Onko muita pitkällä sairaslomalla/eläkkeellä olijoita
Mitä teette päivät pitkät? Onko jotain harrastuksia, vapaaehtoistyötä tms? Miten pärjäätte taloudellisesti? Entäs henkinen jaksaminen?
Kommentit (4)
En tee juuri mitään. En jaksa edes huolehtia itsestäni.
Eihän tuo talous paljon minimieläkkeellä naurata, välillä tuntuu, etten selviä enää mitenkään.
[quote author="Vierailija" time="27.09.2012 klo 13:09"]
Mitä teette päivät pitkät? Onko jotain harrastuksia, vapaaehtoistyötä tms? Miten pärjäätte taloudellisesti? Entäs henkinen jaksaminen?
[/quote] Tosi huonosti !!
Ahdistaa,masentaa !! Näiden syiden vuoksi olenkin sairaslomalla.Kun en enää töihin kykene.
Täällä myös yksi. Syksyllä pitäisi eläkelaitoksen mukaan olla työkuntoinen...vaan kun en ole. Kivut ovat päällä JATKUVASTI. Lääkkeet ei auta ja öisinkään en pysty nukkumaan.
Viihdyn yksikseni hyvin, inhoan jos on muita ihmisiä(muita kuin perheeni) ympärillä. En halua "voivotella" muiden kuullen ja ärsyttää kun kysellään voinnista jatkuvasti.
Vointi on paska, mutta minkäs teet kun lääkärit eikä leikkaukset auta =(
Vastailinkin jotain vähän samaa asiaa liippaavaa tuohon työttömyysketjuun.
Mulla on aika vähän harrastuksia, yksi juttu kerran kuussa ja sitten semmoista satunnaista. Kudon, pyrin ulkoilemaan, lasten kanssa teen tiettyjä hommia iltaisin. Kunnollinen harrastus pitäisi löytää mutta sairauteni ja sen hoidot vähän rajoittavat, harrastus ei voi olla kauhean sitova. Vapaaehtoistyö vähän houkuttaisi, yritin vuosi sitten hakeutua jonkin auttavan puhelimen vapaaehtoiseksi päivystäjäksi mutta heillä oli uusia halukkaita karsittavaksi asti.
Aika kuluu mulla ihan hyvin nykyään. Vuosi sitten oli vaikeampaa, sitten kävin välillä töissä ja nyt kun jäin uudestaan saikulle niin ei ole tuntunut niin vaikealta ja tyhjältä kuin viime vuonna. Välillä päivä mennä hurahtaa kaupungilla tai kirjastossa ihan noin vain. Välillä lusmuan kotona ihan hyvällä omalla tunnolla tekemättä mitään kauhean ihmeellistä. Kotityöt yritän hoitaa sinä aikana kun muu perhe on koulussa ja töissä.
Olen luonteeltani vähän itsekseen viihtyjä joten ehkä siksi jaksan henkisesti melko hyvin kotona nysväämistä. Yritän kuitenkin tietoisesti pitää huolen siitä, että näen ihmisiä ja treffeen kavereitani kuten ennenkin. Nyt siihen on jopa paremmat mahdollisuudet.
Taloudellisesti pärjäämme kohtuudella. Onneksi mies on töissä ja paremmin palkattu kuin minä. Mulla on Kelan sairauspäiväraha nyt jo loppumassa ja väliaikaista eläkepäätöstä odotellaan.
Henkisesti on melko rankkaa, ei niinkään kotona oleminen vaan sairauden kanssa pärjääminen. Pärjään kuitenkin melko kivasti ja sellaisia päiviä, että tosi paljon ahdistaisi, on erittäin harvoin. Olen ihan reipas, tyytyväinen ja aktiivinen.