiheessa pahimmillaan jos imettää, kyllä monilla on jos jonkinlaista kolotusta.

ymmärtää, että on?



Pitäähän sitä olla timmi, oli sitten raskaana tai ei, hyvä ulkonäkö ennen kaikkea :) ??

joka tehdään yleensä vain ensisynnyttäjille, eikä kaikille silloinkaan.



Niin minullakin esikoisen synnytyksen jälkeen, kun menivät kysymättä tekemään epparin. Seuraavissa kuudessa synnytyksissä (jotka täysin luomuja) olen aina ollut synnytysten jälkeen hyvässä kunnossa, ei minkäänlaisia kipuja, ei edes jälkisupparit ole vaatineet särkylääkettä. Olen lähtenyt sairaalasta 6h-vrk synnytyksestä ja tehnyt kaikki normaalit askareet heti kotiinpäästyäni. Olen ratsastanut hevosella jo kaksi vuorokautta synnytyksestä ja kerran kävin Ikeassa shoppaamassa seuraavana päivänä synnytyksestä.

Näillä superkuntoilijoilla. Jos treenaa ennen palautumista, niin siitähän seuraa laskeumia ja lantiopohjanlihaksiston ongelmia:/

Tarjonnan ja kysynnän laki on sellainen. Mikähän sen matemaattinen kaava olikaan?

Toiset on luotu synnyttämään tms. toiset ei

Minulle tuli kiloja 10, jotka taisivat kaikki jäädä synnärille. Vauva oli kuitenkin ihan normaalipainoinen (3,5 kg). Söin kuitenkin hyvin koko raskauden ajan ja kuntoilu oli sellaista normaalia ja järkevää. Minulle ei vain normaalistikaan kerry kiloja, vaikka söisin mitä. Saa nähdä alkaako muuttua tilanne kolmenkympin jälkeen. Neuvolassa pelottelivat vauvan pienipainoisuudella juurikin hoikkuuteni vuoksi. En murehtinut asiaa kovin paljon, koska tiesin itse, että syön riittävästi ja myös äidilläni ei kiloja ollut tullut paljon ja silti sai normaalikokoiset vauvat. Samoin oli anopillani. En sitten tiedä miten käy vauvan painon kanssa, mikäli äiti pitää tahallaan itsenä laihana. Eli ei syö silloin, kun on nälkä. Tiedän, että tämä painon kertyminen on herkkä aihe monille, enkä halua mitenkään kehuskella tällä "kilottomuudellani." Mielelläni olisin raskausaikana ottanut lisää muutaman kilon, niin ei olisi tarvinnut kuunnella niitä voivotteluja. :/



Mukava tietää, että mikäli joskus olen vielä synnyttämässä, ei paikat välttämättä ole niin kipeänä, kuin ensimmäisellä kerralla. Olenkin ajatellut, että sanon kätilöille vahvan ein epparin suhteen. Mieluummin pieni repeämä vaikka. Joissakin tilanteissa eppari on kai kuitenkin pakko tehdä.



-AP

Hirveät peräpukamat ponnistamisen takia ja epparikivut ja suht runsas vuoto eli kyllä mulla meni 2-3 viikkoa synnytyksestä aika surkeassa jamassa. Sitten alkoi toipuminen kyllä vauhdilla :)

En sitten tiedä miten käy vauvan painon kanssa, mikäli äiti pitää tahallaan itsenä laihana. Eli ei syö silloin, kun on nälkä.

No itse olin aika pelokas sen suhteen, että lihon muodottomaksi ja pidin tarkkaa ruokavaliota. Olin ennen raskautta 50kg, paino nousi vain 10 kg ja vauva oli yli nelikoinen, 57-senttinen järkäle silti :)

ja eka vauva painoi 2900g ja toinen vain 2700g. ERn treenannut yhtään raskausaikoina, koska oli niin huono olo. Mulle ei tullut mitään arpia tai tarvinnut epparia tms.