Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Kuinka monen synnyttjän/vastasyntyneen lääketiede on pelastanut?

Vierailija
27.09.2012 |

Tuli vaan mieleen entisaikaiset synnytyksen kuolemiset, lapsivuodekuolleisuus ja imeväiskuolleisiin. Kysyisin siis, että kuinka moni on melko varma, että olisi kuollut synnytykseen/lapsi olisi kuollut jos ei olisi synnyttänyt nykyaikana? Esimerkkinä vaikka, että olisi naapurin emäntä kätilönä saunassa lapsen synnyttänyt. Itse olisin selvinnyt hyvin, koska vain 1.asteen repeämiä ja käytin vain ilokaasua. Lapsesta taas en ole varma, koska hän ei osannut heti säädellä normaaleja ruumiintoimintoja kuten verensokeria, verenpainetta ja ruumiinlämpöä. Hirvittää ajatellakin, että olisi entisaikana voinut kuolla parin päivän sisään. Siskoni taas on näitä sektiosynnyttäjiä, jotka eivät avaudu vaikka monta päivää synnyttäisi. Käsittääkseni tällaiset naiset ovat lopulta kuolleet silloin kun ei ollut sektioita tai kuolivat siihen sektioon. Haluaisin siis kuulla miten hyvin asiat nykyaikana ovat kun lapsi ja äiti useimmiten selviävät hankalista synnytyksistä.

Kommentit (40)

Vierailija
1/40 |
27.09.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tai ainakin vauva. Vedet meni yllättäen rv 29, lapsi syntyi rv 31 sektiolla ja sekä minulla että vauvalla paha infektio. Infektio pysäytti myös synnytyksen ja leikkaus pelasti hengen. Molemmille meni paljon antibioottia ekoina viikkoina, vauva sai monta viikkoa hengitystukea, syöminen alkoi sujua ilman nenämahaletkua 2-kuisena, ja alkuviikkojen apneoista ei olisi selvitty ilman kafeiinitippaa.

Vierailija
2/40 |
27.09.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vaikea raskausmyrkytys huomattiin vahigossa. Samantien käynnistykseen ja johonkin kouristuksen esto tippaan. Oma oloni oli ihan hyvä, joten olisi voinut mennä kouristuksiin asti ilman ennakko-oireita. Olisi kyllä voinut käydä huonosti nykyaikanakin, koska myrkytys todettiin kun menin lääkäriin valittamaan toista vaivaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/40 |
27.09.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tää on vähän sama asian kuin verensiirrot. Menneninä vuosina verta annettiin kaikille ja sitä pidettiin ihmeaiheena. NYT verettömät leikkaukset valtaa maailmaa ja potilaat toipuvat leikkauksista hämästyttävän nopeasti, jopa avoimet sydänleikkaukset tehdään ilman verta.

Vierailija
4/40 |
27.09.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tää on vähän sama asian kuin verensiirrot. Menneninä vuosina verta annettiin kaikille ja sitä pidettiin ihmeaiheena. NYT verettömät leikkaukset valtaa maailmaa ja potilaat toipuvat leikkauksista hämästyttävän nopeasti, jopa avoimet sydänleikkaukset tehdään ilman verta.

niin miten noista olisi selvinnyt "saunasynnytyksessä"? Ei ainakaan tuosta neljän litran verenvuodosta, ei infektioista varmaankaan, eikä nuo keskoset. Joten kuulostaa hiukan huonosti perustellulta tuo entisajan kätilöuskosi.

Vierailija
5/40 |
27.09.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

keinoja ja taitoa toimia ajoissa ennenkuin tilanne pääsi mahdottomaksi. Olivat kyllä valtavan osaavia. Ja sitäpaitsi näitä -olisin kuollut juttuja riittää loputtomiin.



Verensiirtoihin vertaan siksi, että niistäkin aikanaan sanottiin ihan samaa. Jos et ota verta niin kuolet! Nyt tehdään jopa täällä Finlandiassa suuria leikkauksia ilman verta kun hemo on 30 ja onnistuu hyvin!! Tietysti vain tosi taitavat lääkärit pystyy tähän ja muillehan ei kannatakkaan mennä!

Vierailija
6/40 |
27.09.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tää on vähän sama asian kuin verensiirrot. Menneninä vuosina verta annettiin kaikille ja sitä pidettiin ihmeaiheena. NYT verettömät leikkaukset valtaa maailmaa ja potilaat toipuvat leikkauksista hämästyttävän nopeasti, jopa avoimet sydänleikkaukset tehdään ilman verta.

Entisajan leikkaustekniikoilla potilaat olisivat kyllä vuotaneet avosydänleikkauksissa kuiviin ilman verensiirtoja. Verensiirtoja on voitu vähentää ja jopa kokonaan välttää parantuneen leikkaustekniikan ja kehittyneempien koneiden avulla. Veren eri osien korvausnesteet ym ovat myös kehittyneet huimasti entisajoista. Ei tuota asiaa voi mitenkään käyttää vertauskohtana saunasynnytyksistä ja nykyaikaisista synnytyksistä puhuttaessa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/40 |
27.09.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Stressaantuneena esimerkiksi voi aukeaminen pysähtyä. Tai sittenj synnyttäjä kuulee kuinka lapsen sydänäänet hidastuu ja joutuu paniikkiin. Sitten ei suju enää mikään.

Tää on vähän sama asian kuin verensiirrot. Menneninä vuosina verta annettiin kaikille ja sitä pidettiin ihmeaiheena. NYT verettömät leikkaukset valtaa maailmaa ja potilaat toipuvat leikkauksista hämästyttävän nopeasti, jopa avoimet sydänleikkaukset tehdään ilman verta.

niin miten noista olisi selvinnyt "saunasynnytyksessä"? Ei ainakaan tuosta neljän litran verenvuodosta, ei infektioista varmaankaan, eikä nuo keskoset. Joten kuulostaa hiukan huonosti perustellulta tuo entisajan kätilöuskosi.

Vierailija
8/40 |
27.09.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Entisaikojen kätilöt törmäsivät kuolemaan todella usein. Vielä 1940-luvulla Suomessa kuoli joka vuosi satoja synnyttäjiä. Kuolleisuus putosi pikkuhiljaa sairaalasynnytysten yleistyessä ja parempien hoitomenetelmien tullessa mahdollisiksi, esim. hätäkeisarileikkaus, perätilasynnytysten hoito, raskausmyrkytysten seulonta, antibiootit kohtutulehdukseen, verensiirrot jne.



Nykyään äiti- ja lapsikuolleisuus ovat edelleen korkeita suurimmassa osassa maailmaa. Turvallinen synnytys on vähemmistön etuoikeus.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/40 |
27.09.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

1930-luvulla vuodessa kuoli 400 synnyttäjää, nykyään kuolleisuus on muutama vuodessa.

Vierailija
10/40 |
27.09.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ekan kohdalla istukan vajaatoiminta-> kiirellinen sektio



Tokan kohdalla-> napanuora puristuksissa->sydänäänten lasku -> hätäsektio



Kumpikin huomattiin ajoissa, koska lapsella pinni päässä ja käynnissä oli jatkuva sydänäänteen seuranta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/40 |
27.09.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

1930-luvulla vuodessa kuoli 400 synnyttäjää, nykyään kuolleisuus on muutama vuodessa.

liittyvästä lapsikuolleisuudesta? Kiinnostaisi :)

Vierailija
12/40 |
27.09.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vauva olisi todennäköisesti kuollut. Ei päässyt laskeutumaan, koska napanuora oli kietoutuneena vartalon ympäri. Istukka olisi irronnut ennenkuin vauva pihalla. Ponnistusvaihe olisi ollut tosi pitkä ilman imukuppia ja epparia (napanuoraongelmien lisäksi iso pää, 39,5 cm, ja käsi poskella).



Itse olisin varmaan selvinnyt kyllä, vaikka verta menetinkin paljon ja punasoluja piti siirtää.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/40 |
27.09.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

itsestäni en ole ihan varma. Menetin synnytyksessä paljon verta niin että kolme päivää synnytyksen jälkeenkin hemoglobiini oli 64.



Toisella kertaa oltaisiin kuoltu sekä minä että vauva. Oli väärässä asennossa (otsa/kasvot edellä), joten kiireellisellä sektiolla syntyi. Lääkäri sanoi kyllä että kasvot edellä pystyy (osa) pienen lapsen synnyttämään, mutta meidän oli yli nelikiloinen. Toki silloin saunanlauteilla synnyttämis aikaan oli ravinto/herkutkin vähän toista eli vauva olisi tod.näk. ollut pienempi.

Vierailija
14/40 |
27.09.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

1930-luvun loppupuolella lähes joka kymmenes syntynyt lapsi kuoli alle 1-vuotiaana. Vuonna 1936 alle 1-vuotiaana kuolleista 40 prosenttia menehtyi syntymävammoihin, kehitysvirheisiin tai synnynnäiseen heikkouteen. Myös keuhkokuumeeseen, tauteihin ja väkivaltaan kuoli paljon lapsia. Nykyisin alle vuoden iässä kuolee vain muutama promille syntyneistä.



Lähde: Tilastokeskus

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/40 |
27.09.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

1930-luvulla vuodessa kuoli 400 synnyttäjää, nykyään kuolleisuus on muutama vuodessa.

liittyvästä lapsikuolleisuudesta? Kiinnostaisi :)


mutta jostain luin että Suomessa synnytykseen kuolee 3,43 lasta tuhatta syntynyttä kohden.

Vierailija
16/40 |
27.09.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Raskauksista 3-4 / 1000 päätyy lapsen menehtymiseen kohdussa. Kun Suomessa syntyy vuosittain noin 60 000 lasta, niin kohtuun heistä kuolee 180-240. Synnytyksen aikana kuolee noin 10 lasta vuosittain (12 vuonna 2007, 8 vuonna 2008). Noin 30 lapsen kohdalla tietoa ei ole saatavilla kuolinajasta, heistä suurin osa kuolee ennen synnytystä. (THL:n syntymärekisterin mukaan)

Vierailija
17/40 |
27.09.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

täällä yksi. Vauva oli virhetarjonnassa. Tunnin ponnistusvaiheen ja parin imukuppiyrityksen jälkeen hätäsektioon. Ei mahtunut vauva siis alateitse syntymään. Toki olen kiitollinen, että vauva ja minä selvittiin, mutta minulle jäi kyllä hätäsektion vuoksi trauma..

Vierailija
18/40 |
27.09.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Dionnen viitosetkin syntyivät lähes 80 vuotta sitten kotona kilon painoisina ja jäivät eloon kotihoidossakin.

Syntyi hätäsektiolla uhkaavan hapenpuutteen vuoksi, napanuora jo kohdussa tiukasti kaksi kertaa kaulan ympärillä, istukka vajaatoimintainen. Lapsi on SGA, tarvitsi sokeritippaa ja nml-ruokintaa. Lapsen vointi kohteni muutamassa päivässä ja hän pääsi viikon iässä kotiin.

Kiitokset nykylääketieteelle.

BTW olisin jo itsekin kuollut ilman nykylääketiedettä mutta se ei kuulu näihin synnytyskertomuksiin :)

Vierailija
19/40 |
27.09.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

pidetäänkin aikamoisena ihmeviisikkona. Heidän odotettiin kuolevan, mutta he jäivätkin henkiin. Normaalisti keskoset kuolivat.

Vierailija
20/40 |
27.09.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos lapsi pelastetaan hätäsektiolla, häntä tuskin olisi entisaikaan pelastettu.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kuusi kahdeksan kolme